1. Aylletettaabaa daro asay qoppiyoobaa Roome 12:11⁠n deˈiya zoriyaara geeddarssa.

DARO asay aylletettaabaa qoppiyoobaappe Kiristtaanetu aylletettay keehi dumma. Aylle gidiyoogaabaa qoppiyo wode eti wolqqan haarettiyoogaabaa, naaqettiyoogaabaanne huqqunnettiyoogaabaa hassayoosona. SHin, Xoossaa Qaalay siiqiya Godau ba dosan haggaaziyo aylletettaabaa yootees. Kiitettida PHauloosi koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneti Yihoowau ‘aylledan oottanaadan’ zorido wode, Xoossaa siiqiyoogee denttettin geeshsha haggaazuwaa haggaazanaadan minttettiis. (Roo. 12:11) Hegaadan aylletiyoogaa giyoogee woygiyoogee? Seexaanaunne ha alamiyau haarettennan agganau ay oottana danddayiyoo? Qassi ammanettidi Yihoowau aylledan haggaaziyoogee ayba anjjo demissii?

2. (a) Aylle gidida Israaˈeela asi aylletettaappe coo kiyidi baana danddayiiddi aggibayanaadan denttettiyay aybee? (b) Ba dosan aylle gididi deˈanau koyiya uraa hayttaa lukkiyoogee keehi koshshiyaabaa qonccissiyaaba gididoy aybissee?

² Xoossay Israaˈeelatussi immido Higgiyaappe, nuuni ay mala aylle gidanaadan Yihooway koyiyaakko akeekoos. Ibraawe aylliyaa laappuntta layttan a goday aylletettaappe coo kessidi yeddana bessees. (Kes. 21:2) SHin, ba godaa siiqiyaanne ba oosuwaa aggidi baanau koyenna aylliyau Yihooway dummabaa giigissiis. A goday a penggiyaakko woy pengge qosilettaakko efiidi hayttaa goottan lukkana koshshees. (Kes. 21:5, 6) Hegee hayttaa lukkiyoogaara gayttidaba gidiyoogee keehippe koshshiyaabaa qonccissees. Ibraysxxe qaalan azazettiyoogaa giya qofaa qonccissiyo qaalay siyiyoogaaranne ezggiyoogaara gayttidaba. Ba dosan aylle gidiya uri ba godaayyo ubbatoo azazettanaunne haggaazanau koyees. Hegee nuuni nu huuphiyaa Yihoowau geppiyoogee a siiqiyo gishshau eeno giidi ayyo azazettanaassa gidiyoogaa akeekanaadan maaddees.

3. Xoossau nu huuphiyaa geppanaadan oottiyaabi aybee?

 ³ Nuuni xammaqettana haniyo wode, Yihoowa aylle gididi ayyo haggaazanau kuuyi uttida. Nuuni nu huuphiyaa geppidoy Yihoowau azazettanaunne a sheniyaa polanau koyiyo gishshataassa. Nuuni yaatanaadan ooninne giddibeenna. Naatettan xammaqettiyaageetikka banttana yelidaageeta ufayssanau giidi gidennan, Yihoowayyo banttana geppi simmidi hegaadan oottoosona. Kiristtaaneti Yihoowau banttana geppanaadan oottiyay saluwan deˈiya bantta Godaa siiqiyoogaa. Kiitettida Yohaannisi, “Nuuni Xoossaa siiqiyoogee a azazuwaa naagiyoogaa” yaagiis.—1 Yoh. 5:3.

