1. Asi meheppenne doˈappe aadhdhiyo issibay aybee?

ASI meheppenne doˈappe aadhdhiyo issibay asawu kahay deˈiyoogaa. Asi saˈan deˈiyoogaa doommoosappe hegaa mala. Addaameenne Hewaana Yihoowa higgiyaa kantti simmidi qosettidosona. Hegee eti bantta kahan zilˈˈettidoogaa bessees.

2. Nu kahay waanidi komppaasiyaa mala gidana danddayii? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

² Kahaa maara loohissibeenna asi moorettida komppaasiyaa kaallidi laaggiyo markkabiyaa mala. Suure komppaasee baynnan markkabiyaa laaggiyoogee balettana danddayees. Carkkoynne abbaa beetay markkabiyaa biyo ginaappe deshissana danddayees. Loytti giigissido komppaasee markkabiyaa laaggiyaagee biyo ginaappe deshennan laagganaadan maaddees. Kandduwaaban nu kahay komppaase mala. I nuna likke ginan kaalettana danddayiya, iitaanne kehaa nu wozanan shaakki eranaadan maaddiyaaba. SHin nu kahay nuna suure kaalettana mala loytti giigissidoba gidana bessees.

3. Kahay maara loohana xayikko hanana danddayiyaabay aybee?

³ Issi ura kahay maara loohana xayikko, iitabaa oottennaadan  teqqenna. (1 Xim. 4:1, 2) Hegaa mala kahay nuuni “iitaa lo77o” gaanaadan oottana danddayees. (Isi. 5:20) Yesuusi bana kaalliyaageeta, “Inttena woriya urai Xoossau oottiyoobaa au milatiyo wodee yaana” yaagiis. (Yoh. 16:2) Erissiyo ashkkaraa Isxxifaanoosa shuchchan caddidaageetunne eta mala haratu hanotay hegaa bessees. (Oos. 6:8, 12; 7:54-60) Bantta haymaanootiyawu mishettiyaageeti asa woriyoogaa mala iita danuwaa oottidi eti awu goynnoos giyo Xoossaa higgiyaa kanttiyoogee ayba boozabee! (Kes. 20:13) Eta kahay eta baletti kaalettidoogee qoncce!

4. Nu kahay goˈˈennaba gidennaadan waatidi naagana danddayiyoo?

⁴ Nu kahay goˈˈennaba gidennaadan waatidi naagana danddayiyoo? Xoossaa Qaalan deˈiya higgetinne maarati “tumatettaa tamaarissanau, balaa seeranau, mooruwaa suurissanaunne xillotetta de7uwau zoriyaa immanau maaddoosona.” (2 Xim. 3:16) Hegaa gishshawu, nuuni Geeshsha Maxaafaa minni xannaˈiyoogee, I yootiyoobaa wotti dentti qoppiyoogeenne hegaa oosuwan peeshshiyoogee nu kahay Xoossaa qofaa keehi akeekidi nuna loytti kaalettanaadan maaddana danddayees. Yihoowa higgetinne maarati nu kahaa loohissanawu nuna waati maaddiyaakko ane beˈoos.

5, 6. Nuuni Yihoowa higgiyaa kaalliyoogan waani goˈettiyo?

⁵ Nuuni Xoossaa higgiyan goˈettanawu, hegaa nabbabiyoogaa woy eriyoogaa xallay gidenna. He higgeta keehi siiqananne bonchchana bessees. Xoossaa Qaalay, “Iitabaa ixxite. Lo77obaa dosite” yaagees. (Amo. 5:15) SHin waatidi hegaadan oottiyoo? Hegawu maaddiya waannabay ubbabaa Yihoowaagaadan xeelliyoogaa tamaariyoogaa. Leemisuwawu, neeni loytta xiskkanawu metootidabadan qoppa. Maanabaa, bollaa minttanawu oottanabaanne ne deˈuwan laammanabaa haakimee neeyyo yootiis. Hegaadan oottada hegee maaddiyoogaa akeekadasa! Ne deˈoy giiga gidanaadan haakimee maaddido gishshawu, neeni A keehi nashshennan aggakka.

