Iita Alamiyan, “Yedetettidi Kiyida” Asadan Deˈoos
Iita Alamiyan, “Yedetettidi Kiyida” Asadan Deˈoos
“He asati ubbati ammanuwan . . . sa7an imattanne yedetettidi kiyida asata gididoogaa eridosona.”—IBR. 11:13.
1. Ha alamiyaara gayttidaagan, Yesuusi bana kaalliyaageetu hanotaa woygidee?
YESUUSI, “Eti sa7an de7oosona” yaagidi ba erissiyo ashkkaratubaa yootiis. SHin, “Taani sa7aassa gidennaagaadan, etikka sa7aassa [gidokkona]” yaagiis. (Yoh. 17:11, 14) Yesuusi hegaadan giyoogan, a xoossay Seexaanaa gidido, ‘ha saˈaara’ gayttidaagan tumuppe bana kaalliyaageetu hanotaa loytti qonccissiis. (2 Qor. 4:4) Eti ha iita alamiyan deˈiyaaba gidikkokka, a bagga gidokkona. Eti ha alamiyan deˈiyo hanotay “imattanne yedettin asasan” deˈiyaageetuugaa mala.—1 PHe. 2:11.
“Yedetettidi Kiyida” Asadan Deˈidosona
2, 3. Heenooki, Nohee, Abrahaaminne Saara “imattanne yedetettidi kiyida” asadan deˈidosona gaana danddayiyoy aybissee?
2 Beni wodiyaappe doommidi, Yihoowayyo ammanettidi oottiya ashkkarati eti deˈiyo, Xoossaappe haakkida alamiyan haratuppe dumma gididi deˈidosona. Bashsha Haattaappe kase, Heenookinne Nohee ‘Xoossaara hemettidosona.’ (Doo. 5:22-24; 6:9) Eti naaˈˈaykka Seexaanay haariyo iita alamiyaa bolli Yihooway pirddanaagaa xalan yootidosona. (2 PHeexiroosa 2:5; Yihudaa 14, 15 nabbaba.) Xoossaappe haakkida alamiyan Xoossaara hemettido gishshau, Heenooki “Xoossaa ufaissiis”; qassi Nohee “ba wodiyan de7ida asaa giddon suure asa” gididi deˈiis.—Ibr. 11:5; Doo. 6:9.
3 Abrahaaminne Saara Xoossay azazin, Kaladaawetu biittan, Uura kataman ishaluwan deˈiyoosaappe asa biittan keetti baynnan deˈanau eeno giidosona. (Doo. 11:27, 28; 12:1) Kiitettida PHauloosi hagaadan giis: “Abrahaami laattanaadan, Xoossai baayyo immana giido biittaa baana mala, Xoossai bana xeesido wode, azazettidoogee ammanuwaana; i ba biittaappe kiyidi biyo wode, au biyaakkonne erennan kiyiis. Abrahaami Xoossai baayyo immana giido biittan hara biitta asadan de7idoogee ammanuwaana; Xoossai he immana giidoogaa banaara issippe laattana Yisaaqaaranne Yaaqoobaara Dunkkaaniyan de7iis.” (Ibr. 11:8, 9) Yihoowayyo ammanettidi oottida asatubaa PHauloosi hagaadan giis: “He asati ubbati ammanuwan haiqqidosona; banttau Xoossai immana giidoogaakka ekkibookkona; shin haahuwan hegaa be7idi, sarotidosona. Qassi eti sa7an imattanne yedetettidi kiyida asata gididoogaa eridosona.”—Ibr. 11:13.
