Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

DEˈUWAN HANIDABAA

Immiyoogan Taani Waana Ufayttidaakko

Immiyoogan Taani Waana Ufayttidaakko

ASAWU immana danddayiyo alˈˈobay taayyo deˈiyoogaa ta koyro akeekidoy tawu layttay 12 gidiyo wode. Issi gita shiiquwaa wode, taani sabbakanawu koyiyaakkonne issi ishay tana oychiis. Taani kase mule sabbaka erana xayikkonne, “Ee” gaada zaaraas. Nuuni sabbakiyo moottaa bin, i taassi Xoossaa Kawotettaabaa yootiya amarida bukleetiyaa immiis. I, “Neeni ogiyaappe hefinttaara asaa haasayissa; taani hagaa baggan haasayissana” yaagiis. Taani yayyaydda sooppe soo biyoogaa doommaas; shin taani sohuwaara ubba bukleetiyaa asawu immidoogee tana garamissiis. Taani immidobaa daro asati ekkanawu koyidoogee qoncce.

Taani Inggilizen Kent giyoosan CHatam giyo kataman 1923n yelettaas; qassi hidootaa qanxxida daro asay deˈiyo alamiyan diccaas. Asay wolqqaama olay alamiyaa loˈˈo soho oottana giidi qoppidobay polettibeenna. Bantta dichaabaa xallaa keehi koyiyaaba milatiya Bapttiste haymaanootiyaa kaalettiyaageeti oottiyoobankka ta aawaynne ta aayyiyaa hidootaa qanxxidosona. Taayyo layttay uddufunaa heera gidiyo wode, ta aayyiyaa Yihoowa Markka geetettida asati yan shiiqiyo, Geeshsha Maxaafaa Tamaaretu (Internaashinal Baybil Isttudents Assosiyeeshin) addaraashaa biyoogaa doommaasu. Yan deˈiya michotuppe issinniyaa Geeshsha Maxaafaappenne Ze Harp of God giyo maxaafaappe nuna naata tamaarissaasu. Taani he wode tamaariyooban ufayttays.

GASTTA ISHATUPPE TAMAARIYOOGAA

Taani yelagatettan, asawu Xoossaa Qaalan deˈiya hidootaa yootiyoogan ufayttays. Taani darotoo tarkka sooppe soo baada haggaaziyaaba gidikkonne, haratuura sabbakiyoogankka tamaaraas. Leemisuwawu, issi gastta ishaynne taani issi galla haggaazo moottaa bishkkiliitiyan biiddi haymaanootiyaa kaalettiya issi bitaniyaa mataara kanttishin taani, “Deeshshaa hagaa beˈa” yaagaas. Ishay bishkkiliitiyaa essidi, mudido mittaa bolli banaara uttanaadan tana oychiis. I, “Deeshshay oonakko pirddanawu neeyyo ooni maataa immidee? Nuuni mishiraachuwaa asawu yootiyoogan ufayttidi, pirddiyoogaa Yihoowawu aggibayoos” yaagiis. Immiyoogan ufayttiyoogaa xeelliyaagan taani he wode darobaa tamaaraas.—Maa. 25:31-33; Oos. 20:35.

Nuuni immiyoogan ufayttanawu issi issitoo danddayidi genccana koshshiyoogaa hara gastta ishay tana tamaarissiis. A machiyaa Yihoowa Markkata dosukku. Issitoo taani a son qumaa maanaadan i tana shoobbiis. I sabbakanawu biido gishshawu a hanqquwaa suullada daro paakko shayiyaa nu bolli oliyoogaa doommaasu. I o seeriyoogaappe, pashkki giidi shayiyaa a sohuwan guyye wottiis. Daro layttappe guyyiyan, a machiyaa xammaqettada Yihoowa Markka gidido wode, danddayidoogan i anjjettiis.

Asay hidootan naaganabaa yootanawu taani keehi koyiyo gishshawu, ta aayyiyaanne taani Dover giyo kataman Laappune 1940n xammaqettida. Birttaaniyaa kawotettay Jarmaneta olanawu Masqqala 1939n awaajjiyo wode, taassi layttay 16. Tamme 1940n, olaa gaasuwan keehi shabbirettida shaˈan qoodettiya wotaaddarati caana kaamiyan biishin nu karen eqqada beˈaas. Eti Dankerk giyo sohuwan olettido olaappe attidaageeta. Eti ubbay yibbaatidoogaa taani beˈido gishshawu, Xoossaa Kawotettaabaa etawu yootanawu amottaas. He laytti hegaappe simmin, Jarmaneti Birttaaniyaa biittaa ubbatoo bombbiyan shociyoogaa doommidosona. Ubba galla qammi, bombbiyaa oliya Jarmane horophileti nu heeraara biyoogaa beˈays. Bombbee xuuqqiyoogeenne giiriiddi saˈan wodhiyoogee siyettees; hegee yaa shabbirettanaadan oottees. Nuuni wonttetta galla kare kiyiyo wode, keettay ubbasan qolettidoogaa beˈoos. Taani hidootan naagana bessiyaabay Xoossaa Kawotettaa xalla gidiyoogaa loyttada akeekaas.

