Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Xoossaa Pirddaa Hegee I Meqettaa Iita Gidiyoogaa Bessii?

Xoossaa Pirddaa Hegee I Meqettaa Iita Gidiyoogaa Bessii?

HA OYSHAA zaaranau, Geeshsha Maxaafay Xoossay pirddidoogaa yootiyo naaˈˈubaa, giishin Nohe wode Bashshaa Haattaabaanne Kanaanetu xayuwaabaa ane qanttan beˈoos.

NOHE WODE BASHSHAA HAATTAA

ISSI ISSI ASAY GIYOOBAA: “Xoossay Nohanne a soo asaa xallaa ashshidi, ubba asaa bashshaa haattan xayssidoogee i meqettaa iita gidiyoogaa bessees.”

GEESHSHA MAXAAFAY GIYOOBAA: Xoossay, “Nagaranchchai ba nagaraa aggidi, paxa de7ana mala koyaisippe attin, nagaranchchaa haiquwan ufaittikke” yaagiis. (Hizqqeela 33:11) Yaatiyo gishshau, Nohe wode iitatu bolli gakkida bashshan Xoossay mule ufayttibeenna. Yaatin, i hegaadan oottidoy aybissee?

Xoossay “nagaranchcha gidiyaageeta gakkanabau leemiso” gidanaadan beni wode baayyo azazettibeenna asaa bolli hegaa mala bashshaa ehiidoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (2 PHeexiroosa 2:5, 6) He leemiso gidiyaabay aybee?

Koyruwan, asaa xayssiyoogee Xoossaa azzanttiyaaba gidikkokka, tuggaa gattiya meqettaa iita asata i beˈiyoogaanne eti oottidobaa gaasuwan eta oychiyoogaa bessiis. I sinttappe pirdda paca ubbaanne tugga ubbaa xayssana.

Naaˈˈanttuwan, Xoossay asaa bolli pirddanaappe kase siiquwan akeekissiyoogaa i beni wode oottidobay bessees. Nohee xillotettaabaa sabbakiis; shin daro asay siyibeenna. Geeshsha Maxaafay, “Bashsha haattai yiidi, eta ubbaa efaana gakkanaashin, eti akeekibookkona” yaagees.—Maatiyoosa 24:39.

Xoossay ubbatoo he leemisuwaadan oottidee? Ee oottees. Leemisuwau, i ba asay Israaˈeelati bantta yuushuwan deˈiya kawotettatuugaadan iitabaa oottikko, morkketi eta biittaa ekkanaadan, eta katamaa Yerusalaame xayssanaadaaninne eta omooddidi efaanaadan oottanaagaa yootiis. Israaˈeelati iitabaa oottidosona; ubba bantta naata yarshshidosona. Yaatin Yihooway ba giidoogaadan oottidee? Ee, shin kasetidi Israaˈeelati bantta ogiyaappe simmanaadan hananabaa yootiyaageeta zaari zaaridi kiittiis. Ubba i, “Tumaappe Ubbaa Haariya GODAI ba xuuraa hananabaa yootiya ba ashkkaratussi kasetidi qonccissennan de7iiddi, aibanne oottenna” yaagiis.—Amoxa 3:7.

HAGEE NENA MAADDIYO OGIYAA: Yihooway beni wode pirddidobaappe akeekiyoobay nuussi hidooti deˈanaadan oottees. Xoossay tuggay gakkanaadan oottiya meqettaa iita asaa bolli pirddanaagaa ammanettidi naagana danddayoos. Geeshsha Maxaafay, “Iitaa oottiyaageeti xoqollettidi xayana; . . . shin ashkketi biittaa laattana; eti sarotettaaninne duretettaani ufaittidi daana” yaagees. (Mazamure 37:9-11) Asaa naata tuggaappe shemppissiya pirddaabaa woyguutee? Hegee meqettaa iitatettaa bessiyaabeeyye, qarettiyoogaa bessiyaabee?

