Skip to content

Skip to table of contents

Fehuʻi mei he Kau Lautohí

Fehuʻi mei he Kau Lautohí

ʻI he ʻIsikeli vahe 37 ʻoku fakamatala ai ki he vaʻakau ʻe ua naʻá na hoko ko e vaʻakau ʻe taha. Ko e hā ʻoku ʻuhinga ki ai ení?

Naʻe tomuʻa tala ʻe Sihova ʻo fakafou ʻi heʻene palōfita ko ʻIsikelí ʻe foki hono kakaí ki he Fonua ʻo e Talaʻofá pea te nau hoko ʻo toe fāʻūtaha ko e puleʻanga pē taha. ʻI he kikite ko iá naʻe toe tomuʻa tala ai fekauʻaki mo e faʻahinga ʻoku nau lotu ki he ʻOtuá lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosí te nau fāʻūtaha ko e kakai pē taha.

Naʻe tala ʻe Sihova ki heʻene palōfita ko ʻIsikelí ke ne tohi ʻi he vaʻakau ʻe uá. Naʻe fiemaʻu ke ne tohi ʻi he vaʻakau ʻe tahá, “Ko e meʻa ʻa Siuta, mo haʻa Isileli ʻoku kau mo ia,” pea ʻi he vaʻakau ʻe tahá, “Ko e meʻa ʻa Siosifa, ko e ʻakau ʻo Ifalemi, mo e fale kotoa ʻo Isileli ʻoku kau mo ia.” Ko e vaʻakau ʻe uá te na hoko ko e “ʻakau pe taha” ʻi he nima ʻo ʻIsikelí.​—ʻIsi. 37:15-17.

Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e foʻi lea “ʻIfalemi”? Ko e matakali ʻo ʻIfalemí naʻe hoko ʻo tuʻu-ki-muʻa taha ʻi he matakali ʻe hongofulu ʻo e puleʻanga fakatokelau ʻo ʻIsilelí. Ko hono moʻoní, ko Selopoame mei he matakali ʻo ʻIfalemí ʻa e fuofua tuʻi naʻá ne puleʻi ʻa e puleʻanga ko iá. (Teu. 33:13, 17; 1 Tuʻi 11:26) Naʻe tukufakaholo ʻa e matakali ko iá meia ʻIfalemi, ko e foha ʻo Siosifa. (Nōm. 1:32, 33) Naʻe maʻu ʻe Siosifa ha tāpuaki makehe mei heʻene tamaí, ʻa Sēkope. Ko ia ai naʻe feʻungamālie hono fakafofongaʻi ʻe he “ʻakau ʻo Ifalemi” ʻa e matakali ʻe hongofulu ʻo e puleʻanga fakatokelaú. ʻI he taʻu 740 ki muʻa ʻia Kalaisí pea ki muʻa ʻaupito ia ʻi he kikite ʻa ʻIsikelí, naʻe ikunaʻi ʻe he kau ʻAsīliá ʻa e puleʻanga fakatokelau ʻo ʻIsilelí pea taki pōpula mo e kakaí. (2 Tuʻi 17:6) ʻI ha ngaahi taʻu ki mui ai, naʻe ikunaʻi ʻe he kau Pāpiloné ʻa e kau ʻAsīliá. Kae kehe, ʻi he taimi naʻe tohi ai ʻe ʻIsikeli ʻa e kikite fekauʻaki mo e vaʻakau ʻe uá, ko e tokolahi taha ʻo e kau ʻIsilelí naʻa nau movete holo ʻi he ʻEmipaea ʻo Pāpiloné.

ʻI he taʻu 607 ki muʻa ʻia Kalaisí, naʻe ikunaʻi ʻe he kau Pāpiloné ʻa e matakali ʻe ua ʻo e puleʻanga fakatonga ʻo Siutá pea taki pōpula ʻa e kakaí ki Pāpilone. Naʻa nau toe ʻave nai mo e faʻahinga naʻe kei ʻi he puleʻanga fakatokelau ʻo ʻIsilelí. Ko e ngaahi tuʻi ʻo e puleʻanga fakatongá naʻa nau haʻu mei he matakali ʻo Siutá. Naʻe nofo foki mo e kau taulaʻeikí ʻi Siuta koeʻuhí naʻa nau ngāue ʻi he temipalé ʻi Selusalema. (2 Kal. 11:13, 14; 34:30) Ko ia naʻe feʻungamālie ʻa e pehē ko e vaʻakaú “ko e meʻa ʻa Siuta” ʻo ne fakafofongaʻi ai ʻa e matakali ʻe ua ʻo e puleʻanga fakatongá.

Ko fē ʻa e taimi naʻe fakatahaʻi ai ʻa e vaʻakau ʻe uá? Naʻe hoko eni ʻi he taʻu 537 ki muʻa ʻia Kalaisí, ʻi he taimi naʻe foki mai ai mei hono fakaheeʻí ʻa e kau fakafofonga ʻo e puleʻanga ʻo e tongá mo e puleʻanga ʻo e tokelaú ki Selusalema ke toe langa ʻa e temipalé. Naʻe ʻikai leva ke kei vahevahe ʻa e puleʻanga ʻIsilelí. Naʻe toe hoko ʻa e kau ʻIsilelí ʻo nau lotu fakataha kia Sihova. (ʻIsi. 37:21, 22) Ko e fāʻūtaha ko ení naʻe toe tomuʻa tala ia ʻe he palōfita ko ʻAisea mo Selemaiá.​—ʻAi. 11:12, 13; Sel. 31:1, 6, 31.

