1, 2. Nuuni asaa naata gakkiya metuwau Yihoowa amassalana koshshennay aybissee? Leemisuwan yoota.

NEENI daro layttau ne aqo deˈuwan ufayttada deˈadasa giidi ane qoppoos. SHin issi gallassi neeni soo simmiyo wode, son deˈiya ubbabay maaraa xayi uttidaagaa beˈadasa. Son deˈiya miishsha ubbay meqerettiis woy qassi moorettiis. Neeni dosiyo keettay carqqatti uttiis. Neeni, “Ta keettaayiyaa ayssi hagaadan oottadee?” guuteeyye, “Hagaadan oottiday oonee?” guutee? Neeni sohuwaara qoppiyoy naaˈˈantto oyshaa gidiyoogee qoncce. Aybissi? Neeni siiqiyo keettaayiyaa hegaa mala iitabaa oottennaagaa eriyo gishshataassa.

² Ha wodiyan, saˈay danobaaninne shori baynnaban moorettiis. Nuuni Geeshsha Maxaafaa tamaareta gidiyo gishshau, ha ubba metuwaa ehiyay Yihoowa gidana danddayennaagaa eroos. I ha saˈaa medhidoy ufayssiya gannate gidanaadaana. (Doo. 2:8, 15) Yihooway siiqo Xoossa. (1 Yoh. 4:8) Geeshsha Maxaafaa xannaˈidoogee, nuuni saˈan deˈiya metotuppe darotuyyo gaasoy aybakko eranaadan maaddiis. Hegau gaasoy, ‘ha saˈaa haariya’ Seexaanaa Dabloosa.—Yoh. 14:30; 2 Qor. 4:4.

3. Nu qofay moorettana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

³ SHin, nu meto ubbau Seexaanaa amassalana danddayokko. Aybissi? Issi issi metoti nuna gakkiyoy nu mooruwaa gaasuwaana gidiyo gishshataassa. (Zaarettido Wogaa 32:4-6 nabbaba.) Nuuni hegaa maayoos. Gidikkokka, nuuni polo asa gidenna gishshau nu qofay moorettin, nuna wurssettan qohiya ogiyaa kaallana danddayoos. (Lee. 14:12) Waanidi? Issi metuwau nuna mooranchadan xeelliyoogaappe woy Seexaanaa amassaliyoogaappe Yihoowa gaasuwan hegee gakkiis giyoogaana. Ubba qassi nuuni Yihoowa bolli ‘yiillotana’ danddayoos.—Lee. 19:3.

4, 5. Issi Kiristtaanee Yihoowa bolli ‘yiillotana’ danddayiyoy ayba ogiyaanee?

⁴ Nuuni tumuppe Yihoowa bolli yiillotana danddayiyoo? A bolli yiillotiyoogee aybanne maaddenna. (Isi.  41:11) Yaatidi nuuni ay demmana danddayiyoo? Nuuni Xoossaara gaaddetidi a xoonokko. Nuuni mule Yihoowa amassalennan aggana danddayoos. SHin, Leemiso 19:3⁠y yootiyoogaadan, issi uri ba eeyyatettan ba “de7uwaa bashshees; yaatidi qassi GODAA bolli yiillotees.” Ee, issi uri ba wozanan Xoossaa bolli yiillotana danddayees. He qofay qoncciyo ogee geema gidana danddayees. Issi uri Yihoowa bolli lancciyoogaa malabaa oottana danddayees. Hegaappe denddidaagan, he uri gubaaˈiyaappe haakkana danddayees woy qassi A asaara issippetettan Yihoowau wozanappe goynnennan aggana danddayees.

⁵ Nuuni Yihoowa bolli ‘yiillotanaadan’ oottana danddayiyaabay aybee? Nuuni he piriyaappe naagettana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Yihoowaara nuussi deˈiya dabbotaa naagidi deˈanau, ha oyshatu zaaruwaa eriyoogee keehippe koshshiyaaba!

6, 7. Muuse wode deˈida Israaˈeelati Yihoowa bolli zuuzummiyoogaa doommidoy aybissee?

⁶ Ammanettidi Yihoowau haggaaziya issi Kiristtaanee ba wozanan ba Xoossaa bolli zuuzummiyoogaa doommanaadan oottana danddayiyaabay aybee? Ha huuphe yohuwan nuuni lanccanaadan oottana danddayiya ichashubatanne Geeshsha Maxaafan etabay odettido, Yihoowa bolli ‘yiillotida’ asatubaa beˈana.—1 Qor. 10:11, 12.