IMMAYDDA DEˈIYOOGAA DOOMMAAS

Taani keehi ufayttanaadan oottiya deˈuwaa doommidoy 1941na. Taani he wode CHatame kataman deˈiya Kawo Markkabiyaa giigissiyo sohuwan oosuwaa meezettaydda oottays; he oosoy keehi amoyiyaanne daroban goˈˈiya ooso. Issi kawotettay haraara olettiyo wode Kiristtaaneti olettana bessennaagaa Yihoowa ashkkarati daro wodeppe kase akeekidosona. Ola miishshaa medhiyo sohuwan nuuni oottana bessennaagaa 1914n erida. (Yoh. 18:36) Taani oottiyoosan abban muuhettidi biya markkabee oosettiyo gishshawu, ta oosuwaa aggada kumetta wodiyaa haggaazuwaa doommana koshshiyoogaa he wode kuuyaas. Taani Kotswoldz giyoosan deˈiya Sayrensester giyo loˈˈiya kataman haggaazanaadan koyro maddabettaas.

Tawu layttay 18 gidin, wotaaddara oosuwaa oottennan ixxido gishshawu, tana uddufun aginaa qachidosona. Taani qashettido kifiliyaa penggiyaa gawuhu ootti gorddin, tarkka attidoogee tana keehi yashshiis. SHin sohuwaara, naagiyaageetinne qashettida asati taani aybissi qashettidaakko oychiyoogaa doommidosona; qassi ta ammanuwaabaa etawu ufayssan yootaas.

Taani qashuwaappe birshshetta simmin, Liˈonard Ismizaara * nu yelettido Kent giyo biittan dumma dumma katamatun sabbakanaadan tana oychidosona. Bombbiyaa kunttido, asi baynna shaˈan qoodettiya horophileti 1944ppe doommidi Kenten kunddin bombbee xuuqqees. Nuuni Naazeti Awurooppan oyqqidosaappe Londdene gakkanaassi horophileti paalliyo ogiyaappe garssan deˈoos. He paalliya bombbeti dudilbags geetettoosona. Nuuni darotoo siyidoogaadan, motoree toˈiyoogaa siyi simmin guutta sokkondde giddon horophilee kunddin bombbee xuuqqanaagaa eriyo gishshawu, keehi yayyoos. Ichawu asay deˈiyo issi keettaa asaa Geeshsha Maxaafaa xannaˈissida. Issi issitoo, eti keettay kunddikko attanawu giigissido birata xarapheezaappe garssa baggan uttoos. Wurssettan he keettaa asay ubbay xammaqettiis.

MISHIRAACHUWAA HARA BIITTAN YOOTIYOOGAA

Taani Ayerlanden aqinye gidada oottiyoogaa doommido wode gita shiiquwaa erissiyoogaa (garssa baggara)

Olaappe simmin, taani aqinye gidada tohossa Ayerlanden naaˈˈu layttaa haggaazaas. Ayerlandee Inggilizeppe aybin dummatiyaakko nuuni eribookko. Nuuni misoonaaweta gidiyoogaa yootiiddi sooppe soo biidi nuna ayssanaadan oychoos; qassi ogiyan nu xuufiyaa asawu immoos. Kaatoliketu biittan hegaa malabaa oottiyoogee eeyyatetta! Issi bitanee nuna wadhanawu yashissin taani polisiyawu abeet gaas; yaatin polisee, “Woni aybi hanana gaada qoppay?” yaagiis. Qeesetussi ay keena maatay deˈiyaakko nuuni akeekibookko. Eti asay nu maxaafata ekkikko oosuwaappe yedetettanaadan oottoosona; qassi nuuni nu aqiyoosaappe yedetettanaadan oottidosona.