Israaˈeelatuyyo Odettida Zoriyaa
4. Israaˈeelati bantta biittan deˈiyoogaa doommanaappe kase etau ayba zoree imettidee?
4 Abrahaama zare gidida Israaˈeelati corattidi, higgeenne biittay deˈiyo dere gididosona. (Doo. 48:4; Zaa. 6:1) Israaˈeela asay bantta biittaa Goday Yihoowa gidiyoogaa mule dogana bessenna. (Wog. 25:23) Eti gadiyaa oottidi goˈettiyaaba gidikkonne, gadiyaa Godaa azazuwaa naagana koshshees. Hegaa bollikka, eti “asi . . . oitta xallan de7ennaagaa” hassayana bessees; duretettay eti Yihoowa doganaadan oottana bessenna. (Zaa. 8:1-3) Israaˈeelati bantta biittan deˈiyoogaa doommanaappe kase, ha zoree imettiis: “GODAI intte Xoossai intteyyo immana giidi intte aawatuyyo, Abrahaamayyo, Yisaaqayyoonne Yaaqoobayyo caaqqido, intte keexxibeenna gitanne lo77o katamati kumido biittaa immana. Intte kunttibeenna duretai kumido keettata, intte bookkibeenna ollata, intte tokkibeenna woinetanne zaitiyaa wogarata intteyyo immiyo wode, inttekka miidi kallido wode, . . . GODAA dogennaadan naagettite.”—Zaa. 6:10-12.
5. Yihooway Israaˈeelata ixxidoy aybissee, i doorido hara deree awugee?
5 Ha zoree odettido gaasoy deˈees. Nahimiyaa wode deˈida issi issi Leewati, Israaˈeelati Hidootaa Biittaa laatti simmin hanettidabaa hassayidi yootiyo wode yeellatidosona. Israaˈeelati injje keettan deˈiyoogaanne gadiyaappe daro kattaanne woyniyaa ayfiyaa demmiyoogaa doommi simmidi, “miidi kallidi orddidosona.” Eti Xoossaa bolli makkalidosona; ubba, i eta akeekissanaadan kiittido hananabaa yootiyaageetakka woridosona. Hegaa gishshau, Yihooway eta morkketussi eta aatti immiis. (Nahimiyaa 9:25-27 nabbaba; Hoo. 13:6-9) Guyyeppe, Roomatu haaruwaa wode, ammanoy baynna Ayhudati qaalaa gelido Masiyaa woriyoogan keehi iitabaa oottidosona. Yaatiyo gishshau, Yihooway eta ixxidi, hara deriyaa, giishin ayyaana Israaˈeelata dooriis.—Maa. 21:43; Oos. 7:51, 52; Gal. 6:16.
‘Saˈaabaa Gidokkona’
6, 7. (a) Ha alamiyaara gayttidaagan, Yesuusi bana kaalliyaageetu hanotaa yootidobaa woygada qonccissana danddayay? (b) Tumu Kiristtaaneti Seexaanay haariyo alamiyaa bagga gidana bessennay aybissee?
6 Ha huuphe yohuwaa doomettan qonccidaagaadan, Kiristtaane gubaaˈiyau Huuphe gidida Yesuus Kiristtoosi, bana kaalliyaageeti Seexaanay haariyo iita alamiyaappe dumma gididi deˈanaagaa yootiis. Yesuusi hayqqanaappe guutta wodiyaa kasetidi, ba erissiyo ashkkaratuyyo hagaadan yaagiis: “Intte sa7aabaa gididaakko, sa7ai babaadan inttena siiqana; shin taani inttena sa7aappe dooridoogaappe attin, intte sa7aabaa gidekketa; sa7ai inttena ixxiyoogee hegaassa.”—Yoh. 15:19.
7 Kiristtaane ammanoy aakki aakki biyo wode, Kiristtaaneti alamiyaa asaagaadan deˈidonaa, qassi alamiyaa bagga gididonaa? Akkay. Eti deˈido biitta ubban, Seexaanay haariyo alamiyaappe dummati deˈana koshshiis. Yesuusi hayqqoosappe 30 gidiya layttay aadhi simmin, Rooma haaruwan dumma dummasan deˈiya Kiristtaanetuyyo kiitettida PHeexiroosi hagaadan giidi xaafiis: “Ta dabbotoo, intte ha sa7an imattanne yedettin asasan de7iyaageeta gididoogaadan, ubba wode intte shemppuwaara olettiya asatettaa amuwaappe intte haakkana mala, taani inttena woossais. . . . Intte de7uwaa [Ayhuda gidenna asaa] giddon loitti naagite.”—1 PHe. 1:1; 2:11, 12.
