Issippetettay Tumu Goynuwaa Shaakki Eranau Maaddees

“Dorssati birddiyan . . . shiiqiyoogaadan, taani eta issippe shiishshada wottana.”—MIK. 2:12.

1. Meretay Xoossaa aadhida eratettaa qonccissiyoy ayba ogiyaanee?

MAZAMURAAWEE: “Abeet GODAU, ne oosoi ai keena daroo! Ne aadhdhida eratettan neeni eta ubbaa medhdhadasa; sa7ai neeni medhdhidoban kumiis” yaagiis. (Maz. 104:24) Saˈan deˈiya maalaalissiya dumma dumma meretati, giishin miilooniyan qoodettiya dumma dumma mittati, woxxi qaaxxiyaanne paalliya guutta meretati, doˈay, meheenne bakiteeree issoy issuwaappe goˈettiyoogee Xoossaa aadhida eratettaa qonccissees. Qassi intte bolla giddon deˈiya bolla qommotuuninne guutta seeletun hanettiya, shaˈan qoodettiya dumma dummabati intte kumettanne payya asa gidanaadan maayettidi oottoosona.

2. Sinttaa 15n qonccidaagaadan, Kiristtaanetu issippetettay maalaalissiyaaba gididoy aybissee?

² Yihooway asaa issoy issuwaara maadettanaadan oottidi medhiis. Asaa naatu meray, eeshshaynne eray dumma dumma. Hegaa bollikka, i koyro asati issoy issuwaara hashetanaadaaninne maadettanaadan baagaa mala eeshshaa immiis. (Doo. 1:27; 2:18) Gidikkokka, xaaxi waaxi xeelliyo wode, asaa naati Xoossaappe haakkidosona; qassi ubbay moggottidi issippetettan oottanau danddayibookkona. (1 Yoh. 5:19) Yaatiyo gishshau, koyro xeetu layttan Kiristtaane gubaaˈiyan deˈiya asay Efisoona biittaa aylleta, erettida Giriike maccaasata, tamaarida Ayhudatanne kase eeqau goynniyaageeta gidiyoogaa qoppiyo wode, eta issippetettay keehi maalaalissiyaaba.—Oos. 13:1; 17:4; 1 Tas. 1:9; 1 Xim. 6:1.

3. Kiristtaanetu issippetettaa Geeshsha Maxaafay waatidi qonccissii, ha huuphe yohuwan ay beˈanee?

³ Tumu goynoy, asay issoy issuwaara nu bollaa qommotudan moggottidi hashetanaadan oottees. (1 Qoronttoosa 12:12, 13 nabbaba.) Ha huuphe yohuwan beˈana issi issi qofati kaallidi deˈiyaageeta: Tumu goynoy asau issippetettay  deˈanaadan waatidi maaddii? Ubba deriyan deˈiya, miilooniyan qoodettiya asau issippetettaa immana danddayiyay Yihoowa xalla gididoy aybissee? Issippetettau xube gidiya aybaa nuuni xooni kiyanaadan Yihooway maaddii? Issippetettaa xeelliyaagan, tumu Kiristtaaneti banttana Kiristtaaneta giyaageetuppe dummatiyoy ayba ogiyaanee?

Tumu Goynoy Issippetettay Deˈanaadan Waatidi Maaddii?

4. Tumu goynoy asau issippetettay deˈanaadan oottiyoy ayba ogiyaanee?

⁴ Yihooway ubbabaa medhido gishshau, ubbabaa haaranau bessiyay a gidiyoogaa tumu goynuwaa goynniya asati akeekoosona. (Ajj. 4:11) Tumu Kiristtaaneti daro biittatuuninne dumma dumma hanotan deˈiyaaba gidikkonne, eti ubbay Xoossay kessido issi mala higgiyaanne Geeshsha Maxaafaa baaso siraataa azazettoosona. Tumu Kiristtaaneti ubbay Yihoowa “Aawau” giidi xeesiyoogee bessiyaaba. (Isi. 64:8; Maa. 6:9) Hegaa gishshau, eti ubbay ayyaanaaban ishantta; qassi mazamuraawee: “Ishantti issippetettan de7⁠iyoogee aiba lo77⁠obeenne ufaissiyaabee!” yaagido issippetettan ufayttana danddayoosona.—Maz. 133:1.