Ko e hā naʻe tomuʻa tala ʻe he kikite ʻa ʻIsikelí fekauʻaki mo e lotu moʻoní? ʻE hanga ʻe Sihova ʻo fakatahaʻi ʻa e faʻahinga ʻoku lotu ange kiate iá ke nau hoko ʻo “taha pe.” (ʻIsi. 37:18, 19) Kuo fakahoko moʻoni ʻa e talaʻofa ko ení ʻi he ʻahó ni? ʻIo. Naʻe kamata ke fakahoko ʻa e kikité ʻi he 1919. Ki muʻa iá, naʻe feinga ʻa Sētane ke ne fakamavahevaheʻi fakaʻaufuli ʻa e kakai ʻa e ʻOtuá. Ka ʻi he 1919, naʻe faifai atu pē ʻo toe fokotuʻutuʻu maau mo toe fakafāʻūtahaʻi kinautolu.

ʻI he taimi ko iá, naʻe maʻu ʻe he tokolahi taha ʻo e kakai ʻa e ʻOtuá ʻa e ʻamanaki ke nau hoko ko e ngaahi tuʻi mo e kau taulaʻeiki ʻi hēvani fakataha mo Sīsū. (Fkh. 20:6) Naʻa nau hangē ko e vaʻakau ʻo Siutá. Kae kehe, ko e tokosiʻi pē naʻa nau maʻu ʻa e ʻamanaki ke moʻui taʻengata ʻi he māmaní. Pea ʻi he faai mai ʻa e taimí, naʻe ʻalu ke tokolahi ange ʻa e faʻahinga naʻa nau maʻu ʻa e ʻamanaki ko ení. (Sāk. 8:23) Naʻa nau hangē ko e vaʻakau ʻo Siosifá.

ʻI he ʻahó ni, ʻoku tauhi fakataha ʻa e ongo kulupú kia Sihova. Pea ʻoku nau maʻu ʻa e Tuʻi pē ʻe taha, ʻa Sīsū Kalaisi. ʻI he kikite ʻa ʻIsikelí, naʻá ne lea ʻo kau ki he “ʻeku sevaniti ko Tevita.” (ʻIsi. 37:24, 25) Naʻe lotu ʻa Sīsū ki heʻene Tamaí ʻo fekauʻaki mo ʻene kau muimuí: “Ke nau hoko kotoa ʻo taha, ʻo hangē pē ko koé, Tamai, ʻokú ke fāʻūtaha mo au pea ʻoku ou fāʻūtaha mo koe.” a (Sione 17:20, 21) Naʻe toe tomuʻa tala ʻe Sīsū ko ʻene fanga sipi tokosiʻi ʻo e kau ākonga paní te nau “hoko ko e tākanga ʻe taha” fakataha mo ʻene “fanga sipi kehe.” Te nau muimui kotoa ʻi he “tauhi-sipi pē ʻe taha.” (Sione 10:16) Hangē ko ia naʻe fakamatalaʻi ʻe Sīsuú, ʻoku fāʻūtaha ʻa e kakai kotoa ʻa e ʻOtuá ʻi he ʻahó ni, ʻo tatau ai pē pe ʻoku nau fakatuʻotuʻa atu ke moʻui taʻengata ʻi hēvani pe ʻi māmani!

a ʻI he taimi naʻe lea ai ʻa Sīsū fekauʻaki mo e fakaʻilonga ʻo e ngaahi ʻaho fakaʻosí, naʻá ne ʻoatu ha ngaahi talanoa fakatātā ki heʻene kau ākongá. ʻOku mahuʻinga ke fakatokangaʻi naʻá ne ʻuluaki lave ki he “tamaioʻeiki anga-tonu mo potó,” ko e kiʻi kulupu tokosiʻi ʻo e fanga tokoua paní ʻa ia te nau takimuʻa ʻi he kakai ʻa e ʻOtuá. (Māt. 24:45-47) Naʻá ne ʻoatu leva mo ha ngaahi talanoa fakatātā fekauʻaki mo e kotoa ʻo e kau paní. (Māt. 25:1-30) Fakaʻosí, naʻá ne lea fekauʻaki mo e faʻahinga te nau poupouʻi ʻa e fanga tokoua ʻo Kalaisí pea te nau moʻui taʻengata ʻi he māmaní. (Māt. 25:31-46) ʻI he tuʻunga meimei tatau, ko e taimi naʻe kamata ke fakahoko ai ʻi hotau ʻahó ni ʻa e kikite ʻa ʻIsikelí, naʻe ʻuluaki ngāueʻaki ia ki he faʻahinga kuo nau maʻu ʻa e ʻamanaki ke moʻui ʻi hēvaní. Pea neongo naʻe ʻikai ke fakafofongaʻi maʻu pē ʻe he matakali ʻe hongofulu ʻo ʻIsilelí ʻa e faʻahinga te nau moʻui taʻengata ʻi he māmaní, ko e fāʻūtaha naʻe fakamatalaʻi ʻi he kikite ko ení ʻoku fakamanatu mai ai kiate kitautolu ʻa e fāʻūtaha ʻoku hoko ʻi he vahaʻa ʻo e faʻahinga ko ení mo e kau paní.