8. Beni Kiristtaanetuyyo alamiyaara deˈiya gaytotettaabaa taarikiyaa erancha gidida issi bitanee woygidee?
8 Beni Kiristtaaneti Rooma biittan, “yedettin asasan” deˈiyaageetudan deˈidoogaa taarikiyaa erancha gidida issi bitanee hagaadan xaafiis: “Koyro heezzu xeetu layttatun, Kiristtaane ammanuwaa kaalliyaageeta darotoo wolqqaama yedettay bolli bollan gakkidoogee taarikiyan erettiyaabaappe issuwaa. . . . Asay eta dumma dummaban mootiis. Kiristtaaneti eeqau goynnennan ixxido gishshau, asay eta Xoossi baawa giyaageeta giis. Kiristtaaneti eeqau goynniyaageetu baalaappe, qassi eeqa goynoy, meezeenne shori baynna asho gaytotettay kumido, wodiyaa aattiyoobaappe haakkiyo gishshau, asay eta asa zare ubbaa ixxiyaabadan xeelliis.”
Alamiyan Kumetta Hanotan Goˈettokko
9. Tumu Kiristtaane gidiyoogaadan, “asa zare” ixxiyaageeta gidennaagaa waati bessiyoo?
9 Ha wodiyan deˈiya hanotay ay malee? “Iita oosoi oosettiyo” ha alamiyaara gayttidaagan, nuunikka ubbatoo beni wode Kiristtaanetuugaadan deˈoos. (Gal. 1:4) Hegaa gaasuwan, daro asay nuna bala ogiyan akeekees; ubba issoti issoti nuna ixxoosona. Gidoppe attin, nuuni “asa zare” ixxiyaageeta gidokko. Asaa siiqiyo gishshau, Xoossaa ‘kawotettaa wonggeliyaa mishiraachuwaa,’ ubba asaa demmidi yootanau sooppe soo boos. (Maa. 22:39; 24:14) Nuuni hegaadan oottiyoy, Kiristtoosi haariyo, Yihoowa Kawotettay, polo gidenna asaa haaruwaa mata wode xayssidi, xilloti deˈana ooratta alamiyaa ehaanaagaa ammaniyo gishshataassa.—Dane. 2:44; 2 PHe. 3:13.
10, 11. (a) Nuuni amarida hanotan alamiyan goˈettiyoy ayba ogiyaanee? (b) Akeekancha Kiristtaaneti alamiyan kumetta hanotan goˈettiyoogaappe haakkiyo issi issi ogeti awugeetee?
10 Nuuni ha alamee xayiyo wodee matidoogaa eriyo gishshau, Yihoowayyo oottiyaageeta gidiyoogaadan, ha wodee, xayana haniya alamiyan injje duussau bichaariyo wode gidenna. PHauloosi, “Ta ishatoo, taani giyoogee hagaa; wodee wuriis. Hagaappe sinttan . . . shammiyaageetikka shammidikka aibinne bainnabaadan, ha sa7aa mehiyan maadettiyaageeti muleera maadettennabaadan hanona. Aissi giikko, ha sa7aa merai attiyaagaa” giido qofaa nuunikka maayoos. (1 Qor. 7:29-31) SHin ha wodiyan deˈiya Kiristtaaneti ha saˈan maadettiyoy ayba ogiyaanee? Ha wodiyaa tekinolojiyaanne asaara gayttanau goˈettiyo miishshata alame yuushuwan xeetan qoodettiya qaalatun Geeshsha Maxaafaa timirttiyaa aassanau goˈettiyoogaana. Qassi deˈuwau koshshiyaabaa kunttiyo miishshaa demmanau oottoosona. Bantta galla galla deˈuwau koshshiyaabaakka ha alamiyaappe maadettoosona. Gidoppe attin, alamiyan deˈiya aquwaanne oosuwaa bessiyaagaadan xeelliyoogan, eti alamiyan kumetta hanotan goˈettiyoogaappe haakkoosona.—1 Ximootiyoosa 6:9, 10 nabbaba.