Nuuni ooratta heeri biyo wode, nu aqiyoosaappe haahosaa bishkkiliitiyan biidi, hara qeesee asaa tamaarissiyoosan sabbakiyoogee loˈˈo gidiyoogaa sohuwaara akeekida. Wurssettan, matan deˈiya asaa soo boos. Kilkeni giyoosan, cora asay hanqqettidi yashissishinkka, nuuni issi yelagaa saaminttan saaminttan heezzutoo xannaˈissoos. Geeshsha Maxaafaa tumaa asaa tamaarissiyoogee tana keehi ufayssiyo gishshawu, misoonaawe gidanawu Giiliyaade Geeshsha Maxaafaa Timirtte Keettan tamaaranawu oychanawu qofaa qachaas.

Sibiya giyo markkabee 1948ppe 1953 gakkanawu misoonaawetu keettadan maaddiis (ushacha baggan)

Niwu Yorken ichashu aginaa tamaari simmin Giiliyaadeppe anjjettida nuuppe oyddati Karibiyaane Abban deˈiya guutta haruurotun maddabettida. Hidaare 1948n, 18 meetire aduqqiya Sibiya giyo markkabiyan Niwu Yorke katamaappe denddida. Taani kase markkabe laagga erenna gishshawu, keehi ufayttaas. Biyaageetuppe Gest Maki markkabiyaa laaguwawu gooba. Markkabiyaa sharaa waati kaqqiyaakkonne wottiyaakko, komppaasee qaaxxiyoosaa waati giigissiyaakko, qassi carkkuwaappe waani baqatiyaakko, koyro erana koshshiya hegaa malabaa i nuna tamaarissiis. Nuuni Bahamas giyoosaa gakkanaashin wolqqaama beetay denddishin Gesti 30 galla markkabiyaa loytti laaggiis.

‘ABBAA DOONAN DEˈIYA BIITTATUN HEGAA AWAAJJITE’

Bahamasan deˈiya guutta haruurotun amarida aginaa haggaazi simmidi, Liword giyo haruuruwaanne Windword giyo haruuruwaa boos; he haruuroti Porto Riko matan deˈiya Verjin Haruurotuppe 800 gidiya kilo meetiriyaa haakkiyaasaappe doommidi Trinidada gakkanaassi deˈoosona. Nuuni ichashu layttawu, Yihoowa Markkati baynnasan, keehi haahuwan haruurotun sabbakida. Issi issitoo nuuni dabddaabbiyaa kiittennan woy ekkennan daro saaminttay aadhees. SHin, haruurotun Yihoowa qaalaa yootiyoogan nuuni keehi ufayttida!—Erm. 31:10.

Misoonaaweti Sibiya laaggiiddi boosona (Haddirssa baggan doommidi ushacha baggi): Ranald Parkana, Dik Rayda, Gest Maka, qassi Istanli Kartera

Nuuni abbaa doonan markkabiyaa essiyo wode, yaa gakkidoogee he heeraa asaa keehi denttettin, nuuni oonakko beˈanawu asay nu wodhiyoosan shiiqees. Issoti issoti markkabe woy paranjja mule beˈi erokkona. Haruuruwan deˈiya asay Geeshsha Maxaafaa loytti erees, keha, qassi haymaanootiyaa mintti kaallees. Darotoo, eti moliyaa oyqqosaara, abukaaduwaa mittaappe wottosaara, qassi ocholooniyaa bookki kessosaara nuuyyo immoosona. Nu guutta markkabiyaa giddon daro sohoy deˈana xayikkonne, yan xiskkoos, kattoosinne maayuwaa meeccoos.

Nuuni abbaa doonaara laaggiiddi gallassa kumettaa asaa haasayissoos. Geeshsha Maxaafaappe haasayaa haasayanaagaa nuuni etayyo yootoos. Qassi omarssi markkabiyaa dawaliyaa dawaloos. Yan deˈiya asay yiyoogaa beˈiyoogee keehi ufayssiyaaba. Eti deriyaappe duge wodhiyo wode eta kuraazee xoolintte milatees. Issi issitoo xeeta gidiya asay yees; qassi eti oyshaa oychiiddi keehi qamissoosona. Eti yexxiyoogaa dosiyo gishshawu, nuuni Kawotettaa mazamuretuppe amaridaageeta xaafidi etawu immoos. Nuuni oydday danddayettida keenan loytti yexxiyo wode, asay nunaara issippe yexxees; etikka nunaara loytti yexxidosona. Hegee keehi ufayssiya wode!

