TAANI Laappune 1930n yelettiyo wode, nu dabbotuppenne laggetuppe daroti Yihoowayyo ammanettidi haggaaziyaageeta. Taani yelettido heeray haˈˈi Maalaawe giyo biittan Lilonguwe katamaa matan deˈiya Namkumba giyoosaa. Taani 1942n, ta huuphiyaa Xoossaayyo geppada nu biittan erettida shaafatuppe issuwan xammaqettaas. Hegaappe simmin, kiitettida PHawuloosi, “Qaalaa yoota. Wodee injjetin injjetana xayin, minnada yoota” yaagidi Ximootiyoosa zoridoogaadan oottanawu 70 layttawu baaxetaas.—2 Xim. 4:2.

Naatan Noorinne Milten Hensheli 1948n Maalaawe biittaa koyro biidoogee taani kumetta wodiyaa Yihoowawu oottanawu wozanappe koyanaadan denttettiis. Niwu Yorken, Brukiliinen deˈiya Yihoowa Markkatu waanna biiruwaappe kiitettida he ishantti yootido minttettiyaabaa hassayiyo wode keehi ufayttays. Ishaa Noori, “Ubba Biittaa Merinawu Haariyaagaa” giya huuphe yohuwan haasayido minttettiya haasayaa 6,000 gidiyaageeti urqqatiya dembban eqqidi akeekan ezggida.

Taagaadan okka Yihoowa Markka gidida aawaynne aayyiyaa dichido Lidaso giyo loˈˈo micheera gayttido wode, akka taagaadan kumetta wodiyaa haggaazanawu halchidoogaa eraas. O 1950n ekkaas; yaatidi 1953 gakkanaassi naaˈˈu naata yelida. Naata dichiyo aawatettay deˈikkokka, taani kumetta wodiyaa aqinye gidana danddayiyoogaa qofaa qachida. Naaˈˈu layttappe guyyiyan dumma aqinye gidada haggaazanaadan shoobettaas.

Hegaappe simmin takkennan, woradaa xomoosiyaagaa gidada gubaaˈeta xomoosiyo maataa demmaas. Lidasa tana loytta maaddiyo gishshawu, he oosuwaa oottaydda nu soo asawu asatettaaninne ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttaas. * SHin nuuni naaˈˈaykka kumetta wodiyaa haggaazanawu wozanappe koyida. Nuuni loytti halchidonne nu naatikka maaddido gishshawu, Lidasa 1960n kumetta wodiyaa haggaaziyoogaa doommaasu.

Dumma dumma gubaaˈetun deˈiya nu ishatanne michota maaddiyaabaa oottido he loˈˈo wodee nuna keehi ufayssiis. Tohossa baggan deˈiya keehi loˈˈiya Mulanjje deriyaa dugettaappe biidi, nu biittawu arshsho baggaa gaxaappe gaxaa gakkanawu matida Maalaawe abbaa xanxxan deˈiya woppu giida heeraa gakkanaassi nu oosuwan yuuyida. Nuuni haggaazido woradan gubaaˈetunne aassiyaageetu qooday ubbatoo gujjiyoogaa beˈida.

“Xala Oosanchata” giyo ufayssiya Awuraajjaa SHiiquwaa 1962n shiiqida. Ayyaanaaban minttettiya  hegaa mala shiiqoy Maalaawe biittan deˈiyaageeti ubbay nuna gakkana wayssiya wodiyawu giigettanaadan maaddidoogaa hassayays. Hegaappe kaalliya layttan Ishaa Hensheli zaarettidi Maalaawe yin, Blantayre giyo katamaa gaxan 10,000 gidiya asay issi dumma shiiquwaa shiiqiis. He minttettiya shiiqoy gakkanawu matida paaciyan nuuni genccanaadan maaddiis.

Yihoowa Markkati polotikaara gayttidaban gelennan ixxido gishshawu, 1964n eta wolqqaama paacee gakkiis. Yedetay suullin, 100ppe daro Kawotettaa Addaraashaynne Yihoowa Markkatu keettatuppe 1,000ppe daroy muleera xayiis. SHin Maalaawe kawotettay Yihoowa Markkatu oosuwaa 1967n teqqana gakkanaassi, nuuni woradaa oosuwaa oottiyoogaa aggibookko. Blantayre giyo kataman macara biiruwan deˈiyaabaa wotti ekkidosona, misoonaaweta biittaappe yedettidosona, qassi Lidasonne tana gujjin, nu biittaa Yihoowa Markkatuppe darota qachidosona. Nuuni qashuwaappe birshshetti simmidi, gubaaˈeta akeekan yuuyidi xomoosiyoogaa aggibookko.

