Blesina * maccaasaa huuphiyaa giigissiyo oosuwaa oottana gaada Awuurooppa baasu. SHin o tammu gallassawu aggennan bukkidinne eta soo asaakka qohana gi yashissidi a shaaramuxa gidada oottanaadan giddidosona.

Blesina 40,000ppe dariya yiiruwaa ba godeeppe acottido gishshawu, issi qamman 200ppe 300 gidiya yiiruwaa demmana koshshees. * Blesina hagaadan gaasu: “Taani ubbatoo baqatanawu qoppays; shin eti nu soo asaa waatanaakko gaada hirggaas. Taani piriyan gelaas.” Kumetta saˈan oyddu miiloone gidiya asay shaaramuxa gididi haarettiyo aylletettaa i taarikee loytti qonccissees.

Yooseefa giyo yelaga naˈaa 4,000 gidiya layttappe kase, a ishantti bayzzidosona. Yaatin, i Gibxxen issi erettida bitaniyaa son aylle gidiis. Blesiniigaappe dumma ogiyan, koyro heeran a goday Yooseefa qohibeenna. A godaa machiyaa oychidobaa i ixxin, wolqqan banaara zinˈˈanawu maliis gaada wordduwan a mootaasu. A qasho keettan yeggidi sanssalatan qachidosona.—Doomettaabaa 39:1-20; Mazamure 105:17, 18.

Yooseefi aylle gididoy beni wode; Blesina aylle gididoy qassi 21tta xeetu layttaana. SHin naaˈˈaykka asaa issisaappe harasaa efiidi bayzziyo beniisappe deˈiya meeziyan qohettidosona; hegaa zalˈˈiyaageeti asaa zalˈˈe miishshadan xeelloosona; qassi eti miishshaa demmiyoogaappe attin, asawu aynne qoppokkona.

Olettiyoogee kawotettati darin metootennan aylleta demmanaadan oottiis. Gibxxe Kawoy Tutimoos heezzanttoy Kanaane biittaa olanawu biido wode yan qashuwan deˈiya 90,000 asaa omooddidi ehiis. Gibxxeti eta aylle oottidi alˈˈo shuchaa bookissidosona, beeta maqidasiyaa keexissidosonanne waaruwaa bookissidosona.

 Rooma Haaruwaa wode daro aylleta haaranaadan olay maaddiis; qassi aylleta koyiyoogee issi issitoo olaa olettanaadan oottiis. Ubba issi issi asay giyoogaadan, koyro xeetu layttan, Rooma biittaa asaappe bagga gidiyaagee aylle. Gibxxe biittaaninne Rooma biittan deˈiya daro aylleta asay yuuˈiis. Leemisuwawu, Rooma biittan alˈˈo shuchaa bookkiya aylletu baree 30ppe darenna.

Guyyeeppe, aylletettay yaa iitiis. Afirkkaappe Amarkkaa efiidi aylliyaa bayzziyoogee 16tta xeetu layttappe 19tta xeetu laytta gakkanaassi aybippenne aaruwan wodhiya zalˈˈiyaappe issuwaa. Issi dirijjitee qonccissidoogaadan, ‘25 miilooneppe 30 miiloone gidiya attuma asaa, macca asaanne naata asay gubaayidi bayzziis.’ Issi issi asay yootiyoogaadan, Atlanttike Abbaa pinttiyo wode xeetu shaˈan qoodettiyaageeti hayqqiis. Olaˈuda Ekiweˈana giyo etappe attida ayllee, “Maccaasaa yeehoynne hayqqana haniyaageetu oolee keehi yashsheesinne yootanawukka keehi metees” yaagiis.

SHin Aylletettay azzanttiya taarike xalla gidenna. Kumetta Saˈaa Oosanchatu Dirijjitee qonccissidoogaadan, 21 miiloone gidiya attuma asay, macca asaynne naati ha wodiyankka aylle gididi etawu guutta miishshaa qanxxin woy ayba miishshanne qanxxennan oottoosona. Ha wodiyaa aylleti alˈˈo shuchaa bookkiyoosan, guutta miishshan oottiyo paabirkkan, xuubiyaa oottiyoosan, shaaramuxa gidi oottiyo keettaaninne asa son oottoosona. Hegee higgiyan digettidaba gidikkokka, hagaa mala aylletettay dari dari bees.