11 Akeekancha gidida Kiristtaaneti xoqqa timirttiyaara gayttidaagan alamiyan kumetta hanotan goˈettiyoogaappe haakkoosona. Alamiyan deˈiya daro asay, hayttatanaunne duretanau xoqqa timirttee keehippe koshshiyaabadan qoppees. SHin nuuni Kiristtaaneti, yedetettidi kiyida asadan deˈiyo gishshau, hegaadan qoppokko. Nuuni ‘otorettokko.’ (Roo. 12:16; Erm. 45:5) Yesuusa kaalliyaageeta gidiyo gishshau, kaallidi deˈiya a zoriyaa oosuwan peeshshoos: “Asassi daro miishshai de7ikkokka, a shemppoi he duretettan de7enna gishshau naagettite; duretetta amo ubbaappekka inttena naagite.” (Luq. 12:15) Hegaa gishshau, yelaga Kiristtaaneti banttau koshshiyaabaa kunttanau maaddiyaagaa keena timirtte xallaa tamaaridi, Yihoowayyo ‘bantta kumetta wozanaappe, shemppuwaappe, wolqqaappenne qofaappe’ oottiyoogan xeelaa wottidi, ayyaanaabaa hoolliyaa kaallanaadan minttettoos. (Luq. 10:27) Hegaadan oottiyoogan, eti “Xoossaa matan dure” gidana danddayoosona.—Luq. 12:21; Maatiyoosa 6:19-21 nabbaba.
Aqossi Hirggiyoogan Unˈˈettiyoogaappe Naagettite
12, 13. Maatiyoosa 6:31-33n deˈiya, Yesuusi yootidobaa oosuwan peeshshiyoogee alamiyaa asaappe nuuni dummatanaadan oottiyoy ayba ogiyaanee?
12 Yihoowa ashkkarati aquwaabaa xeelliyo ogiyan alamiyaa asaappe dummatoosona. Hegaa xeelliyaagan, Yesuusi bana kaalliyaageetuyyo hagaadan giis: “‘Nuuni ai maanee? Woi ai uyanee? Woi ai maayanee?’ yaagidi hirggoppite. Aissi giikko, he ubbabaa Xoossaa ammanennaageeti darissidi koyoosona; he ubbai inttena koshshiyoogaa saluwan de7iya intte Aawai erees. SHin kasetidi, Xoossaa kawotettaanne a xillotettaa koyite; i intteyyo he ubbabaa immana.” (Maa. 6:31-33) Nu mala Kiristtaanetuppe daroti bantta deˈuwan beˈidoban, etau koshshiyaabaa saluwan deˈiya nu Aaway kunttiyoogaa akeekidosona.
13 “Taayyo de7iyaabai tau gidana giya ura Xoossaa milatiyoogee dureyees.” (1 Xim. 6:6) Hegee ha wodiyan alamiyan deˈiya asaa xeelaappe keehi dummatees. Leemisuwau, yelagati aqo oyqqiyo wode, etappe daroti ubbabaa, giishin alˈˈobay ubbay kumido keettaa, loˈˈo kaamiyaanne ooratta elektiroonike miishshaa sohuwaara demmanau koyoosona. Gidikkokka, yedetettidi kiyida asadan deˈiya Kiristtaaneti bantta wolqqaappe aadhiyaabaanne bessennabaa amottokkona. Daroti mishettidi Kawotettaabaa aassiyaageeta gidanau daro wodiyaanne wolqqaa goˈettidi Yihoowau oottana mala, injje duussaa aggibayiyoogee galatissiyaaba. Harati aqinye, woradaa woy awuraajjaa bollaara geeddiyaageeta woy misoonaawe gididi woy Beeteelen oottoosona. Yihoowayyo goynniyaageeti kumetta wozanaappe oottiyo oosuwaa nuuni ubbay keehi nashshoos!
14. Yesuusi zerettaa zeriyaagaabaa yootido leemisuwaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?
14 Yesuusi, zerettaa zeriyaagaabaa leemisuwan, “ha sa7aa de7uwau hirggiyoogeenne duretetta siiqiyoogee” Xoossaa qaalaa nu wozanaa giddon cuullananne nuuni ayfennaadan diggana danddayiyoogaa yootiis. (Maa. 13:22) Nuuni deˈiyaabay gidana giidi, ha alamiyan, yedetettidi kiyida asadan deˈiyoogee he piriyaappe haakkanaadan nuna maaddees. Hegee nuussi “payya” ayfee deˈanaadan woykko issibaa xallaa, giishin Xoossaa Kawotettaanne he kawotettaara gayttidabaa nu deˈuwan kaseyiyoogan xeelaa wottanaadan maaddees.—Maa. 6:22.