Issi gallassi Xiqimita 1972n, Malawi Yuz Liig giyo makkalancha polotika dirijjitiyaa yame gidida xeeta gidiyaageeti nu soo yaanawu denddidosona. SHin eti tana woranawu koyido gishshawu, etappe issoy sinttatidi woxxiiddi yiidi, taani qosettanaadan yootiis. Ta machiyaanne ta naati matasan goshshan deˈiya muuziyaa giddon qosettanaadan yootaas. Yaatada, woxxa baada issi gita mangguwaa mittaa bolli kiyaas. Nu keettaanne nuussi deˈiya ubbabaa eti xayssiyo wode, yan uttada xeellays.

Maalaawen yedetay suulli suulli bin, shaˈan qoodettiyaageeti biittaappe betida. Nu soo asay Tamme 1974 gakkanaassi Moozambbiken arggo baggan deˈiya betetu kambbiyan takkiis. He wode, Lidasanne taani Maalaawe zawaa heeran, Moozambbiken, Domiwe giyoosan dumma aqinye gididi haggaazanaadan shoobettida. Moozambbike biittay Porttugaale haaruwaappe 1975n laˈa kiyana gakkanaassi, he oosuwaa oottida. Hegaappe simmin, nuuni etappe baqatidi biido, nuna yedettiyaageetukko Maalaawe biitti simmanaadan nunanne hara Yihoowa Markkata wolqqanttidosona.

Nuuni Maalaawe biitti simmin, waanna kataman Lilonguwen deˈiya gubaaˈeta xomoosanaadan maddabettaas. Yedetaynne he ubba metoy deˈishinkka, nuuni xomoosiyo maataa demmido woradan gubaaˈetu qooday gujjiis.

Issi gallassi polotikaara gayttidaban asay shiiqi uttido heeri gakkida. Polotika dirijjitiyaa exatuppe amaridaageeti nuuni Yihoowa Markka gidiyoogaa eridi, Malawi Yang Payoniirs giyo polotika dirijjitiyaa yame gidida yelagatuura nuna utissidosona. SHabbarettanaadan oottiya he hanotan Yihooway maaddanaadanninne kaalettanaadan akko mintti woossida. SHiiqoy wurin nuna wadhiyoogaa doommidosona. Issi cima maccaasiyaa woxxaydda yaada,  “Hayyanintta eta bochoppite! Ha bitanee ta ishaa naˈaa. I ba biyoosaa baanaadan yeddite!” yaagaasu. SHiiquwaa kaalettiyaagee, “Eti boona aggibayite!” yaagiis. He maccaasiyaa nu dabbo gidenna gishshawu, a ay qoppidaakko erokko. Yihooway nu woosaa siyido gishshawu, hegaadan haniis giidi qoppoos.

Malawi Yang Payoniirs giyo polotika dirijjitiyaa yametuppe amaridaageetuura 1981nkka gayttida. Eti nu bishkkiliiteta, nu shanxxaa, amarida karttooniyan deˈiya maxaafatanne woradaa allaalliyaabay xaafettidobaa wotti ekkidosona. Nuuni etappe kessi ekkidi, issi gubaaˈe cimaa soo woxxi biida. He wodekka he hanotaa xeelliyaagan Yihoowakko woossida. Eti nuuppe ekkido woradaa allaalliyaabay xaafettidoban deˈiya qofay ubbay nuna keehi qofissiis. He yelagati hegaa loytti xeelliiddi, Maalaawe biittan ubbasaappe taayyo xaafettida dabddaabbeta beˈidosona. Hegan eti tana he kawotettaa suntta giidi qoppido gishshawu, keehi yayyidosona. Yaatiyo gishshawu, ekkido ubbabaa sohuwaara heeran deˈiya gubaaˈe cimatussi immidosona.

Issitoo qassi, wolwoluwan shaafaa pinnoos. He wolwoluwaa goday hegaa heeran polotika liqambbare gidiyo gishshawu, wolwoluwaa toggida ubbawu polotika yamiyaa karddee deˈiyaakkonne xomoosanawu koyiis. Nuukko gakkana haniyo wode, sunttati koyiyo kaysuwaa demmiis. Hegan asay shabbarettiyoorin, polotika yamiyaa karddiyaa koyiyoogeekka attiigiis. Yihooway ba siiquwan nuna maaddiyoogaa he wodekka akeekida.