⁷ Harati haasayiyo iitabay nuna qohana danddayees. (Zaarettido Wogaa 1:26-28 nabbaba.) Israaˈeelati Gibxxe aylletettaappe naxa kiyi simmin takkennan hanidabaa ane qoppa. Yihooway maalaalissiya tammu boshaa he huqqunniya deriyaa bolli yeddiis; hegaappe simmin Paaroonanne a wotaaddarata Zoˈo Abban xayssiis. (Kes. 12:29-32, 51; 14:29-31; Maz. 136:15) Xoossaa asay Hidootaa Biittaa gelanau mati uttiis. SHin, he eesoyiya wodiyan Israaˈeelati Yihoowa bolli zuuzummiyoogaa doommidosona. Eti hegaadan ammanuwan shugganaadan oottidabi aybee? Biittaa xomoosanau kiittido amaridaageeti iitabaa yootido gishshau, eta wozanay maashiis. (Qoo. 14:1-4) Hegee ay kaalettidee? He yeletay ubbay he “lo77o biittaa” gelibeenna. (Zaa. 1:34, 35) Hegaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? Harati haasayiyo iitabay nu ammanuwaa shugissananne Yihooway ba asaa kaalettiyo ogiyaara gayttidaagan nuuni zuuzummanaadan oottana danddayees.

8. Isiyaasa wode deˈida Israaˈeeleti Yihoowa gaasuwan banttana metoy gakkidabadan qoppiyoogaa doommidoy aybissee?

⁸ Metoynne tuggay nuuni hidootaa qanxxanaadan oottana danddayees. (Isiyaasa 8:21, 22 nabbaba.) Yihudaa biittan deˈiya asay Isiyaasa wode metootidosona. Morkketi eta dooddidosona. Kattay qaxuhatiis. Daro asay namisettiis. SHin hegaappekka iitabay, eti ayyaanaaban namisettidosona. (Amo. 8:11) Gidikkokka, he metoy banttappe qaarettana mala Yihooway maaddanaadan oychiyoogaa aggidi, eti bantta kawuwaanne bantta Xoossaa ‘qanggiyoogaa’ doommidosona. Ee, eti bantta bolli metoy gakkanaadan oottiday Yihoowa giidi qoppidosona. Daafabay woy metoy nuna gakkiyaaba gidikko, nuunikka hegaadan, ‘Yihooway taani a koyiyo wode au biidee?’ giidi nu wozanan qoppaneeshsha?

9. Hizqqeela wode deˈida Israaˈeelati bala qofaa qoppidoy aybissee?

⁹ Nuuni ubbabaa wurssidi erokko. Hizqqeela wode deˈida Israaˈeelati ubbabaa wurssidi erenna gishshau, Yihoowa “ogee suure gidenna” giidi qoppidosona. (Hiz. 18:29) Hegee eti suurebau maara giidi kessidoogaa Yihoowagaappe aatti xeellidi, hanidabaara gayttidaagan etau deˈiya guutta eran Xoossaa bolli pirddoosona giyoogaa mala. Nuuni hegaa mala balabaa oottana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Geeshsha Maxaafan akeekanau nuna metiya taarikee  deˈana danddayees. Woy qassi issibay nu deˈuwan haniyo gaasuwaa erennan aggana danddayoos. Hegaappe denddidaagan, nuuni Yihoowa “ogee suure gidenna” giidi nu wozanan qoppiyoogaa doommana danddayoos.—Iyy. 35:2.

10. Issi uri Addaame iita leemisuwaa kaallana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

¹⁰ Nuuni nagaraa oottidoy woy mooridoy hara uraa gaasuwaana giidi qoppoos. Koyro bitanee, Addaamee ba oottido nagarau gaasoy Xoossaa yaagiis. (Doo. 3:12) Addaamee Xoossaa higgiyaa menttiyoogee kaalettiyoobaa milxxi oottidi eriiddi nagaraa oottidabaa gidikkonne, i hegau gaasoy Yihoowa yaagiis. I, ‘Yihooway tau iita machiyo immiis’ giis gaana danddayettees. He wodeppe doommidi, harati Addaame leemisuwaa kaallidi bantta mooruwau gaasoy Xoossaa yaagoosona. Nuuni, ‘Taani mooridoban azzaniyoogee Yihooway kessido maaran ufayttennaadan tana digganee?’ giidi nuna oychana koshshees.

11. Nuuni Yoonaasa hanotaappe ay tamaarana danddayiyoo?

¹¹ Nuuni nu huuphebaa keehi qoppoos. Yihooway Nanawe asaa maaridoogee hananabaa yootiya Yoonaasa ufayssibeenna. (Yona. 4:1-3) Aybissi? Katamaa xayuwaabaa i yootidoogee polettennan attin, asay bana waayi bonchana giidi i keehi hirggennan aggenna. Yoonaasi bantta nagaraappe simmida Nanawe asau qarettiyoogaappe aattidi, ba hayttau keehi qoppiis. Nuunikka nu huuphebau keehi qoppidi, Yihooway ha alamiyaa eesuwan xayssibeenna gishshau ‘a bolli yiillotiyoo’? Nuuni Yihoowa gallassay matidoogaa daro layttau sabbakidaba gidikko, Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa nuuni etau odiyoogaa gaasuwan asay nuna boriyo wode Yihoowa bolli yiillotiyoo?—2 PHe. 3:3, 4, 9.