Issoti issoti nuuni eta Geeshsha Maxaafaa xannaˈissi simmin, hara keettaa asaa nuuni xannaˈissiyo wode siyanawu nunaara boosona. Nuuni amarida saaminttaa issi heeran takkidi biikkokka, tumaa eranawu keehi koyiyaageeti nuuni simmidi yaana gakkanaashin haratuura issippe xannaˈanaadan darotoo yootoos. Issoti issoti banttawu immettida oosuwaa loytti oottiyoogaa beˈiyoogee ufayssiyaaba.

Ha wodiyan, he haruurotuppe dariya baggay daro asay heeraa beˈanawu biyo soho, shin he wode abbaa doona shafenne zambba xallay deˈiyo gaxattiya soho. Nuuni darotoo qammi markkabiyan issi haruuruwaappe hara haruuruwaa boos. Wogga mole malatiya dolfineti nu markkabiyaa matan wadhoosona; qassi siyana danddayiyo cenggurssay markkabee haattaa shaariyoogaa xalla. Abbaa bolli aginaa pooˈoy oge milatees; hegawu meray bira milatees.

Haruurotun ichashu layttaa sabbaki simmidi, motoree deˈiyo wolwoluwan nu markkabiyaa laammanawu Porto Riko biida. Nuuni yaa gakkin, taani loˈˈiya misoonaawe michee Maksin Boydiira gayttada o siiqaas. A naatettaappe doommada mishiraachuwaa mishettada sabbakawusu. Guyyeppe, 1950n Kaatoliketu haaroy o Doominikan Ripabilike biittaappe giddiyan kessana gakkanaashin yan misoonaawe gidada haggaazaasu. Taani markkabiyan biyo gishshawu, Porto Rikon takkana danddayiyoy issi agina xalla. Taani markkabiyan dumma dumma haruuruwaa baana wodee matiis; qassi guyye simmennan amarida layttaa takkays. Hegaa gishshawu tawu, ‘Ronaldaa, neeni ha naˈiyo koyikko, eesuwan oychana koshshees’ yaagaas. Heezzu saaminttappe simmin o oychaas; yaatada usuppun saaminttappe guyyiyan o ekkaas. Maksinanne taani Porto Rikon misoonaawe gididi haggaazanaadan maddabettido gishshawu, ooratta wolwoluwan awanne babeykke.

Nuuni 1956n woradaa oosuwan gubaaˈeta xomoosiyoogaa doommida. Ishanttuppe daroti hiyyeesa gidikkonne, nuuni eta oychiyoogaa dosoos. Leemisuwawu, Potala Pastiliyo giyo heeran, daro naati deˈiyo Yihoowa Markka gidida naaˈˈu keettaa asay deˈees; qassi taani etayyo pulaaliyaa punnays. Guutta macca naatuppe Hilda giyooro nunaara sabbakanawu koyiyaakkonne oychaas. A, “Taani baana koyays, shin danddayikke. Taayyo caammi baawa” yaagaasu. Nuuni iyyo caammaa shammida; shammin a nunaara sabbakaasu. Daro layttappe guyyiyan, 1972n, Maksinanne taani Birukiliine Beeteele beˈanawu biido wode, Giiliyaade Timirtte Keettaappe biron anjjettida issi michiyaa nuna haasayissaasu. A maddabettido Ekuwadore biitti baana hanawusu; qassi a, “Intte tana erekketii? Taani Pastiliyon caammi baynna guutta naˈiyo” yaagaasu. A Hildo! Nuuni keehi ufayttido gishshawu yeekkida!

Nuuni 1960n, San Huwan giyo kataman, Santurse giyo heeran, naaˈˈu pooqee deˈiyo guutta keettan deˈiya Porto Riko biittaa macara biiruwan haggaazanaadan shoobettida. Koyro heeran, Lennart Jonseninne taani oosuwaappe dariya baggaa oottoos. Doominikan Ripabiliken Yihoowa Markka gidida koyroogeeti anne a machiyo; qassi eti Porto Riko biitti 1957n biidosona. Guyyeppe, maxeetiyaa konttiraatiyaa saaminttan saaminttan shaˈaappe daruwaa Maksina giigissawusu. A he ubba asay ayyaanaabaa qumaa demmanaadan qoppiyo gishshawu, he oosuwaa ufayttada oottawusu.