Usuppune 1984n, Zambbiyaa macara biiruwawu irpporttiyaa yeddanawu Lilonguwe katamaa bays. Issi polisee taani beennadan teqqidi, ta shanxxaa qoriis. I Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo amarida xuufeta demmido gishshawu, polise xaabiyaa efiidi tana bukkiyoogaa doommiis. Hegaappe simmin tana wodoruwan qachidi, wuuqettidabay eta kushiyan beettido asati deˈiyo kifiliyan yeggiis.

Wonttetta gallassi, polise halaqay tana hara kifiliyaa efiidi, “Taani, Trofim R. Nsombi, tana laˈa kessana mala, Yihoowa Markka gidiyoogaa aggaas” yaagidi xaafiis. Taani qassi, “Taani qashettiyoogaa xalla gidennan, hayqqanawukka giiga uttaas. Taani haˈˈikka Yihoowa Markka” yaagada zaaraas. Taani hegan paramennan ixxaas. Polise halaqay hegan keehi yiillotidi xarapheezaa wolqqappe bubbuxin, issi polisee aybi hanidaakko beˈanawu matan deˈiya kifiliyaappe woxxiiddi yiis. Halaqay ayyo hagaadan giis: “Ha bitanee Yihoowa Markka gidikke gaada parama gin ixxiis. Yaatiyo gishshawu, i taani Yihoowa Markka giidi paramo; yaatin i qashettanaadan a Lilonguwe yeddana.” He ubbaban, i waanideeshsha gaada ta siiqo machiyaa hirggaasu. Oyddu gallassappe guyyiyan amarida ishantti taani deˈiyoosaa iyyo yootidosona.

Lilonguwe polise xaabiyan deˈiyaageeti tawu kehidosona. Polisetu halaqay tana, “Neeni Xoossaa Qaalaa gishshawu qashettido gishshawu, ha sayniyaa ruuziyaa hey. Hagan deˈiya harati kayso” yaagiis.  Hegaappe simmin, tana Kacheren deˈiya qasho keetti yeddiis.

He qasho keettaa naagiyaagee taani yaa biido gishshawu ufayttiis; i taani he qasho keettaa “pasttere” gidanaadan koyiis. He wode pasttere gididi oottiyaagaa, “Neeni hagaappe simmin ha qasho keettan Xoossaa Qaalaa tamaarissanaadan koyikke; ayssi giikko, neeni ne woosa keettaappe wuuqqido gishshawu qashettadasa!” yaagidi a maataappe wottiis. Hegaa gishshawu, qashettidaageetussi giigida shiiquwan saaminttan saaminttan Geeshsha Maxaafaa tamaarissiyo maataa demmaas.

Guyyeppe, hanotay keehi iitiis. Maalaawen aappun Yihoowa Markkati deˈiyaakko eranawu qasho keettaa alaafeti tana oychidosona. Eti koyiyoogaadan zaarabeenna gishshawu, taani hayqqidaba milatana gakkanaassi bukkidosona. Hara wode qassi nu waanna biiroy awaanakko eranawu koyidosona. Taani etawu, “Intte zaaranawu metennabaa oychido gishshawu zaarana” yaagaas. Poliseti ufayttidi duuqqanawu teeppiyaa dooyidosona. Yihoowa Markkatu waanna biiruwaa Geeshsha Maxaafay yootiyoogaa etawu qonccissaas. Eti garamettidi, “Geeshsha Maxaafan awan deˈii?” yaagidi oychidosona.

“Isiyaasa 43:12n deˈees,” yaagada zaaraas. Xiqisiyaa kessidi ‘Yihooway hagaadan gees, “Intte ta markkata, qassi taani Xoossaa”’ yaagiyaagaa akeekan nabbabidosona. Eti he xiqisiyaa heezzutoo nabbabidosona. Hegaappe simmin, “Yihoowa Markkatu waanna biiroy Amarkkan gidennan, waanidi Geeshsha Maxaafan deˈii?” yaagidi oychidosona. Taani etawu, “Amarkkan deˈiya Yihoowa Markkatikka ha xiqisee bantta waanna biiruwaabaa qonccissiyaabadan qoppoosona” yaagaas. Eti siyanawu koyiyoobaa taani yootenna gishshawu, Lilonguweppe huuphessa baggan Dizaleka giyoosan deˈiya hara qasho keettan qachidosona.