4. Nuuni ‘xillotettau aylle gidanaadan’ ay oottana koshshii?

⁴ Yihooway nuuni a aylle gidanaadan oottido gishshau, a keehi galatoos! Nuuni Kiristtoosa wozuwaa yarshshuwan ammaniyoogee nuna nagaraa aylletettaappe kessees. Nuuni polo asa gidiichibookko shin, Yihoowaunne Yesuusau nu dosan haarettoos. PHauloosi ayyaanay denttettin xaafido dabddaabbetuppe issuwan, “Intte nagara oottennaadan, inttena haiqqidabaadan qoppite; shin Godaa Kiristtoos Yesuusa baggaara Xoossau intte paxa de7iyaabaadan, inttena qoppite” yaagidi, hegaa loyttidi qonccissiis. Qassi hagaadan giidi zoriis: “Intte inttena issi urau azazettanau, ailledan oottidi immiyo wode, he inttena azaziyaagau ailleta gidiyoogaa ereeta; woikko intte intteyyo haiquwaa ehiya nagarau haaretteeta; woikko intte inttena xillo oottiya azazuwau haaretteeta. SHin Xoossau galatai gido; aissi giikko, nagarau kase intte aille; shin guyyeppe intte ekkido timirttiyaa giddon de7iya tumatettau intte kumetta wozanaappe azazettideta. Intte nagaraa ailletettaappe kiyidi, xillotettau aille gidideta.” (Roo. 6:11, 16-18) PHauloosi, “Kumetta wozanaappe azazettideta” giidoogaa hassaya. Nu huuphiyaa Yihoowau geppiyoogee nuuni ‘xillotettau aylle gidanaadan’ oottees.

5. Nuuni ubbay aybiira baaxetana koshshii, qassi aybissi?

⁵ SHin, nuuni nu huuphiyaa geppidoogaara maayetti deˈanau xoonana koshshiyo xubbiyaabati deˈoosona. Nuuni naaˈˈu ginaappe yiya xubbiyaabaa xoonanau baaxetana koshshees. Koyroogee, PHauloosa gakkidaagaa mala. I hagaadan giis: “Taani ta wozana giddon Xoossaa higgiyan ufaittais; shin ta bollaa giddon de7iya ta wozanaa qofaa higgiyaara warettiya dumma higgiyaa be7ais; he higgee ta bollaa giddon de7iya nagaraa ootissiya higgiyan tana qashissees.” (Roo. 7:22, 23) Laattido nagaray nuuppekka shaahettenna. Yaatiyo gishshau, nuuni asatettaa amuwaa polennaadan ubbatoo baaxetana koshshees. Kiitettida PHeexiroosi, “Ailletettaappe kiyidi, Xoossaa ailledan de7iteppe attin, he ailletettaappe kiyidoogaa iitatetta genttiyoobaa oottoppite” yaagidi zoriis.—1 PHe. 2:16.

6, 7. Seexaanay waatidi ha alamee ufayssiyaagaa milatanaadan oottii?

⁶ Nuuni olettana koshshiyo naaˈˈantto olay daydanttati haariyo alamiyaara olettiyoogaa. Ha saˈaa haariya Seexaanay, nuuni Yihoowayyoonne Yesuusau ammanettidi deˈennaadan oottanau ba zubbiyan nuna zambbees. Seexaanay nuna cimmidi alamiyaa bagga oottidi, baayyo aylle kessanau koyees. (Efisoona 6:11, 12 nabbaba.) I hegaadan oottiyo issi ogee, ha alamee ufayssiyaaba milatanaadan oottiyoogaa. Kiitettida Yohaannisi hagaadan giis: “Intte ha sa7aa siiqikko, Xoossaa siiqoi inttenan baawa. Aissi giikko, ha sa7an de7iya ubbabai, hegeekka: asatettaa amoi, aifen xeellidi qaaqqatiyoogeenne miishshan ceeqettiyoogee ha sa7aappe yiidoogaappe attin, Xoossaappe yibeenna.”—1 Yoh. 2:15, 16.

⁷ Duretanau koyiyoogee alamiyan meeze gididabaa. Seexaanay asay miishshi ufayssaa demissees giidi qoppanaadan oottees. Gita suuqee darosan deˈees. Issibaa erissiyaageeti  asay aquwaanne allaxxiyoobaa amottanaadan minttettoosona. Leemisuwau, issisaa biyaageetuyyo issi issibaa giigissiyaageeti ha alamiyaabaa qoppiya asaara loˈˈiya sohuwaa beˈanau baanaadan minttettoosona. Ee, ha alamiyaa asay koyiyoogaadan oottanau nu deˈuwaa laammanaadan nuussi odiya asay bessiis.