KANAANETU XAYUWAA

ISSI ISSI ASAY GIYOOBAA: “Kanaanetu xayoy ha wodiyan issi zariyaa buttiyoogaa mala gidida, olan meqetti baynnabaa oottiyooba.”

GEESHSHA MAXAAFAY GIYOOBAA: “[Xoossaa] oosuwan wotoi baa; a oge ubbaikka suure. Nu Xoossai ammanettiyaagaanne iitatettai bainnaagaa.” (Zaarettido Wogaa 32:4) Xoossaa pirddaa asaa naatu olaara geeddarssana danddayettenna. Aybissi? Xoossay asaa wozanan deˈiyaabaa eriyo gishshataassa; hegan i asaa naatuppe dummatees.

Leemisuwau, Xoossay Sadoomanne Gamoora katamata xayssanau qofaa qachido wode, ammanettida asa gidida Abrahaami Xoossaa pirdday suure gidiyoogaa shaakki eranau koyiis. I suure pirddiya Xoossay ‘xillota iitatuura xayssennaagaa’ ammanettees. Haray atto tammu xilloti Sadooman deˈiyaakkokka, Xoossay eta gishshau he katamaa xayssennaagaa danddayan Abrahaamayyo yootiis. (Doomettaabaa 18:20-33) Xoossay he asatu wozanaa qoridi eta iitatettaa daruwaa beˈiis.—1 Hanidabaa Odiya 28:9.

Hegaadankka, Xoossay Kanaanetu iitatettaa beˈidi, eta bolli bashshaa ehiis. Kanaaneti naati paxa deˈishin eta taman xuuggidi yarshshiyoogaa gujjin, keehi iitabaa oottiyaageeta. * (2 Kawotu Maxaafaa 16:3) Israaˈeelati eta biittaa ubbaa ekkanaadan Yihooway azazidoogaa Kanaaneti eroosona. He biittaa yeddennan ixxidi, olettida asati Israaˈeelatu xallaara gidennan, ba asaa miyyiyan deˈiyoogaa bessida Yihoowaarakka eriiddi eqettidosona.

Qassi, bantta iita oosuwaa aggidi Yihooway kessido kandduwaa maaraa kaallida Kanaaneta Xoossay maariis. Leemisuwau, Kanaane biitta asa gidida shaaramuxiyaa Raˈaaba ba soo asaara bashshaappe attaasu. Qassi Kanaane biittan Gabaaˈoona kataman deˈiya asatinne eta naati ubbay maarotaa demmanau koyido gishshau xayennan attidosona.—Yaasa 6:25; 9:3, 24-26.

HAGEE NENA MAADDIYO OGIYAA: Kanaanetu xayuwaappe loˈˈo timirtte demmana danddayoos. Kasetidi odettida, “Xoossau goinnenna asati pirddettiyo gallassainne xayiyo gallassai” keehippe matattiiddi deˈees. (2 PHeexiroosa 3:7) Nuuni Yihoowa siiqiyaaba gidikko, a suure haaruwau haarettennaageeta i saˈaappe xoqollidi, asaa naatu tuggaa xayssiyo wode anjjuwaa demmana.

Kanaaneti keehi iitabaa oottidosona; qassi Xoossaaranne a asaara eriiddi eqettidosona

Yelidaageeti oottiyoobay naata goˈˈana woy qohana danddayiyoogaa Yihooway siiquwan akeekissees. Xoossaa Qaalay, “Inttenne intte zaree de7uwan de7ana mala, de7uwaa doorite. GODAA intte Xoossaa siiqite; a qaalaa siyite, ayyo azazettite; aara ohettite” yaagees. (Zaarettido Wogaa 30:19, 20) Hegaa giidaagee meqettaa iita Xoosseeyye woy asaa siiqiyaanne eti loˈˈobaa dooranaadan koyiya Xoossee?

^ MENT. 15 Biittaa bookkidi beni wodebaa xannaˈiyaageeti, Kanaaneti goynniyo wode naata yarshshiyoogau naqaashaa demmidosona.