Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Gubaaˈiyaa Cimati ‘Nuna Ufayssanau Nunaara Oottiyaageeta’

Gubaaˈiyaa Cimati ‘Nuna Ufayssanau Nunaara Oottiyaageeta’

“Nuuni inttena ufaissanau inttenaara issippe oottiyaageeta.” —2 QOR. 1:24.

1. PHauloosi Qoronttoosan deˈiya Kiristtaanetuban kaseegaappe aatti ufayttanaadan oottidabay aybee?

KIITETTIDA PHAULOOSI, 55 M.Ln, Qoronttoosan deˈiya ishantti issoy issuwaara ubbatoo ooyettiyoogaa siyiis. Aaway ba naata siiqiyoogaadan i eta siiqiyo gishshau, eta zoranau dabddaabbiyaa xaafiis. (1 Qor. 1:11; 4:15) I banaara issippe oottiya Tiita etakko kiittiis; qassi Tiitu yaappe simmidi Xiroˈaadan bau yootanaadan odiis. PHauloosi Qoronttoosa Kiristtaaneti waani deˈiyaakko siyanau yeemottiiddi Xiroˈaadan Tiita naagees. SHin Tiitu yibeenna gishshau, PHauloosi keehi azzaniis. Yaatin PHauloosi ay oottana danddayii? I markkabiyan Maqidooniyaa biis; biidi i yan Tiituura gayttido gishshau ufayttiis. Tiitu Qoronttoosan deˈiya ishantti PHauloosa zoriyaa siyidoogaanne a beˈanau amottiyoogaa yootiis. PHauloosi he loˈˈobaa siyido wode, ‘kaseegaappe aatti ufayttiis.’—2 Qor. 2:12, 13; 7:5-9.

2. (a) Qoronttoosan deˈiya Kiristtaanetussi PHauloosi ammanuwaabaanne ufayssaabaa ay xaafidee? (b) Nuuni woygiya oyshata beˈanee?

2 Hegaappe simmin daro gamˈˈennan, PHauloosi Qoronttoosa Kiristtaanetussi naaˈˈantto dabddaabbiyaa xaafiis. I etau hagaadan yootiis: “Nuuni inttena ufaissanau inttenaara issippe oottiyaageeta gidiyoogaappe attin, intte ammaniyooban inttena godatanau koyiyaageeta gidokko; aissi giikko, intte intte ammanuwan minnidi de7eeta.” (2 Qor. 1:24) PHauloosi yootidobay woygiyoogee? Ha wodiyan deˈiya gubaaˈiyaa cimati hegaappe ay tamaarana danddayiyoonaa?

NU AMMANUWAANNE NU UFAYSSAA

3. (a) PHauloosi, “Intte intte ammanuwan minnidi de7eeta” giidoogee woygiyoogee? (b) Ha wodiyan cimati PHauloosa leemisuwaa kaalliyoy ayba ogiyaanee?

3 Nu goynuwan keehippe koshshiya naaˈˈubaa, giishin ammanuwaabaanne ufayssaabaa PHauloosi  yootiis. Ammanuwaa xeelliyaagan i, “Nuuni . . . intte ammaniyooban inttena godatanau koyiyaageeta gidokko; aissi giikko, intte intte ammanuwan minnidi de7eeta” yaagidoogaa hassaya. Qoronttoosa Kiristtaaneti minnidi deˈiyoy i woy hara uri maaddiina gidennan, eti Xoossan ammaniyo gishshataassa giyoogaa, PHauloosi hegaadan giidi yootiis. Hegaa gishshau, PHauloosi ba ishanttu ammanuwan aawatana koshshenna; qassi i hegaadan oottanaukka koyibeenna. Eti suurebaa oottanau koyiya ammanettida Kiristtaaneta gidiyoogaa i ammanettiis. (2 Qor. 2:3) Ha wodiyan, gubaaˈe cimati PHauloosa leemisuwaa kaalliyoogan, bantta ishantti Xoossan ammaniyoogaanne eti suure wozanaappe Xoossau haggaaziyoogaa ammanoosona. (2 Tas. 3:4) Cimati gubaaˈiyan deˈiyaageeti polanau metiya higgiyaa kessiyoogaappe, Geeshsha Maxaafaa maaraaninne Yihoowa dirijjitee yootiyo kaaletuwan ammanettoosona. Ha wodiyan deˈiya cimatikka bantta ishanttu ammanuwan aawatokkona.—1 PHe. 5:2, 3.