12, 13. Yihooway oottiyo issi issibaa nu wozanan siriyoogaa doommikko, nuuni xaasayidi xeellana koshshennabay aybee?

¹² Nu iita wozanay Yihooway oottiyo issi issibaa siriyoogaa doommikko waatana danddayiyoo? Hegee eeyyatetta gidiyoogaa hassaya. Hegaa akeekidi, deˈuwan gakkiya metuwaa gaasuwan nuuni mule Yihoowa bolli  yiillotennaadan maaddiya ichashubata ane beˈoos.

¹³ Neessi Yihoowaara deˈiya dabbotaa xaasayada xeelloppa. Nuuyyo Yihoowaara deˈiya dabbotay mino gidikko, a bolli yiillotokko. (Leemiso 3:5, 6 nabbaba.) Nuuni Yihoowan ammanettana koshshees. Nuna nu huuphen aadhida erancha kessennaadan woykko nu huuphebaa keehi qoppennaadankka naagettana koshshees. (Lee. 3:7; Era. 7:16) Yaatikko, iitabay gakkiyo wode, Yihoowa gaasuwan gakkiis geennan aggana danddayoos.

14, 15. Harati haasayiyo iitaban qohettennaadan nuna maaddiyaabay aybee?

¹⁴ Harati haasayiyo iitabay nena qohanaadan eeno gooppa. Muuse wode deˈida Israaˈeelati eti Hidootaa Biittaa gelanaadan Yihooway maaddanaagaa ammananaadan oottiya daro gaasoy deˈees. (Maz. 78:43-53) SHin, biittaa wochanau biida ammanettenna tammu asati iitabaa yootido wode, Israaˈeelati “a wolqqaabaa dogidosona.” (Maz. 78:42) Nuuni Yihooway nuuyyo oottido loˈˈobaa ubbaa hassayidi a oosuwaa wotti dentti qoppikko, nuuyyo aara deˈiya dabbotay minnees. Yaaniyo wode, harati haasayiyo iitabaa gaasuwan nuuyyo Yihoowaara deˈiya dabbotay moorettanaadan eeno gookko.—Maz. 77:11, 12.

¹⁵ Nuuni nu ishanttanne michontta iita ayfiyan xeellikko shin? Yaatikko, nuuyyo Yihoowaara deˈiya dabbotay moorettana danddayees. (1 Yoh. 4:20) Aarooni qeese ubbatu halaqaa gididi sunttettido wode, Israaˈeelati zuuzummidosona. SHin, Yihooway eti ba bolli zuuzummidabadan xeelliis. (Qoo. 17:10) Hegaara issi mala ogiyan, Yihooway ba dirijjitiyau saˈaa baggaa kaalettanaadan sunttidoogeetu bolli nuuni zuuzummiyoogaa doommikko, Yihoowa bolli zuuzummoos gaana danddayoos.—Ibr. 13:7, 17.

16, 17. Nuna metoy gakkiyo wode nuuni ay hassayana koshshii?

¹⁶ Yihooway nu bolli metoy gakkanaadan oottennaagaa hassaya. Isiyaasa wode deˈida Israaˈeelati Yihoowappe haakkidaba gidikkonne, i eta maaddanau koyiyoogaa aggibeenna. (Isi. 1:16-19) Nuna ayba metoy gakkikkonne, Yihooway nuussi qoppiyoogaanne nuna maaddanau koyiyoogaa eriyoogee minttettana danddayees. (1 PHe. 5:7) Genccidi deˈanau nuussi koshshiya wolqqaa immanau i qaalaa geliis.—1 Qor. 10:13.

¹⁷ Ammanettida asa gidida Iyyoobaagaadan nuuni naaqettikko, hegau gaasoy Yihoowa gidennaagaa hassayana koshshees. Yihooway naaquwaa ixxees; qassi xillotettaa dosees. (Maz. 33:5) Nuunikka Iyyooba laggiyaa Elihugaadan, “Ubbaa Danddayiya Xoossai iitabaa mulekka oottenna” gaanau koyoos. (Iyy. 34:10) “Lo77o imo ubbainne kumetta woito ubbai” Yihoowappe yees. I nuna metoy gakkanaadan oottenna.—Yaaq. 1:13, 17.

18, 19. Nuuni Yihooway yootiyoobaa sirana bessennay aybissee? Leemisuwan yoota.