⁶ Hegaadankka, nuna Medhdhidaagee nagaray gattiyo qohuwaappe nuuni naagettanaadaaninne loˈˈo deˈuwaa deˈanaadan maaddiya higgeta immiis. Wordduwaa, iita maqquwaa, wuussaa, pokkobaa oosuwaa, kobaanne iita ayyaanaa oosuwaa xeelliyaagan nuuni Geeshsha Maxaafaa higgiyaa kaallidi waani goˈettidaakko qoppa. (Leemiso 6:16-19 nabbaba; Ajj. 21:8) Yihooway koyiyoobaa oottiyoogan nuuni daro anjjuwaa demmiyo wode, nu wozanan Yihoowanne A ogiyaa kaseegaappe aaruwan nashshoos.

7. Geeshsha Maxaafan odettida asatu deˈuwaabaa nabbabiyoogeenne wotti denttidi qoppiyoogee nuuni ay oottanaadan maaddii?

⁷ Nuuni goˈˈiyaabaa tamaaranawu Xoossaa higgiyaa kanttiyoogee kaalettiyoobaa nu deˈuwan beˈana koshshennaagee ufayssiyaaba. Eti oottido nagaray Geeshsha Maxaafan xaafettido asatu mooruwaappe tamaarana danddayoos. Leemiso 1:5y, “Aadhdhida eranchchati ha leemisota siyidi, eraa gujjoosona” yaagees. Geeshsha Maxaafan odettida asatu deˈuwaabaa nabbabiyoogaa mala wodiyan, Xoossay nuussi aybippenne aadhdhiya eraa woy kaaletuwaa immees. Leemisuwawu, Kawuwaa Daawiti Yihoowa azazuwaa kanttidi Berssaabiira wodiraa laammido wode ay keena azzanidaakko qoppa. (2 Sam. 12:7-14) He taarikiyaa nabbabiiddinne qoppiiddi hagaadan nuna oychchana danddayoos: ‘Kawuwaa Daawiti Berssaabiira wodiraa laammidoogee kaalettiyo azzanuwaappe  waani haakkana danddayiiddi attidee? Hegaa mala paacee gakkiyaakko, taani appe baqatana danddayiyaanaa? Taani Yooseefaagaadan woxxaneeyye Daawitaagaadan xoonettanee?’ (Doo. 39:11-15) Nuuni nagaray kaalettiyo iitabaa loytti qoppiyo wode, wozanappe ‘iitabaa ixxana’ danddayoos.

8, 9. (a) Nu kahay nuna waati maaddii? (b) Nu kahay Yihoowa maaraa waatidi kaallii?

⁸ Nuuni Xoossay ixxiyo oosuwaakko shiiqennan deˈana danddayoos. SHin, Geeshsha Maxaafan dumma azazoy baynna hara oosoti woy deˈo ogeti deˈoosona. Hegaa malaban Xoossay koyiyoobaanne A ufayssiyaabaa waatidi erana danddayiyoo? Geeshsha Maxaafan loohida nu kahay hegaa mala hanotan maaddees.

⁹ Geeshsha Maxaafan loohida nu kahawu kaaleto gidiya maarata Yihooway nuussi siiquwan immiis. I, “Taani GODAI, ne Xoossai, nena maaddiyaabaa tamaarissiyaagaa. Neeni baanau bessiya ogiyankka nena kaalettiyai tana” yaagees. (Isi. 48:17, 18) Geeshsha Maxaafaa maaraabaa nu wozanan qoppiyoogee, nu kahaa suurissees, kaaletteesinne giigissees. Hegee qassi nuuni loˈˈobaa kuuyanaadan maaddees.

10. Maaray aybee, qassi Yesuusi maarata waatidi loytti goˈettidee?

¹⁰ Maaray qoppanabawu woy oottanabawu baaso gidiya keehi koshshiya tuma woykko kaaleto. Issi maaraa akeekanawu higgiyaa Immidaagaa qofaanne I higgeta immido gaasuwaa akeekana koshshees. Yesuusi ba haggaazuwaa wode ubban issi issi qofaynne oosoy kaalettiyoobaa I erissiyo ashkkarati akeekanaadan keehi koshshiya tumata tamaarissiis. Leemisuwawu, hanqqoy kobaa denttananne amoy wodiraa laammanaadan oottana danddayiyoogaa I tamaarissiis. (Maa. 5:21, 22, 27, 28) Nuuyyo maara loohida kahay deˈanaadan maaddana mala, nuuni Xoossaa maaraa kaallana koshshees; qassi yaatidi A bonchchissana koshshees.—1 Qor. 10:31.