4. (a) PHauloosi, “Nuuni inttena ufaissanau inttenaara issippe oottiyaageeta” yaagidoogee woygiyoogee? (b) Ha wodiyan cimati PHauloosa leemisuwaa kaalliyoy ayba ogiyaanee?

4 PHauloosi gujjidikka, “Nuuni inttena ufaissanau inttenaara issippe oottiyaageeta” yaagiis. “Issippe oottiyaageeta” geetettidaageeti oonee? Eti Qoronttoosa gubaaˈiyaa maaddanau PHauloosaara minnidi oottidaageeta. Nuuni hegaa aybin eriyoo? PHauloosi, “Taani, Sillaasinne Ximootiyoosi Intte giddon yootido . . . Yesuus Kiristtoosi” giidi Qoronttoosa Kiristtaanetussi xaafido he dabddaabbiyan banaara issippe oottiya naaˈˈatubaa yootiis. (2 Qor. 1:19) Qassi, PHauloosi ba dabddaabbiyan “issippe oottiyaageeta” giyo wode ubbatoo Aphiloosabaa, Aqiilabaa, PHirisqqilibaa, Ximootiyoosabaa, Tiitubaanne hara mata laggetubaa yootees. (Roo. 16:3, 21; 1 Qor. 3:6-9; 2 Qor. 8:23) Yaatiyo gishshau, PHauloosi, “Nuuni inttena ufaissanau inttenaara issippe oottiyaageeta” yaagiyoogan, inne a laggeti gubaaˈiyan deˈiya ubbati ufayttanaadan banttau danddayettida ubbabaa oottanau koyiyoogaa yootiis. Ha wodiyan, gubaaˈe cimati hegaadan oottanau koyoosona. Eti bantta ishantti Yihoowayyo ‘ufayssan goynnanaadan’ maaddanau banttau danddayettida ubbabaa oottanau koyoosona.—Maz. 100:2; Pili. 1:25.

5. Issi issi ishatanne michota oychido oyshay woygiyaagee? Eta zaaruwaa nuuni tobbiyo wode neeni ay oottana koshshii?

5 Mata wode, alamiyan dumma dumma biittan deˈiya, mishettidi haggaaziya ishanttinne michontti, “Issi cimay ay oottin woy ay haasayin intte ufayttidetii?” giya oyshaa zaaranaadan shoobettidosona. He ishanttinne michontti yootidobaa nuuni tobbiyo wode, neeni qoppiyoobaara eta zaaruwaa geeddarssa. Hegaa bollikka, gubaaˈiyan deˈiyaageeti ufayttanaadan nuuni ubbay ay oottana danddayiyaakko ane qoppoos. *

“SIIQIYO PERSSIISO SARO GIITE”

6, 7. (a) Cimati Yesuusa, PHauloosanne Xoossau haggaaziya haratu leemisuwaa kaallana danddayiyo issi ogee aybee? (b) Nu ishanttu sunttaa nuuni hassayiyoogee eti ufayttanaadan oottiyoy aybissee?

6 Nu ishanttuppenne michonttuppe daroti cimati banttassi qoppiyo wode ufayttiyoogaa yootoosona. Cimati hegaadan oottiyo issi ogee Daawiti, Eelihunne Yesuusi oottidoogaa leemisuwaa kaalliyoogaana. (2 Sameela 9:6; Iyyooba 33:1; Luqaasa 19:5 nabbaba.) Yihoowau haggaaziya ha asati ubbaykka harata eta sunttan xeesiyoogan etau wozanappe qoppiyoogaa bessidosona. PHauloosikka ba mala Kiristtaanetu sunttaa  hassayiyoogeenne eta eta sunttan xeesiyoogee keehi koshshiyoogaa akeekiis. PHauloosi, “Siiqiyo Perssiiso saro giite” giido Kiristtaane michiyo Perssiiso gujjin, 25ppe dariya ishatanne michota eta sunttaa xeesidi, ba dabddaabbiyaappe issuwaa wurssettan sarotiis.—Roo. 16:3-15.