Isiine 1984n, Dizalekan deˈiya qasho keettan 81 Yihoowa Markkatuura qashettaas. Yan qashettida 300 asati hashiyaa hashiyaara gattidi saˈan issippe xiskkoosona. Guyyeppe, Yihoowa Markkati citan citan, dumma dumma ishati galla galla issi xiqisiyaa yootin hegaa tobboos. Hegee nuna keehi minttettiis.

Hegaappe simmin, qasho keettaa naagiyaagee qashettida haratuppe nuna shaakkiis. Naagiya issoy hagaadan giidi nuussi xuuraa yootiis: “Kawotettay inttena ixxenna. Nuuni inttena qachido naaˈˈu gaasoy, Yang Payoniirs giyoogeeti inttena worenna malanne sinttappe olay denddanaagaa intte sabbakiyo gishshawu, he olaa wode ba wotaaddarati baqati xayennaadan kawotettay yayyiyo gishshataassa.”

Xiqimita 1984n, nuuni ubbay shilootan eqqida. Nuuni ubbay naaˈˈu layttaa qashettanaadan pirddettiis. Kaseegaadankka, Yihoowa Markka gidennaageetuura qashettida. SHin, qasho keettaa naagiyaagee ubbaassi hagaadan giis: “Yihoowa Markkati sijaaraa uyokkona. Hegaa gishshawu naagiyaageetoo, sijaaraa immanaadan eta oychidi wayssoppite, qassi intte sijaaraa oyttanawu tamaa ehanaadan eta oychoppite. Eti Xoossaa asata! Yihoowa Markkati  ubbay danobaa oottidi gidennan, Geeshsha Maxaafaa ammaniyo gishshawu qashettidosona; yaatiyo gishshawu, galla galla naaˈˈutoo etawu qumay imettana koshshees.”

Loˈˈoban erettiyoogee hara ogetunkka nuna maaddiis. Xuman woy iray bukkiyo wode, qashettidaageeti yaa haa hemettanaadan paqqadettenna. SHin nuuni koyiyo wode awudekka kare kiyanaadan paqqadettees. Nuuni kessi ekkanawu koyennaagaa eti eroosona. Issitoo nuuni goshshaa sohuwan oottishin nuna naagiyaagee sahettin, i akkamettanaadan tookkidi guyye qasho keettaa gibbiyaa efiida. Qasho keettaa halaafeti nunan ammanettana danddayiyoogaa akeekidosona. Nuuni ubbatoo loˈˈobaa oottiyo gishshawu, nuna qachidaageeti Yihoowa sunttaa bonchiyoogaa beˈiyoogan anjjettida.—1 PHe. 2:12. *

Uddufune 11, 1985n, taani Dizalekan qashettido qashuwaappe birshshettaas. Ta so asaara zaarettada gayttido gishshawu keehi ufayttaas! He keehi wayssiya wodiyan nuuni ammanettidi deˈanaadan Yihooway nuna maaddido gishshawu a galatoos. He wodiyaaabay nuussi kiitettida PHawuloosaagaadan siyettanaadan oottees; i hagaadan giis: ‘Nu ishatoo, nuuni waayettido waayiyaa inttena hassayissanawu koyoos. Nuna worees giidi hirggida. Nuuni nu bolli hayquwaa pirdday pirddettiis yaagidi qoppida; shin hegee hanidoogee hayqqida asaa hayquwaappe denttiya Xoossan nuuni ammanettanaappe attin, nu huuphen ammanettennan agganaassa. Xoossay hagaa mala iita hayquwaappe nuna ashshiis.’—2 Qor. 1:8-10.

Nuuni paxa attokko giidi qoppido wodeekka deˈees. Gidikkokka, nuuni ubbatoo Yihoowa gita sunttaa bonchissana mala i nuna xalissanaadaaninne nu huuphiyaa kawushshana mala eratettaa immanaadan ubba wode akko woossoos.

Yihooway injjetiyo wodiyankka meto wodiyankka ayyo haggaaziyo wode nuna anjjiis. Ha wodiyan, Lilonguwen 2000n keexettida macara biiruwaanne 1,000ppe dariya ooratta Kawotettaa Addaraashati Maalaawen ubbasan keexettiyoogaa beˈiyoogee nuna keehi ufayssees! Yihoowappe demmido he anjjoy ayyaanaaban keehi minttettiyaabaa gidiyo gishshawu, hegee taassinne Lidasissi aymo mala! *