Ashkketettaa giyoogee otorettennaagaa giyoogaa. Ashkke asi bana hara asappe xoqqu oottidi xeellenna. Qassi polo gidennaagaanne ba abbiyaa pacaa akeekiyo gishshau, i oottana danddayenna issi issibati deˈiyoogaa erees.

Muusee aawatetta maatay au imettido wode otorettibeenna. Darotoo, issi uri guutta maata demmiyo wode, i ashkke gidiyoogee woy gidennaagee sohuwaara erettees. Robert Inggersol geetettiya 19tta xeetu layttan deˈida bitanee, “Daro asay metuwan genccana danddayees. SHin issi ura oonatettaa eranau, au aawatetta maataa imma” yaagiis. Hegaara gayttidaagan, Muusee loˈˈo leemiso. I ashkke gidiyoogee ayba ogiyan qonccidee?

Muusee Israaˈeelata kaalettanaadan Yihooway sunttido gishshau, ayyo gita aawatettay imettiis. Gidikkokka, he aawatettay Muusee otorettanaadan oottibeenna. Leemisuwau, laataara gayttidaagan denddida wayssiya oyshaa i waatidi giigissidaakko akeeka. (Qoodaabaa 27:1-11) He oyshaa xeelliyaagan kuuyiyoobay, he maccaasatu xallaa gidennan sinttappe haratakka goˈˈiyaaba gidiyo gishshau, hegee xoqqu oottidi xeelliyo allaalle.

Hegaa Muusee waati giigissanee? I Israaˈeelata kaalettiyaagaa gidiyo gishshau, yohuwaa bari huuphe giigissana danddayiyaabadan qoppanee? I ba eran, ba deˈo layttan beˈidoban woy Yihoowa qofaa loytta erays giyoogan ceeqettanee?

Otorettiya uri hegaadan oottana danddayees. SHin Muusee hegaadan oottibeenna. Geeshsha Maxaafay, “Muusee eta oishaa GODAA sintti shiishshiis” yaagees. (Qoodaabaa 27:5) Ane qoppa! Muusee Israaˈeelata 40 gidiya layttau kaaletti simmidikka, ba huuphen gidennan Yihoowan ammanettiis. Muusee keehippe ashkke asa gidiyoogaa hegaappe akeekoos.

Muusee aawatetta maatay bessiyoy ta xallaassa giidi qoppibeenna. Hara Israaˈeelatikka hananabaa yootanaadan Yihooway doorido wode i keehippe ufayttiis. (Qoodaabaa 11:24-29) Harati issi issibaa oottidi a maaddanaadan a bolloy zorido wode, Muusee ba huuphiyaa kaushshidi a zoriyaa siyiis. (Kessaabaa 18:13-24) Muusee ba deˈuwaa wurssettaa heeran abbiyaara deˈiyaaba gidikkokka, appe simmin Israaˈeelata kaalettiya ura Yihooway sunttanaadan oychiis. Hegau Yihooway Yaasa doorido wode, Muusee asay Hidootaa Biittaa gelanau a kaaletuwaa kaallanaadan zoriis; qassi Yaasa wozanappe minttettiis. (Qoodaabaa 27:15-18; Zaarettido Wogaa 31:3-6; 34:7) Muusee Israaˈeelata kaalettiyoogaa gita maatadan xeelliis. Gidikkokka, i ba maataa harata qohanau goˈettibeenna.

Nuussi amarida maatay woy eray deˈiyo gishshau, mule otorettana bessenna. Yihoowa oosuwaa loyttidi oottanau keehippe koshshiyaabay, nu eraa gidennan ashkketettaa gidiyoogaa hassaya. (1 Sameela 15:17) Nuuni tumuppe ashkke gidikko, “Ne polo wozanan GODAA ammanetta; ne akeekan zemppoppa” yaagiya aadhida eratetta zoriyaa oosuwan peeshshanau baaxetoos.—Leemiso 3:5, 6.

Nu maataa bessiyaagaappe aattidi xeellana koshshennaagaakka Muuse leemisuwaappe tamaaroos.

Ashkke gidiyoogan Muuse leemisuwaa kaalliyoogee nuna goˈˈii? Goˈˈiyoogee erettidaagaa! Nuuni wozanappe ashkke gidiyo wode, nunaara deˈiya asay ufayttees; qassi nuna siiqees. Hegaappekka aadhiyaabay, ashkke gidida Xoossaa Yihooway nunan ufayttees. (Mazamure 18:35) “Xoossai otorettiyaageeta ixxees; shin banttana kaushshiyaageetuyyo aaro kehatettaa immees.” (1 PHeexiroosa 5:5) Hegee, nuuni ashkke gidiyoogan Muuse leemisuwaa kaallanaadan oottiyaaba!