7 Issi issi cimati asa sunttaa hassayanau metootoosona. Gidikkokka, cimati hassayanau wozanappe baaxetiyo wode, ishanttinne michontti banttau he cimati qoppiyoogaa akeekoosona. (Kes. 33:17) Cimati Wochiyo Keelaa xinaatiyan woy hara shiiquwan bantta ishanttu sunttaa xeesidi eta oychiyo wode, ishantti ufayttoosona.—Yohaannisa 10:3⁠ra gatta xeella.

‘GODAU DARO DAAFURADA OOTTAASU’

8. PHauloosi Yihoowa leemisuwaanne Yesuusa leemisuwaa kaallido keehippe koshshiya ogee aybee?

8 PHauloosi harata galatiyoogankka etau qoppiyoogaa bessiis. Yaatiyoogankka ishantti ufayttanaadan oottana danddayoos. Yaatiyo gishshau, PHauloosi ba ishantta ufayssanau oottana koyiyoogaa yootido dabddaabbiyan, “Taani inttenan gitatais” yaagiis. (2 Qor. 7:4) I hegaadan galatidoogee Qoronttoosa Kiristtaaneta keehi ufayssennan aggenna. PHauloosi hara gubaaˈetussikka hegaa malabaa yootiis. (Roo. 1:8; Pili. 1:3-5; 1 Tas. 1:8) PHauloosi Roome Kiristtaanetussi xaafido dabddaabbiyan Perssiisibaa xaafo sohuwan a “Godau daro daafurada” oottiyoogaakka yootiis. (Roo. 16:12) Hegee Yihoowayyo ammanettida he michiyo ay keena ufayssideeshsha! Harata galatiyoogan, PHauloosi Yihoowa leemisuwaanne Yesuusa leemisuwaa kaalliis.—Mar. 1:9-11; Yoh. 1:47; Ajj. 2:2, 13, 19.

9. Gubaaˈiyan deˈiya ubbay issoy issuwaa galatiyo wode ufayttiyoy aybissee?

9 Ha wodiyankka cimati bantta ishantta galatiyoogee keehippe koshshiyaabaa gidiyoogaa akeekoosona. (Lee. 3:27; 15:23) Issi cimay ba ishaa hegaadan galatiyoogee, ‘Neeni oottidobaa taani akeekaas. Taani nebaa qoppays’ yaagiyoogaa mala. Ishanttinne michontti cimati banttana minttettanaadan koyiyoogee qoncce. Layttay 50ppe dariyo issi michiyaa ooso keettan asi bana galatiyoy he keena gidiyoogaa yootaasu. Yan asay issoy issuwau qoppenna; qassi issoy issuwaara annaacettees. Yaatiyo gishshau, gubaaˈiyau a oottidobau issi cimay o galatiyo wode keehi woppu gawusu. A hegee saluwan deˈiya ba Aaway bana siiqiyoogaa akeekanaadan oottiyoogaa yootaasu. Naaˈˈu naata barkka dichiya issi ishaa qofaykka iigaa mala. Issi cimay mata wode a wozanappe galatiis. Hegee a waati maaddidee? He cimay giidobay he ishay bau danddayettida keena ubban Xoossau muletoo haggaazanaadan denttettiis. Gubaaˈe cimay ba ishanttanne michontta wozanappe galatiyoogee eta minttetteesinne ufayssees. Hegee qassi, eti deˈuwaa ogiyan ubbatoo minnidi hemettanaadaaninne ‘wolqqaa wurennaadan’ maaddees.—Isi. 40:31.

XOOSSAA GUBAAˈIYAA HEEMMITE

10, 11. (a) Gubaaˈe cimati Nahimiyaa leemisuwaa kaallana danddayiyoy ayba ogiyaanee? (b) Harata oychiyo wode ayyaanaa imuwaa etau shaakkanau gubaaˈe cimaa aybi maaddii?