8, 9. Issi uraa ayba qohoy gakkana danddayii, qassi aybissi?

⁸ Koyro xeetu layttan deˈiya Kiristtaaneti eta giddon deˈiiddi alamiyaa asaagaadan qoppiyoogaa doommidaageetuppe naagettana mala PHeexiroosi hagaadan giidi zoriis: “Gallassi yexxidi duriyoogaa ufaissiyaabaa giidi qoppoosona; eti kaushshatanne tunata gidi uttidi, inttenaara miyo qumaa meettan ufaittoosona. Aissi giikko, eti hadanne otoro haasayaa haasayoosona; balan de7iya asaappe kessi ekkiyaageeta shaaramuxanau qaaqqatiyo amuwan cimmoosona. Eti banttau bashsha amuwaara de7iiddi eta, ‘Intte ailletettaappe kiyana’ yaagoosona; aissi giikko, issi asi bana xoonidabau aibaunne aille.”—2 PHe. 2:13, 18, 19.

⁹ ‘Ayfen xeellidi qaaqqatiyoobaa’ poliyoogee issi ura naxa kessenna. Hegaadan oottiya uri ha alamiyaa godau, ayfiyan beettenna Seexaanaa Dabloosau aylle gidees. (1 Yoh. 5:19) He uri miishshaa siiqiyoogee aylle gidanaadan oottin qohettana danddayees; he aylletettaappe kessi ekkiyoogee metiyaaba.

10, 11. Seexaanay ha wodiyan qohanau koyiyo waannati oonee, qassi alamiyaa timirttee eta waatidi metuwan yeggana danddayii?

¹⁰ Seexaanay Edenen oottidoogaadan, ha wodiyankka akeekay paccidoogeeta qohees. I qohanau koyiyo waannati yelagata. Yelagata gujjin, ooninne Yihoowau ba dosan aylle gidiyoogee Seexaanaa ufayssenna. Xoossaa morkkee banttana Yihoowau geppida ubbati Ayyo aqidi ammanettidi deˈennaadan oottanau koyees.

¹¹ Ba hayttaa lukkanaadan eeno giida aylliyaa leemisuwaa ane zaarettidi beˈoos. Ha aylliyaa guutta wodiyau sakkana danddayees, shin i sohuwaara paxees; luhoy i ba godau muletoo aylle gidiyoogaa bessiya malaata. Issi yelagay ba laggetuugaappe dummatiyaabaa oottiyoogee a hegaadan metiyaaba, ubba qassi keehi seelettanaadan oottiyaaba gidana danddayees. Seexaanay ha alamiyan issi uri ufayttanau gita oosoy koshshees giya qofaa aassees; shin nuuni tumuppe ufayssiya deˈo deˈiyoy ayyaanaabaa kaseyiyo wode xallaana. Yesuusi, “Bantta ayyaanan hiyyeesa gididoogaa eriyaageeti anjjettidaageeta” yaagiis. (Maa. 5:3) Bantta huuphiyaa geppida Kiristtaaneti  bantta deˈuwan Seexaanaa sheniyaa gidennan, Xoossaa sheniyaa poloosona. Eti Yihoowa higgiyan ufayttoosona, qassi gallassinne qammi hegaa wotti denttidi qoppoosona. (Mazamure 1:1-3 nabbaba.) SHin, ha wodiyaa xoqqa timirttiyaappe dariya baggay Yihoowa ashkkara gidida uri Xoossaa Qaalaa wotti denttidi qoppanaunne Yihoowayyo haggaazanau wode demmennaadan oottees.