Aylleta yuuˈiyoogee daro aylleti laˈatettawu olettanaadan oottiis. Koyro xeetu layttan K.K., baaxiyaa baaxetiya Isppartakesinne 100,000 gidiya aylleti Rooma kawotettaa bolli denddikkonne etawu ushachibeenna. Karibiyan haruurotuppe issuwaa gidida Hispanilo haruuruwan 18tta xeetu layttan deˈiya aylleti bantta godatu bolli denddidosona. SHonkkooruwaa tokkiyoosan aylleta yuuˈidoogee 13 layttawu olettido olay denddanaadan oottin, wurssettan 1804n Heyti biittay laˈa kiyiis.

SHin, Israaˈeelati Gibxxe aylletettaappe kiyiyoogaa mala kessay awudenne hani erenna. Kumetta deree, hegeekka heezzu miiloone gidiya asay Gibxxe aylletettaappe laˈa kiyiis. Eti banttawu bessiya laˈatettaa demmidosona. Geeshsha Maxaafay Gibxxeti eta ‘daafurssiya ooso ubbaa qareti baynnan ootissidoogaa’  yootees. (Kessaabaa 1:11-14) Ubba qassi Gibxxe kawoy issoy Israaˈeela asaa qooday darenna mala guutta naata woranaadan azaziis.—Kessaabaa 1:8-22.

Gibxxen iita hanotan deˈiya Israaˈeelata Xoossay ba huuphe laˈa kessido gishshawu, hegee aylletettaappe laˈa kiyiyo ay ogiyaappenne dumma. Xoossay Muusessi, ‘Taani Gibxxe biittan ta asay tuggatiyo tuggaa geeshsha beˈaas. Hegaa gishshawu, taani eta ashshanawu wodhana’ yaagiis. (Kessaabaa 3:7, 8) Hanno gakkanawu, ubbasan deˈiya Ayhudati layttan layttan he hanotaa hassayanawu Paasikaa baalaa bonchoosona.—Kessaabaa 12:14.

Geeshsha Maxaafay “Godaa nu Xoossaa maatan naaqoi” baynnaagaanne i laamettennaagaa gidiyoogaakka yootees. (2 Hanidabaa Odiya 19:7; Milkkiyaasa 3:6) Xoossay Yesuusa kiittidoy, ‘qashettidaageeti birshshettanaagaa, qassi qohettidaageeti qohuwaappe kiyanaagaa yootanaadaana.’ (Luqaasa 4:18) Hegee aylle gidida ubbay laˈa kiyees giyoogee? CHii gidana. Yesuusi kiitettidoy nagaraanne hayquwaa aylletettaappe asaa laˈa kessanaassa. I guyyeppe, “Tumatettai inttena ailletettaappe kessana” yaagiis. (Yohaannisa 8:32) Ha wodiyankka, Yesuusi tamaarissido tumay daro ogiyan asaa laˈa kessees.—“ Dumma Aylletettaappe Laˈa Kiyiyoogaa” giya saaxiniyaa xeella.

Yooseefinne Bilesina dumma dumma ogiyan aylletettaappe laˈa kiyanaadan Xoossay maaddiis. Yooseefabaa yootiya maalaaliya taarikiyaa Geeshsha Maxaafan Doomettaabaa shemppo 39ppe 41n demmana danddayaasa. Bilesina laˈa kiyanawu baaxetido hanotaykka maalaaliyaaba.

Bilesina issi Awurooppan deˈiya issi biittappe yedetetta Isppeene biitti baasu. Yan a Yihoowa Markkatuura gayttada Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommaasu. A ba deˈuwaa suurissanawu maaddiya ooso demmaasu, qassi ba godeessi aginan aginan kaseegaappe guuxxiya miishshaa immada ba acuwaa zaaranawu o ammanttaasu. Issi gallassi, Bilesissi i godiyaa silkkiyaa dawalaasu. A Bilesiini acuwaa muleera agganawu koyaasu; qassi Bilesina o atto gaana mala oychaasu. A yaatidoy aybissee? Akka Yihoowa Markkatuura Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommido gishshataassa! Bilesina, “Tumay maalaalissiya ogiyan laˈa kessees” yaagaasu.

Xoossaa Yihooway Israaˈeelati Gibxxen aylle gididi deˈiyo wode, eta bolli gakkiya iitaban azzaniis; i ha wodiyankka deˈiya pirdda pacan hegaadan azzanees. Ha wodiyan deˈiya ubba qommo aylletettaa xayssanawu asay muleera laamettana koshshees. SHin matan Xoossay hegaadan oottanawu qaalaa geliis. “Nuuni Xoossai immana giido ooratta saluwaanne ooratta sa7aa xilloi de7anasaa naagoos.”—2 PHeexiroosa 3:13