‘Ha Alamee Aadhana’
15. Ha alamiyaara gayttidaagan tumu Kiristtaanetu xeelaunne deˈuwau maaddiyaabaa kiitettida Yohaannisi ay yootidee?
15 Nuuni tumu Kiristtaane gidiyoogaadan, nuna ha alamiyan “imattanne yedettin asasan” deˈiya asa mala giidi qoppiyo waanna gaasoy, ha alamee xayiyo wodee matidoogaa eriyo gishshataassa. (1 PHe. 2:11; 2 PHe. 3:7) Hegaadan qoppiyoogee, nuuni nu deˈuwan dooriyooban, amottiyoobaaninne halchiyooban nuna maaddees. Kiitettida Yohaannisi ba mala Kiristtaaneti alamiyaa woykko an deˈiyaabaa siiqennaadan zoriis; ayssi giikko, “ha sa7ainne ha sa7an asi amottiyo ubbabai aadhdhana. SHin Xoossai giidoogaa oottiya urai merinau de7ana.”—1 Yoh. 2:15-17.
16. Nuuni hara asaappe dummatidi zaggettidaageeta gidiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo?
16 Israaˈeelati Yihoowayyo azazettiyaaba gidikko, eti “kawotetta ubbaa giddon” baayyo buzo gidanaagaa Yihooway yootiis. (Kes. 19:5) Israaˈeelati Xoossaayyo ammanettidi deˈiyo wode, eta goynoynne eta deˈuwaa hanotay hara deretu ubbaagaappe dumma. Ha wodiyankka hegaadan, Seexaanaa alamiyaappe keehi dummatiya asaa Yihooway baayyo zaggiis. Nuuni ‘nagara oosuwaanne ha saˈaa amuwaa aggidi nu huuphiyaa naagidi, ha saˈan Xoossaa milatidi, xillotettan deˈanaadan, nuuni nu gita Xoossay, qassi nu gishshau ba huuphiyaa immida, nuna ashshiya Yesuus Kiristtoosi beettana giido anjjettida bonchcho gallassaa naagiyo wode, iita ooso ubbaappe i nuna wozanaagaanne loˈˈobaa oottanau amottiya ba geeshsha asa’ kessanaagaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Tii. 2:11-14) Ha ‘asati’ ayyaanan tiyettida Kiristtaanetanne eta maaddiya, miilooniyan qoodettiya, Yesuusa ‘hara dorssata.’—Yoh. 10:16.
17. Ha iita alamiyan, yedetettidi kiyida asadan deˈidoogan, tiyettidaageeta gidin hara dorssatikka aynne zilˈˈettenay aybissee?
17 Tiyettidaageeti ufayssan hidootiyoobay saluwan Kiristtoosaara issippe haariyoogaa. (Ajj. 5:10) Hara dorssati saˈan merinau deˈana hidootay polettiyo wode, iita alamiyan, yedetettidi kiyida asadan deˈokkona. Etau loˈˈiya keettay deˈana; qassi miyoobaynne uyiyoobay kumi palahana. (Maz. 37:10, 11; Isi. 25:6; 65:21, 22) Eti Israaˈeelatuugaappe dumma ogiyan, hagaa ubbaa oottiday “biitta ubbaa Xoossaa,” Yihoowa gidiyoogaa mule dogokkona. (Isi. 54:5) Ha iita alamiyan, yedetettidi kiyida asadan deˈidoogan, tiyettidaageeta gidin hara dorssatikka aynne zilˈˈettokkona.
Woygada Zaaruutii?
• Beni wode deˈida ammanettida asati yedetettidi kiyida asadan deˈidoy ayba ogiyaanee?
• Beni wode Kiristtaaneti alamiyaara gayttidaagan deˈidoy ayba ogiyaanee?
• Tumu Kiristtaaneti alamiyaa kumetta hanotan goˈettennay ayba ogiyaanee?
• Nuuni ha iita alamiyan, yedetettidi kiyida asadan deˈiyoogan mule zilˈˈettennay aybissee?
[Oyshata]
[Sinttaa 21n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Beni wode Kiristtaaneti makkalabaynne shori baynna asho gaytotettay deˈiyo, wodiyaa aattiyoobaappe haakkidosona