10 Cimati bantta ishanttussi qoppiyoogaa bessiyo keehi koshshiyaanne ishantti ufayttanaadan oottiya hara ogee aybee? Minttettana koshshiyoogeeta sohuwaara minttettiyoogaa. (Oosuwaa 20:28 nabbaba.) Cimati hegaadan oottiyo wode, beni wode deˈida ayyaanaaban heemmiyaageetu leemisuwaa kaalloosona. Leemisuwau, Xoossau ammanettida Nahimee ba ishantta gidida Ayhudatuppe amaridaageeti ayyaanaaban shuggidoogaa akeekido wode, eta minttettiis. (Nah. 4:14) Ha wodiyan, cimati hegaadan oottanau koyoosona. Eti bantta ishantti hidootaa qanxxiyo wode, eta minttettanau banttau danddayettidabaa oottoosona.  Eti bantta ishanttanne michontta hegaadan minttettanau, danddayettiyaaba gidikko eta soo boosona. Eti wudiyaa hegaadan heemmiyo wode, etau “ayyaanaa imuwaa” shaakkoosona. (Roo. 1:11) Cimati hegaadan oottanaadan maaddiyaabi aybee?

11 Gubaaˈe cimay minttettanau koyiyoogeeta oychanaappe kase etabaa loytti qoppana koshshees. He uraa metiyaabi aybee? A woy o ayba qofi minttettanee? He uraa ay xiqisee woy Geeshsha Maxaafan odettida o taarikee minttettanee? Kasetidi hegaadan qoppiyoogee gubaaˈe cimay oychiyo urau yootiyoobay coo haasayiyooba gidennan, minttettiyaagaa gidanaadan maaddees. Gubaaˈe cimay ba ishanttanne michontta oychanau biidi, eti bantta qofaa yootiyo wode loytti ezggees. (Yaaq. 1:19) Issi michiyaa, “Gubaaˈe cimay hayttaa yeggidi siyiyoogee keehi minttettiyaaba” yaagaasu.—Luq. 8:18.

Giigettiyoogee issi cimay minttettanau biyo wode “ayyaanaa imuwaa” shaakkanaadan maaddees

12. Gubaaˈiyan deˈiya, minttettoy koshshiyoogeeti oonee, qassi aybissi?

12 Gubaaˈe cimati minttettiyoogan goˈettiyaageeti oonee? PHauloosi ba mala Kiristtaane cimati ‘wude ubbaa naaganaadan’ zoriis. Daro layttau ammanettidi Yihoowau haggaazida aassiyaageetanne aqinyeta gujjin, gubaaˈiyan deˈiya ubbatussi minttettoy koshshees. Cimati eta minttettana koshshiyoy aybissee? Ayyaanaaban tishsha gidida hegaa mala asatikka issi issitoo ha alamee gattiyo metuwan banttarkka genccana danddayennabadan qoppiyo gishshataassa. Minnidi Xoossau oottiya asatussikka issi issitoo laggiyaa maadoy koshshiyoogaa akeekanau, Kawuwaa Daawita gakkidabaa ane beˈoos.

“ABISHAAYI DAAWITA ASHSHIIS”

13. (a) Yishibibanoobi Daawita qohanau koyidoy awudee? (b) Abishaayi Daawita ashshana danddayidoy aybissee?

13 Daawiti yelagatettan kawo gidanau tiyetti simmidi takkennan, adussa mino asatu yara gidida Gooliyaadaara olettiis. Xala gidida Daawiti he adussa bitaniyaa woriis. (1 Sam. 17:4, 48-51; 1 Odi. 20:5, 8) Daro layttappe guyyiyan, Pilisxxeematuura olettido  wode, Daawiti issi adussa mino bitaniyaara baazzan gayttiis. He bitaniyaa sunttay Yishibibanooba. (2 Sam. 21:16) SHin he wode, he bitanee Daawita woriichidi qiisan ashshiis. Aybissi? Daawiti yayyido gishshataassa gidennan, ayyo wolqqay wurido gishshataassa. Geeshsha Maxaafay, “Daawiti daafuriis” yaagees. Yishibibanoobi Daawiti daafuridoogaa akeekidi sohuwaara, “Taani Daawita worana” yaagiis. SHin he bitanee Daawita caddanaappe kasetidi, “Xaruuyi na7ai Abishaayi Daawita ashshiis; Pilisxxeemiyaa shocidi woriis.” (2 Sam. 21:15-17) Daawiti hayqqiichi attiis! Abishaayi a naagidi asi worana haniyo wode sohuwaara ashshidoogan Daawiti ay keena ufayttideeshsha! Ha taarikiyaappe ay tamaarana danddayiyoo?