12. Ha wodiyan deˈiya daro yelagati aybiira gayttidaagan doorana koshshii?

¹² Kiristtaane gidenna goday issi Kiristtaane aylliyau deˈoy deexxanaadan oottana danddayees. PHauloosi Qoronttoosa Kiristtaanetussi xaafido koyro dabddaabbiyan, ‘Xoossay inttena xeesiyo wode intte ayllee?’ yaagidi oychiis. Oychi simmidi eta, ‘Aykko baawa; shin intte aylletettaappe kiyanau danddayikko kiyite’ yaagidi zoriis. (1 Qor. 7:21) He ayllee aylletettaappe kiyanau koyana bessees. Ha wodiyan, daro biittay naati hagaa keena layttau tamaarana koshshees giidi higgiyaa kessees. Hegaappe simmin, tamaareti gujji tamaaranau woy agganau doorana danddayoosona. Issi Kiristtaanee ha alamiyan gita ooso oottanau xoqqa timirttiyaa tamaaranau doorikko, Yihoowayyo kumetta wodiyaa haggaazanau keehi metootana danddayees.—1 Qoronttoosa 7:23 nabbaba.

13. Yihoowa ashkkarata keehi maaddiya timirttee awugee?

¹³ PHauloosi Qolasiyaasa Kiristtaanetussi hagaadan giis: “Kiristtoosappe gidenna timirttiyan, ha sa7aa haariya ayyaanatu timirttiyaaninne asappe yiida eratettan, qassi mela cimuwan inttena ooninne omooddenna mala naagettite.” (Qol. 2:8) Daro asttamaareti tamaarissiyoy ‘asappe yiida eratettanne mela cimo.’ Darotoo hegaa malabaa tamaarissiya xoqqa timirttee tamaareti banttana goˈˈiya hiillaa eranaadan maaddenna gishshau, eti bantta deˈuwan ubbatoo oottiyoobau giigi uttidaageeta gidokkona. SHin, Yihoowa ashkkarati ishalo deˈo deˈanau koyennan Xoossau haggaazanau banttana maaddiya hiillaa tamaaranau dooroosona. PHauloosi, “SHin taayyo de7iyaabai tau gidana giya ura Xoossaa milatiyoogee dureyees. SHin miyoobainne maayiyoobai de7ikko, hegee nuuyyo gidana” yaagidi Ximootiyoosa zorido zoriyaa, eti minttidi kaalloosona. (1 Xim. 6:6, 8) Tumu Kiristtaaneti digiriyaanne boncho sunttaa demmanau bichaariyoogaappe, haggaazuwan banttau danddayettida keenan loytti oottidi “saba dabddaabbiyaa” demmanau baaxetoosona.—2 Qoronttoosa 3:1-3 nabbaba.

14. Piliphphisiyuusa 3:8 maaran, PHauloosi Xoossaunne Kiristtoosau aylle gidiyo maataa aybidan xeellidee?

 ¹⁴ Kiitettida PHauloosa hanotaa qoppa. A tamaarissiday Ayhuda Higgiyaa asttamaariyaa Gamaaliyaala. PHauloosi tamaarido timirttee ha wodiyan yuniversttiyan tamaariyoogaara laggetees. SHin Xoossaunne Kiristtoosau aylle gidiyo maataara geeddarssiyo wode PHauloosi hegaa aybidan xeellidee? I, “Taani ta Godaa Kiristtoos Yesuusa eriyoogee ubbabaappe keehi aadhdhiyo gishshau, ubbabaa tana mulekka go77ennabaadan qoodaas” yaagiis. Gujjidikka, “Taani a gishshau ubbabaa yegga bayaas. Kiristtoosa demmanaunne aara de7anau ubbabaa wora olidobaadan qoodais” yaagiis. (Pili. 3:8) Ha qofay yelaga Kiristtaanetinne Xoossau yayyiya eta aawatinne aayeti timirttiyaa xeelliyaagan loˈˈobaa dooranaadan maaddees. (Misileta xeella.)