5. Tumu Kiristtaanetu issippetettau maaddiya eeshshay awugee?

⁵ Tumu Kiristtaaneti polo gidana xayikkokka, issoy issuwaa siiqana bessiyoogaa tamaarido gishshau, issippetettan goynnoosona. Ooninne tamaarissana danddayenna hanotan, eti siiqettanaadan Yihooway eta tamaarissiis. (1 Yohaannisa 4:7, 8 nabbaba.) A Qaalay yaagees: “Maarotettaa, qaretaa, kehatettaa, intte huuphiyaa kaushshiyoogaa, ashkketettaanne danddayaa maayite. Issoi issuwaabaa danddayite; ooninne ba laggiyaa bolli hanqqettidobai de7⁠ikko, issoi issuwau atto yaago. Kiristtoosi intteyyo atto giidoogaadan, inttekka atto giite. Hegaa ubbaa bolli, ubbabaa issippe shiishshi qachchiya siiquwaa maayite.” (Qol. 3:12-14) Issippe shiishshi qachiya siiqoy tumu Kiristtaaneta shaakki eranau maaddiya waanna eeshsha. He issippetettay tumu goynuwaa dummayidi erissiyaaba gidiyoogaa intte huuphe beˈibeekketii?—Yoh. 13:35.

6. Kawotettaa hidootay nuussi issippetettay deˈanaadan waatidi maaddii?

⁶ Tumuppe goynniyaageeti asaa naatu mexi issi hidootay Xoossaa Kawotettaa gidiyoogaa ammaniyo gishshaukka eta giddon issippetettay deˈees. Xoossaa Kawotettay mata wode asaa naatu haaruwaa xayssidi, eta sohuwan haaranaagaanne azazettiya asaa naatuyyo merinau tumu sarotettaa ehaanaagaa eti eroosona. (Isi. 11:4-9; Dane. 2:44) Hegaa gishshau, bana kaalliyaageeta xeelliyaagan Yesuusi: “Taani sa7aassa gidennaagaadan, etikka sa7aassa gidokkona” yaagidoogaa Kiristtaaneti oosuwan peeshshoosona. (Yoh. 17:16) Tumu Kiristtaaneti alamiyaa ooshshan gelokkona; yaatiyo gishshau, eta yuushuwan deˈiya asay olettiyo wodekka issippetettan deˈoosona.

Ayyaanaabaa Kaaletuwau Mexi Issi Pulttuwaa

7, 8. Geeshsha Maxaafaa timirttee nu giddon issippetettay deˈanaadan maaddiyoy ayba ogiyaanee?

⁷ Koyro xeetu layttaa Kiristtaaneti ubbay issi pulttuwaappe minttettuwaa demmiyo gishshau, issippetettan deˈidosona. Kiitettidaageetunne  Yerusalaamen deˈiya cimatu citaa, giishin bollaara heemmiyaagaa baggaara Yesuusi gubaaˈiyaa tamaarissiyoogaanne kaalettiyoogaa eti akeekidosona. Xoossau aqida ha attuma asati Xoossaa Qaalaa baaso oottidi kuuyoosona; qassi gubaaˈiyaappe gubaaˈiyaa biidi geeddiyaageetu baggaara daro biittatun deˈiya gubaaˈetuyyo kaaletuwaa immoosona. He geeddiyaageetuppe issota issota xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay: “Eti katamatuura biiddi, Yesuusi kiittido Yerusalaamen de7⁠iyaageetinne cimati wottido higgiyaa ammaniyaageeti naagana mala, etassi yootiiddi aadhdhidosona” yaagees.—Oos. 15:6, 19-22; 16:4.

⁸ Hegaara issi mala ogiyan ha wodiyankka, ayyaanan tiyettida Kiristtaanetuppe amaridaageeti, giishin Bollaara Heemmiyaagee alame yuusho gubaaˈiyan issippetettay deˈanaadan oottees. Bollaara Heemmiyaagee ayyaanaaban minttettiya xuufiyaa daro qaalan giigissees. Ha ayyaana qumay Xoossaa Qaalaappe giigees. Yaatiyo gishshau, eti tamaarissiyoobay asa qofaa gidennan Yihoowa qofaa.—Isi. 54:13.