¹⁸ Yihooway yootiyoobaa siroppa. Xoossaaban wottiyoobi baa; qassi a qofay nu qofaappe keehi xoqqa. (Isi. 55:8, 9) Nuuni tumuppe nu huuphiyaa kaushshiyaageeta gidikko, ubbabaa erennaagaa ammanana koshshees. (Roo. 9:20) Issi hanotaara gayttidaagan nuuni ubbabaa wurssi eriyo wodee keehi guutta. “Kasetidi daannan mootiya uri baarigaarai yiidi a oichchana gakkanaashin, ubbatonkka he urai xillo milatees” yaagiya leemisoy tuma gidiyoogaa neeni beˈidoogee qoncce.—Lee. 18:17.

¹⁹ Nuuni ammanettiyo issi laggee nuussi sohuwaara erettennabaa woy nuuni oorattaba giidi qoppiyoobaa oottikko, i mooriis giidi mootanau dirbbiyoo? Akkay. Yaatiyoogaappe, i oottidobaa xeelliyaagan nuuni ubbabaa erokko giidi qoppennan waayi aggana. Polo asa gidenna nu laggeta nuuni hegaadan siiquwan oyqqiyaaba gidikko, a ogeenne a qofay nuugaappe keehi xoqqa gidido, saluwan deˈiya nu Aawan nuuni keehi ammanettana koshshees!

20, 21. Nuuni Yihoowa gaasuwan nuna metoy gakkees gaana koshshennay aybissee?

 ²⁰ Nu metuwau tumu gaasoy aybakko hassaya. Hegaa hassayana koshshiyoy aybissee? Issi issi metoy nuna gakkiyoy nu gaasuwaana gidana danddayees. Yaatikko, nuuni hegaa ammanana koshshees. (Gal. 6:7) Yihooway he metoy ne bolli gakkanaadan oottiis gaanau maloppa. Hegee bessiyaaba gidennay aybissee? Ane ha leemisuwaa qoppa: Issi kaamee keehi eesuwan baanaadan merettidaagaa gidana danddayees. SHin kaamiyaa laaggiya uray ogee geellattiyoosan likkiyaappe aatti eesuwan laaggido gishshau daafabay gakkidabadan qoppa. He gakkida daafabaa gaasuwan kaamiyaa medhida paabirkkay oyshettana koshshii? Oyshettana koshshennaagee qoncce! Hegaadan, Yihooway nuuni koyidobaa dooranaadan oottidi medhiis. SHin, nuuni suure ogiyan waati kuuyanaakko maaddiya kaaletuwaakka immiis. Yaatiyo gishshau, nuuni mooriyaaba gidikko, hegau gaasoy Yihoowa gaana koshshenna.

²¹ Nu bolli gakkiya meto ubbay nuuni balido gishshaunne moorido gishshau gakkiyaaba gidenna. Issi issibay gakkiyoy ‘qoppennan gayttiyaabaanne wodee oottiyoobaa’ gaasuwaana. (Era. 9:11, NW) Gidikkokka, iitatettau waanna gaasoy Seexaanaa Dabloosa gidiyoogaa nuuni mule dogana koshshenna. (1 Yoh. 5:19; Ajj. 12:9) Nu morkkee Yihoowa gidennan Seexaanaa!—1 PHe. 5:8.

22, 23. Nu metuwaa gaasuwan nuuni hidootaa qanxxikko, ay hassayana koshshii?

²² Metoynne tuggay nena gakkiyo wode Yaasunne Kaaleeba leemisuwaa hassaya. Wochanau biida tammatuugaappe dumma hanotan, he ammanettida naaˈˈu asati wochido biittaabaa loˈˈo woriyaa yootidosona. (Qoo. 14:6-9) Eti Yihoowan ammaniyoogaa bessidosona. Gidoppe attin, etikka hara Israaˈeelatuura 40 layttau bazzuwan toylattidosona. Yaasunne Kaaleebi qohettidabadan qoppidi, zuuzummidonaa woy yiillotidonaa? CHii. Eti Yihoowan ammanettidosona. Eti anjjettidonaa? Ee, anjjettidosona! He yeleta ubbay bazzon hayqqidaba gidikkonne, he naaˈˈu asati wurssettan Hidootaa Biittaa gelidosona. (Qoo. 14:30) Hegaara issi mala hanotan, nuuni “azallennan aggikko,” Yihoowa anjjuwaa demmana.—Gal. 6:9; Ibr. 6:10.

²³ Harati woy neeni nagarancha gidiyoogaa gaasuwan woy metuwaa gaasuwan neeni hidootaa qanxxikko, waatana koshshii? Yihoowau deˈiya keehi ufayssiya eeshshaa akeeka. Yihooway yootin neeni hidootan naagiyoobaa qoppa. ‘Yihoowa erennaakko, taani waananeeshsha?’ gaada nena oycha. Ubbatoo ayyo dabbo gidada deˈa; qassi ne wozanay a bolli yiillotanaadan mule eeno gooppa!