Beeteelen haggaaziyoogee immiiddi deˈiyoogaa gidiyo gishshawu, taani ufayttays. SHin hegee metennaba gidenna. Leemisuwawu, daro biittaappe asay issippe Porto Rikon koyro 1967n shiiqido wode, tawu keehi daro aawatettay imettiis. He wode, Yihoowa Markkata kaalettiyaagaa gidida Naatan Noori Porto Riko yiis. Hara biittaappe yiida misonaawetussi taani kaamiyaa giigissidaba gidikkonne, i ta giigissabeennabadan bala ogiyan qoppiis. Hegaappe simmin, mankkayidi oottiyoogaa xeelliyaagan i tana mintti seeriis; qassi taban azzanidoogaa yootiis. A qofaa maayennaagaa yootanawu koyabeykke; shin balidi ta bolli pirddobadan qoppada, guutta wodiyawu yiillotaas. Gidoppe attin, Maksinanne taani Ishaa Nooraara haranttuwaa gayttido wode, i qumaa kattidi ba kifiliyan nuna shoobbiis.

Inggilizen deˈiya nu soo asaa Porto Rikoppe biidi darotoo oychida. Ta aayyiyaanne taani tumaa ekkido wode, ta aaway ekkibeenna. SHin haasayaa haasayiyaageeti Beeteeleppe yiyo wode, ta aayyiyaa darotoo eti nu son aqanaadan shoobbawusu. Ta aaway Beeteele cimati bantta huuphiyaa keehi kawushshiyaageeta gidiyoogaa akeekiis. Eti haymaanootiyaa kaalettiya, i daro layttappe kase ixxiyoogeetuppe keehi dummatoosona. Wurssettan, 1962n i Yihoowa Markka gididi xammaqettiis.

Nuuni aqo oyqqi simmin guuttaa takkidi, qassi 2003n nu bullachaa gallassaa 50tta layttaa bonchiyoosan, Porto Rikon Maksiniira

Ta siiqo machiyaa, Maksina 2011n hayqqaasu. A hayquwaappe denddiyo wode iira gayttanawu laamotays. Hegaa qoppiyoogee keehi ufayssiyaaba! Maksinanne taani issippe deˈido 58 layttan, Porto Rikon deˈiya Yihoowa Markkatu qooday 650ppe gujjidi 26,000 gidin beˈida. Guyyeppe, 2013n Porto Riko macara biiroy Amarkkaa macara biiruwaara walahettin, taani Niwu Yorke kataman Wolkilen oottanaadan shoobettaas. He haruuruwan taani 60 layttaa ootta simmin, omarssi ko-ki, ko-ki giidi yexxiya Porto Riko asay dosiyo, mittaa bolli deˈiya guutta shodhiyaagaadan, he biittay tawu yelettido biitta mala. SHin taani biyo wodee gakkiis.

‘XOOSSAY UFAYSSAN IMMIYA URAA SIIQEES’

Beeteelen Xoossawu haggaaziyoogan taani haˈˈikka ufayttays. Tawu haˈˈi layttay 90ppe daarees, qassi ta oosoy ayyaanaaban henttancha gidada Beeteele keettaa asaa yarata minttettiyoogaa. Taani Wolkile yoosappe 600ppe dariya ishanttanne michontta heemmaas. Tana oychana yiya issoti issoti bantta metuwaabaa woy bantta soo metuwaabaa tanaara haasayanawu koyoosona. Harati Beeteelen haggaaziyoogan waani muruta gidanaakko zoriyaa tana oychoosona. Qassi mati aqo oyqqidaageeti bantta aqo deˈuwaa xeelliyaagan zoriyaa koyoosona. Issoti issoti aqinye gididi haggaazanawu maddabettidosona. Eti ubbay taassi yootiyoobaa taani siyays; qassi koshshiyo wodiyan darotoo etawu, “‘Xoossay ufayssan immiya uraa siiqees.’ Hegaa gishshawu, ne oosuwan ufaytta. Yihoowawu oottaasa” yaagays.—2 Qor. 9:7.

Neeni Beeteelen woy harasan awaaninne ufayttanawu koyikko, neeni oottiyoobay keehi koshshiyoy aybissakko qoppa. Nuuni Beeteelen oottiyo ubbabay geeshsha ooso. Hegee ‘ammanettida wozannaama ashkkaray’ kumetta saˈan deˈiya ishanttu maabarawu ayyaanaabaa qummaa immanaadan maaddees. (Maa. 24:45) Nuuni Yihoowawu awan haggaazikkokka, a sabbana danddayoos. ‘Xoossay ufayssan immiya uraa siiqiyo’ gishshawu, nuuni oottanaadan i oychiyoobaa ufayttiiddi oottiyaageeta gidoos.

^ MENT. 13 Liˈonard Ismiza deˈuwan hanidabay Hosppune 15, 2012 Wochiyo Keelan kiyiis.