9. Xoossay immido oosoy nuuni issippetettan deˈanaadan waatidi maaddii?

⁹ Sabbakiyo oosuwan sintta xeera gididi oottiyoogan, Kiristtaane cimatikka issippetettay deˈanaadan oottoosona. Xoossaayyo issippe oottiyaageetu giddon deˈiya issippetettay alamiyan asay issippe gayttiyo maabaratu issippetettaappe keehi mino. Kiristtaane gubaaˈee eqqidoy coo issippe gayttanaassa gidennan, Yihoowa bonchanaassanne mishiraachuwaa sabbakiyo, erissiyo ashkkara oottiyoonne gubaaˈiyaa issippetettaa minttiyo oosuwaa oottanaassa. (Roo. 1:11, 12; 1 Tas. 5:11; Ibr. 10:24, 25) Yaatiyo gishshau, kiitettida PHauloosi Kiristtaaneta xeelliyaagan: ‘Intte issi qofan minnidi eqqidetanne wonggeliyaa ammanuwaayyo issi wozana gididi issippe baaxetideta’ yaagiis.—Pili. 1:27.

10. Nuuni Xoossaa asa gididi issippetettan deˈiyo issi issi ogeti awugeetee?

¹⁰ Nuunikka Yihoowa asa gidiyoogaadan, Yihooway ubbabaa haariyaagaa gidiyoogaa ammaniyo, nu ishantta siiqiyo, Xoossaa Kawotettaa hidootiyoonne nuna kaalettanaadan Xoossay goˈettiyoogeeta bonchiyo gishshau, nu giddon issippetettay deˈees. Polotettaa pacaappe denddidaagan issippetettaa moorana danddayiya qofaappe haakkanaadan Yihooway nuna maaddees.—Roo. 12:2.

Otoruwaanne Qanaatiyaa Xooniyoogaa

11. Otoroy asaa shaakkiyaaba gididoy aybissee, nuuni hegaa xoonanaadan Yihooway waatidi maaddii?

¹¹ Otoroy asaa giddon shaahotettay deˈanaadan oottees. Otorettiya uri asappe aadhiyaabadan qoppees; qassi ceeqettiyoogan darotoo bana ufayssanau koyees. SHin hegee darotoo issippetettau xube gidees; i ceeqettiyoogaa siyiyaageeti qanaatana danddayoosona. Erissiyo ashkkaraa Yaaqoobi: “Hegaa mala ceeqo ubbai iita” yaagidi tumaa yootiis. (Yaaq. 4:16) Harata kariyoogee siiqo bessiyo oge gidenna. Yihooway nu mala polo gidenna asaa ashkketettan oyqqiyoogan leemiso gidiyoogee garamissiyaaba. Daawiti: “Ne lo77⁠o ohettai [“ashkketettay,” NW] tana gitayees” yaagidi xaafiis. (2 Sam. 22:36) Otoruwaa xoonanau bessiyaagaadan qoppanaadan nuna tamaarissiyoogan Xoossaa Qaalay maaddees. PHauloosi ayyaanaa kaaletuwan: “Haratuppe nena oonee xoqqissidai? Neeni Xoossaappe ekkabeennabai neessi aibee de7⁠iyai? Yaatin, neeni ekkidabaa gidikko, aissi ekkabeennabaadan ceeqettai?” yaagiis.—1 Qor. 4:7.

12, 13. (a) Asay qanaatiyoy aybissee? (b) Yihooway harata xeelliyoogaadan xeelliyoogee aybiyyo maaddii?

¹² Issippetettau xube gidiya harabay qanaatiyaa. Polotettaa pacaa laattido gishshau, nu ubbaassi qanaatiyo koshshay deˈees; Kiristtaane gididi daro wodiyau deˈidaageetikka, haratu hanotan, aquwan, maatan woykko eran issi issitoo qanaatana danddayoosona. (Yaaq. 4:5) Leemisuwau, machidi yelida issi ishay kumetta wodiyaa haggaaziya uri a hanotan guuttaa qanaatana danddayiyoogaa  erennan, kumetta wodiyaa haggaaziyaagaa maatan qanaatana danddayees. Hegaa mala qanaatee nu issippetettaa moorennaadan waatidi teqqana danddayiyoo?