11. Issuwaa kahay haraagaappe waani dummatana danddayii?

¹¹ Issi issiban naaˈˈu Kiristtaaneti Geeshsha Maxaafan loohida kahan naaˈˈu keehi dummatiyaabata kuuyana danddayoosona. Mattoyiya ushshaa uyiyoogaa qoppa. Darissennan uyiyoogaa Geeshsha Maxaafay diggenna. SHin, daro ushshaa uyennaadaaninne mattottennaadan yootees. (Lee. 20:1; 1 Xim. 3:8) Yaatin, hegee issi Kiristtaanee daro uyana xayikko, I qoppana koshshiya harabi baawa giyoogee? Akkay gidenna. He Kiristtaaniyaa kahaa zilˈˈiyaabi xayikkonne, haratu kahaakka I qoppana bessees.

12. Roome 14:21n deˈiya qofay haratu kahaabaa qoppanaadan nuna waatidi denttettana danddayii?

¹² PHawuloosi, “Asho meennan woi ushsha uyennan aggiyoogee woikko ne ishaa xubbiyaabaa aibanne oottennan aggiyoogee lo77o” yaagidi, issi Kiristtaanee haratu kahaabaa qoppana koshshiyoogga yootiis. (Roo. 14:21) Ne maata gidiyaabaa aggabayiyoogee A kahay ekkiyoobay neegaappe dummatiyo ishaa xubbennaadan maaddiyaaba gidiyaakko, yaatanawu eeno guutee? Neeni eeno gaanaagee qoncce. Nu ishanttuppe amaridaageeti tumaa eranaappe kase ushshaa daro uyoosona, shin haˈˈi ushshappe mule haakkanawu murttidosona. Issi ishay bana keehi qohiyaaban zaarettidi kunddanaadan oottanawu nu giddoppe ooninne koyennaagee erettidaagaa! (1 Qor. 6:9, 10) Yaatiyo gishshawu, issi ishay ushsha uyanawu koyana xayikko shoobbida uri  I uyanaadan iisettiyoogee siiqo bessiyaaba gidenna.

13. Ximootiyoosi Kawotettaabaa aassiyoogan loˈˈo leemiso gidiyaabaa ay oottidee?

¹³ Yelaga Ximootiyoosi I etawu sabbakana haniyo Ayhudata xubbanaappe giidi seellishin qaxxarettanawu eeno giis; he wode ayyo layttay 20 heera gidennan aggenna. A qofay kiitettida PHawuloosaagaara issi mala. (Oos. 16:3; 1 Qor. 9:19-23) Neeni harata goˈˈiyaabawu gaada Ximootiyoosaagaadan ne goˈˈaa aggabayuutee?

14, 15. (a) Diccidi wozannaama gidiyoogee aybin qonccii? (b) Harata siiqiyoogaa bessiyoogee issi Kiristtaanee wozannaama gidiyoogaara aybin gayttii?

¹⁴ Kiristtaaneti ubbay ‘Kiristtoosa timirttiyawu doometta’ gidiyaabaa aggi bayidi “wozannaama” gidanawu ubbatoo baaxetana koshshees. (Ibr. 6:1) Hegee sohuwaara beettiyaaba gidenna. Hegawu nuuni ubbatoo baaxetana koshshees. Diccidi wozannaama gidanawu eraanne akeekaa gujjana koshshees. Geeshsha Maxaafaa ubba galla nabbabanaadan nuuyyo zoree imettiyoy hegaassa. (Maz. 1:1-3) Neeni yaatanawu halchchadii? Hegaadan nabbabiyoogee neeni Yihoowa higgetanne maarata yuushsha qoppanaadaaninne Xoossaa Qaalaa loytta akeekanaadan maaddana danddayees.