15, 16. Yihoowa dirijjitee giigissiyo timirttee aybee, qassi hegau waanna halchoy aybee?

¹⁵ Xoqqa timirttiyaa tamaariyoosaappe dariya baggan deˈiya hanotay ay malee? Yan darotoo asay makkalana danddayiyaabadan qoppees; qassi kawotettaa bollinne hara sunttatu bolli makkalees. (Efi. 2:2) Hegaappe dumma ogiyan, Yihoowa dirijjitee asay gubaaˈiyan ubbaappe aadhiya timirttiyaa woppu giidi tamaaranaadan giigissees. Nuuni ubbay saaminttan saaminttan Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettan tamaariyooban goˈettoos. Qassi machibeenna aqinyeti tamaariyoonne (Machibeenna Ishati Loohiyo Timirtte Keettaa) aqinye gidida aqo laggeti tamaariyo (Aqo Oyqqida Kiristtaanetuyyo Giigida Geeshsha Maxaafaa Timirtte Keettaa) timirttee deˈees. Hegaa mala timirttee nuuni saluwan deˈiya nu Godaa, Yihoowau azazettanaadan maaddees.

¹⁶ Wachitawer Pabilikeshin Indekisiyan woykko siidiyan giigida Wachitawer Laybireeriyan ayyaanaabaa buquraa loyttidi koyana danddayoos. Nuuni Geeshsha Maxaafaabaa tamaariyo waanna halchoy Yihoowayyo goynnanaassa. He timirttiyan Xoossaara sigettanaadan nuuni harata waatidi maaddanaakko tamaaroos. (2 Qor. 5:20) Hegee etikka harata tamaarissanaadan maaddees.—2 Xim. 2:2.

17. Ubbaappe aadhiya timirttiyaa tamaaranau dooriyoogee ayba anjjo demissii?

¹⁷ Yesuusi miishshaabaa yootido leemisuwan, naaˈˈu ashkkarata eta goday galatiisinne etau hara oosuwaa gujjiis; yaatin eti bantta godaara ufayttidosona. (Maatiyoosa 25:21, 23 nabbaba.) Ubbaappe aadhiya timirttiyaa dooriyoogee ha wodiyan anjjuwaanne ufayssaa demissees. Maykil giyo ishaabaa qoppa. I gooba tamaare gidiyo gishshau, yuniversttiyaa gelana danddayiyoogaa tobbanau banttanaara shiiqanaadan a asttamaareti shoobbidosona. I hegaa aggidi guutta wodiyan wurssiyo harabaa tamaaranau doorin eti garamettidosona; hegee i sohuwaara kumetta wode aqinye gididi haggaaziiddi bau koshshiyaabaa kunttanaadan maaddiis. I baappe halidabi deˈiyaabadan qoppii? I Geeshsha Maxaafaappe tamaaridobaynne gubaaˈe cima gididi tamaaridobay keehi goˈˈiyaaba gidiyoogaa yootiis. I, “Taani demmido anjjoynne maatay demmana danddayiyo ay miishshaappenne keehi aadhees. Taani xoqqa timirttiyaa tamaarennan agganau kuuyido gishshau keehi ufayttays” yaagidi yootiis.

18. Neeni ubbaappe aadhiya timirttiyaa tamaaranau dooranaadan denttettiyay aybee?

¹⁸ Ubbaappe aadhiya timirttee nuuni Xoossaa sheniyaa tamaaranaadaaninne Yihoowau aylledan oottanaadan maaddees. He timirttee “bashshaa ailletettaappe” kiyiyoonne wurssettan ‘aylletettaappe bonchcho kessaa’ kiyidi Xoossaa naata gidiyo hidootay nuuyyo deˈanaadan oottees. (Roo. 8:21) Ubbaappe aaruwan, nuuni saluwan deˈiya nu Godaa Yihoowa wozanappe siiqiyoogaa waatidi loˈˈo ogiyan bessanaakko tamaaroos.—Kes. 21:5.