¹³ Nuuni qanaatiyoogaappe haakkanaadan maaddanau Geeshsha Maxaafay ayyaanan tiyettida Kiristtaane gubaaˈiyaa yameta asaa bollaa qommotun leemisiyoogaa hassayite. (1 Qoronttoosa 12:14-18 nabbaba.) Leemisuwau, intte ayfee intte wozanaappe qoncciyan beettiyaagaa gidikkokka, eti naaˈˈaykka intteyyo koshshiyaaba gidokkonaa? Hegaadankka, issoti issoti haratuppe guutta wodiyau qonccidi beettiyaabaa oottana danddayikkokka, gubaaˈiyan deˈiya yameta ubbaa Yihooway xoqqu oottidi xeellees. Yaatiyo gishshau, Yihooway xeelliyo ogiyan nu ishata xeelliyaageeta gidoos. Nuuni harata qanaatiyoogaappe etassi wozanappe qoppiyoogaa bessana danddayoos. Hegaadan oottiyoogan, tumu Kiristtaanetunne banttana Kiristtaane giyaageetu giddon deˈiya dummatettay qonccanaadan oottoos.

Kiristtaane Giyoogeeta —SHaahettiyoogan Erettiyaageeta

14, 15. Kaddida Kiristtaane haymaanootee shaahettidoy ayba ogiyaanee?

¹⁴ Tumu Kiristtaanetu issippetettay banttana Kiristtaaneta giya woosa keettatun deˈiya wolqqaama ooshshaappe keehi dummatees. Oyddantta xeetu layttan, eeqau goynniya Rooma biittaa kawoy kaddida Kiristtaane haymaanootiyaa kaalettido wode, he haymaanootee keehippe aakkidi, Kiristtaane giyo ammanoy daayanaadan oottiis. Hegaappe simmin, daro kawotettati Rooma haaruwaappe shaahetti shaahetti kiyidi, bantta biittaa woosa keettaa essidosona.

¹⁵ He kawotettatuppe daroti daro xeetu layttau issoy issuwaara olettidosona. Birttaaniyan, Paransaayeeninne Amarkkan deˈiya asay 17⁠ttanne 18⁠tta xeetu layttan ba biittaa siiqiyoogee aakkanaadan oottiis; hegaa gishshau, ba biittaa siiqiyoogee haymaanoote mala gidiis. Ba biittaa siiqiyoogee 19⁠ttanne 20⁠tta xeetu layttan daro asay xoqqu oottidi xeelliyooba gidiis. Wurssettan, Kiristtaane giyo woosa keettati daro citan shaahettidosona; hegeetuppe daroti biittaa siiqiyoogaa coˈˈu gi xeelloosona. Ammanoos giyaageeti hara biittan deˈiya, banttaagaa mala ammanuwaa kaalliyaageetuura olettidosona. Ha wodiyan, Kiristtaane giyo ammanoy haymaanoote citaaninne biittaa siiqiyoogan shaahettiis.

16. Kiristtaane giyo ammanoy shaahettanaadan oottiyaabati aybee?

¹⁶ Kiristtaane giyo, xeetan qoodettiya citatuppe amaridaageeti 20⁠tta xeetu layttan issippetettaa medhanau denttettiyoogaa doommidosona. SHin daro laytta baaxiyaappe simmin, guutta woosa keettati issippetettaa medhidosona; he woosa keettaa biyaageeti lodda laamiyaa, shahaara kesissiyoogaa, attuma asay attuma asaara, macca asay macca asaara asho gaytotettaa poliyoogaanne macca asaa woosa keettan sunttiyoogaa malatiyaabatun hanno gakkanaukka shaahettoosona. Woosa keettaa kaalettiyaageeti Kiristtaane giyoogeetuppe amaridaageetun kase dummatettay deˈanaadan oottida timirttiyaa laafabadan xeelliyoogan, dumma dumma haymaanoote citatun deˈiyaageeta issippe shiishshanau baaxetoosona. SHin haymaanoote timirttiyaa laafabadan xeelliyoogee asay ammanuwan shugganaadan oottees; qassi shaahettida haymaanootiyau issippetetti deˈanaadan maaddenna.