14. (a) Nuuni keehi wolqqaama metoy gakkishin Xoossau ammanettidi deˈanaadan maaddiyaabi aybee? (b) Gubaaˈe cimati harati zaarettidi minnanaadaaninne ufayttanaadan waatidi maaddana danddayiyoonaa? Leemisuwaa yoota.

14 Seexaanaynne harati eta teqqanau koyikkonne, Yihoowa Markkati alame yuushuwan Xoossau haggaaziiddi deˈoosona. Xoonana danddayennaba malatiya wolqqaama metoy nu giddoppe amaridaageeta gakkiis. SHin, Yihoowan wozanappe ammanettida; qassi Daawiti Gooliyaada woranau minotettaa demmidoogaadan, metiya wodiyan ammanettiyaageeta gididi deˈida. Gidikkokka, ubbatoo ha alamiyaara olettiyoogee nuuni issi issitoo daafuranaadaaninne hidootaa qanxxanaadan oottees. Hegaa mala wodiyan, haroode genccana danddayiyo metoy nuuni yibbaatanaadan oottana danddayees. Daroti bantta deˈuwan akeekidoogaadan, hegaa mala wodiyan gubaaˈe cimay maaddiyoogee nuuni zaarettidi ufayttanaadaaninne minnanaadan oottana danddayees. Layttay 60ppe bolla gidido issi aqinyaa hagaadan gaasu: “Amarida wodiyaappe kase, tana guuttaa sakkido gishshau, haggaazoy tana daafurssiis. Issi cimay tau abbee paccidoogaa akeekidi, tana haasayissiis. Nuuni minttettiyaabaa Geeshsha Maxaafaappe haasayida. I tana zoridobaa oosuwan peeshshada hegan goˈettaas.” A gujjada, “He cimay ta wolqqay hitidoogaa akeekidi tana maaddidoogee i keehi siiqiyoogaa bessiyaaba!” yaagaasu. Abishaayi Daawita maaddidoogaadan, nuna maaddanau giigi uttidanne nuuyyo qoppiya cimati deˈiyoogaa eriyoogee keehi ufayssiyaaba.

‘TAANI INTTENA UBBATA AY KEENAA SIIQIYAAKKONNE ERITE’

15, 16. (a) Hara Kiristtaaneti PHauloosa keehi siiqidoy aybissee? (b) Nuuyyo qoppiya gubaaˈe cimata nuuni siiqiyoy aybissee?

15 Cimati minnidi oottoosona. Issi issitoo, cimati Xoossaa wudiyaabaa qoppiiddinne woossiiddi woykko bantta ishanttanne michontta ayyaanaaban maaddiiddi xiskkennan aqoosona. (2 Qor. 11:27, 28) Gidikkokka, cimati PHauloosaagaadan bantta oosuwaa ufayssan, qassi loyttidi poloosona. PHauloosi Qoronttoosa Kiristtaanetuyyo, “Taani intte shemppuwaayyo taayyo de7iyaabaa tanaara gattada ufaissan immana” yaagiis. (2 Qor. 12:15) PHauloosi ba ishantta siiqiyo gishshau, eta minttettanau bana ‘immiis,’ woy ba kumetta wolqqan oottiis. (2 Qoronttoosa 2:4 nabbaba; Pili. 2:17; 1 Tas. 2:8) Ishantti PHauloosa keehi siiqidoogee bessiyaaba!—Oos. 20:31-38.

16 Nuunikka Xoossau haggaaziyaageeta gidiyoogaadan, nuuyyo qoppiya gubaaˈe cimata siiqoos; qassi Yihoowakko woossiyo wode eta immido gishshau a galatoos. Eti nuussi qoppiyoogeenne nuna minttettiyoogee nuuni ufayttanaadan oottees. Qassi, ha alamiyaa metoy nuuni unˈˈettanaadan oottiyo wode eti ubbatoo nuna maaddiyo gishshau galatoos. Hegaa mala cimati nuna ufayssanau minnidi oottoosona.

^ စာပိုဒ်၊ 5 He ishanttinne michontti, “Issi cimaa eeshshaappe intte xoqqu oottidi xeelliyoy awugee?” yaagiya oyshaa zaaranaadankka oyshettidosona. Keehi daroti, “Akko shiiqanau yashshennaagaa gidiyoogaa” giidi zaaridosona. He keehippe koshshiya eeshshaabaa sinttappe kiyiya Wochiyo Keelan beˈana.