¹⁵ Kiristtaanetussi imettida waanna higgee siiquwaa higgiyaa. Yesuusi ba erissiyo ashkkaratussi, “Intte issoi issuwaara siiqettikko, ta erissiyo ashkkarata gidiyoogaa asai ubbai erana” yaagiis. (Yoh. 13:35) Yesuusa ishay Yaaqoobi siiquwaa “kawo higgiyaa” yaagiis. (Yaaq. 2:8) PHawuloosi qassi, “siiqiyoogee higge ubbau azazettiyoogaa” yaagiis. (Roo. 13:10) Geeshsha Maxaafay, “Xoossai siiqo” giyo gishshawu siiquwaabaaa hegaadan zirxxi ootti odiyoogee garamissenna. (1 Yoh. 4:8) Xoossay ba siiquwaa qonccissidoy bawu siyettiyaabaa xallaana gidenna. Yohaannisi, “Xoossai nuna ba siiquwaa hagan bessiis; nuuni Kiristtoosa baggaara de7uwaa demmana mala, ba issi Na7aa ha sa7aa kiittiis” yaagiis. (1 Yoh. 4:9) Ee, Xoossaa siiqoy oosuwawu A denttettiis. Nuuni Yihoowanne A Naˈaa, nu Kiristtaane ishatanne hara asaa siiqiyo  siiquwaa likkee nuuni ay keena wozannaama Kiristtaanekko bessees.—Maa. 22:37-39.

16. Nuuni ayyaanaaban wozannaamiyo wode, maarati keehi koshshiyaaba gidiyoy aybissee?

¹⁶ Neeni wozannaama Kiristtaane gidanawu dicciyo wode, maarati keehi koshshiyaaba gidiyoogaa akeekaasa. Yaanidoy higgee issi hanota xallawu maaddiyaaba gidishin, maaray darobawu maaddiyo gishshataassa. Leemisuwawu, iita laggetettaa qohuwaa issi naˈay akeekenna gishshawu, A yelida akeekancha uri A naagiya higgiyaa kessees. (1 Qor. 15:33) SHin naˈay gasttiyo wode qofankka diccees; qassi Geeshsha Maxaafaa maaraa yuushshi qoppana danddayees. Yaatidi I ba laggeta dooriyo wode darotoo loˈˈobaa kuuyana danddayees. (1 Qoronttoosa 13:11; 14:20 nabbaba.) Nuuni Xoossaa maarata yuushshi qoppiyo wode, nu kahay Xoossaa qofaara maayiya ammanttiya kaaleto immiyaaba gidees.

17. Loˈˈobaa kuuyanawu nuussi koshshiyaabay deˈees gaana danddayiyoy aybissee?

¹⁷ Yihoowa ufayssiya loˈˈobaa kuuyanawu koshshiya ubbabay nuussi deˈii? Ee deˈees. Nuuni Xoossaa Qaalan deˈiya higgetanne maarata loytti goˈettiyoogan “kumettanne lo77o ooso ubbau” giigidaageeta gidoos. (2 Xim. 3:16, 17) Hegaa gishshawu, ‘Yihooway koyiyoobay aybakko akeekanawu’ Geeshsha Maxaafaa maarata koya. Kiristtaane gubaaˈiyaa baggaara giigida Wach Tawur Pablikeeshins Indeks, Yihoowa Markkati Geeshsha Maxaafaa Xannaˈanau Maaddiya Xuufiyaa, Wachtawur Laybreeri, Wachtawur ONLAYN LAYBREERI, JW Library app giyo miishshatu malaa loytta goˈetta. Ha miishshati nuuni nurkkanne so asaara xannaˈiyo wode loytti goˈettanaadan maaddanawu giigidosona.

18. Nuuni Yihoowa higgetuuranne maaratuura maayiyaabaa oottiyo wode ayba anjjo demmiyoo?

¹⁸ Yihoowa higgetanne maarata naagiyoogee anjjuwaa demissees; Mazamure 119:97-100y hagaadan giidi hegaa qonccissees: “Taani ne higgiyaa aiba siiqiyaanaa! Gallassaa kumettaa taani qoppiyoogee a. Ne azazoti ubba wodekka tanaara de7iyo gishshau, eti tana ta morkketuppe aadhdhida eranchcha kessoosona. Taani neeni yootidoogaa qoppiyo gishshau, tana tamaarissida ubbaappekka aadhdhida akeekai taayyo de7ees. Taani ne wogaayyo azazettiyo gishshau, cimatuugaappe aattada akeekais.” Nuuni wodiyaa loytti bazzidi Xoossaa higgetanne maarata ‘qoppikko,’ kaseegaappe aaruwan aadhdhida eraaninne akeekan oottoos. Nuuni Xoossaa higgetuuninne maaratun nu kahaa loohissiyo wode, wozanappe baaxetidi, “Kiristtoosa polo dichchaa keenaa diccidi, gastta asa gidana.”—Efi. 4:13.