 Ba Biittaa Siiqiyoogan Xoonettennaagaa

17. Tumu goynoy “wurssetta gallassatun” asau issippetettay deˈanaadan oottanaagee kaseti odettidoy ayba ogiyaanee?

¹⁷ Ha wodiyan asay awudeegaappenne aaruwan shaahettidaba gidikkonne, issippetettay tumu Kiristtaaneti dummatidi erettanaadan oottees. Xoossay kiittin hananabaa yootiya Mikiyaasi: “Dorssati birddiyan . . . shiiqiyoogaadan, taani eta issippe shiishshada wottana” yaagidi kaseti yootiis. (Mik. 2:12) Tumu goynoy, eeqa xoossatussi goynniyoogaa gidin xoossau goynniyoogaadan ba biittau goynniyoogaa gidin, ubba qommo goynotuppe keehi xoqqanaagaa Mikiyaasi kasetidi yootiis. I hagaadan xaafiis: “Wurssettaa gallassatun GODAA Beeta Maqidasee keexettido deree deretu ubbaappe xoqqidi beettana; kera ubbatuppekka bollaara xoqqu xoqqu gaana. Dere asai akko zulana. Asai ubbai ba xoossaa xoossaa sunttan hemettana; shin nuuni GODAA nu Xoossaa sunttan . . . hemettana.”—Mik. 4:1, 5.

18. Tumu goynoy nuuni ayba laame oottanaadan maaddidee?

¹⁸ Tumu goynoy kase morkke gididaageetu giddon waatidi issippetettay deˈanaadan oottanaakkokka Mikiyaasi yootiis. “Daro kawotettatu asai yiidi, ‘Haayite; GODAA deriyaa, Yaaqooba Xoossaa Beeta Maqidasiyaa ane pude kiyoos. I koyiyoogaadan nuuni baana mala, i nuna ba ogiyaa tamaarissana’ yaagana. . . . Eti bantta bisuwaa marasha, bantta tooraakka baaca kessanau qoxxana; kawotettai kawotettaa bolli bisuwaa denttenna. Hagaappe guyyiyan, eti muleera olaa timirttiyaa tamaarokkona.” (Mik. 4:2, 3) Yihoowau goynnanau giidi, eeqau woy bantta biittau goynniyoogaa aggidaageeti alame yuusho issippetettan deˈoosona. Xoossay eta siiqo ogiyaa tamaarissees.

19. Miilooniyan qoodettiya asay tumu goynuwan issippetettaa medhidoogee ay qonccissii?

¹⁹ Ha wodiyan alame yuushuwan tumu Kiristtaanetu giddon deˈiya issippetettay keehippe dumma; qassi hegee Yihooway ba asaa ba ayyaanaa baggaara kaalettiyoogaa qoncciyan bessiyaaba. Hanno gakkanau hani erenna ogiyan, ubba biittan deˈiya keehi daro asati issippetettaa medhiiddi deˈoosona. Hegee Ajjuutaa 7:9, 14y maalaalissiya hanotan polettiyoogaa bessiyaaba; hegee Xoossaa kiitanchati ha iita siraataa xayssiya ‘carkkuwaa’ mata wode yeddanaagaa bessees. (Ajjuutaa 7:1-4, 9, 10, 14 nabbaba.) Alame yuusho ishanttu maabaraa issippetettan deˈiyoogee gita maata gidennee? Nuuni ubbay he issippetettau ay oottana danddayiyoo? Hegaa kaalliya huuphe yohuwan beˈana.

Woygada Zaaruutii?

• Tumu goynoy asaa giddon issippetettay deˈanaadan oottiyoy ayba ogiyaanee?

• Qanaatee nu issippetettaa moorennaadan waatidi teqqana danddayiyoo?

• Ba biittaa siiqiyoogee tumu Kiristtaanetu giddon shaahotettaa medhennay aybissee?

[Oyshata]

[Sinttaa 15n deʼiya misiliyaa]

Koyro Xeetu Layttaa Kiristtaaneti kase dumma dumma hanotan deˈidaageeta

[Sinttaa 17n deʼiya misiliyaa]

Kawotettaa Addaraashaa oosuwaa intte kaafiyoogee issippetettay deˈanaadan waati maaddii?