Yihowa Farciꞌraasine Mannu Ammaꞌnonsa Agure Insawa Higanno Gede Xixxiibbanno?
Deeꞌni, dixixxiimbeemmo. Agarooshshu Shae yinannite qara metseetenke aana togo yitanno hedo no: “Manna ammaꞌnonsa agure wolete higanno gede xixxiiwa soꞌrote.” a Manna ammaꞌnoꞌne agurtine ninkewa higge yine diqarrinseemmo; korkaatuno:
Yesuusi mannu isi rosiisanno roso adhanno gede dixixxiiwino. Isi sokkasi macciishshe adhannohu boode manna ikkinota afino. (Maatewoosi 7:13, 14) Mitootu isi coyiꞌrino coyinni gufidhu yannara, hadhara sammi yee agurino ikkinnina harunsitasira dimurrisino.—Yohaannisi 6:60-62, 66-68.
Yesuusi rosaanosi mannu ammaꞌnonsa agure insawa higanno gede giddeessitara dirosiisino. Rosaanosi mannu Maganu Mangisteha dancha duduwo baxikkinni adhanno gede giddeessantenni, macciishshanno manna hasidhanno gede kulinonsa.—Maatewoosi 10:7, 11-14.
Maganu hagiidhannohu wodaninke baxeenna magansiꞌnummosirooti; hakko daafira giddetenni wole ammaꞌnora higa haafaho.—Marro 6:4, 5; Maatewoosi 22:37, 38.
Sabbankeemmohu mannu ammaꞌnonsa aguranno gedeeti?
Hige Qullaawu Maxaafi hajajannonte gede, Maganu Qaale “gobbate qacce geeshsha” hattono ‘gudumaalehonna minunni mine’ haꞌne dudumbeemmoti egennantinote. (Soqqamaasinete Looso 1:8; 10:42; 20:20) Hundi Kiristaaninte gede, ninkeno mitootu manna giddetenni ammaꞌnonsa agure insawa higanno gede assitanno yite kassassannonke. (Soqqamaasinete Looso 18:12, 13) Ikkollana, togoo kisse kaphoho. Aye manchono giddete ammani diyineemmo. Hatteentenni, mittu manchi leelleennasi doodhanno gede balaxe egenno afiꞌra hasiissannosi yine ammanneemmo.
Mannu ammaꞌnonsa agure ninkewa higara dimurrinseemmo; qoleno ammaꞌno kulle poletiku looso diloonseemmo, woy haaro manna ninkewa qoꞌlate yine woxe woy wole hattoo qiniite diuyineemmo. Ninke Kiristaanaho yitannori mitootu kayinni konni garinni manna insawa qoꞌlitanno daafira Kiristoosi mishamanno gede assitino. b
Mittu manchira ammaꞌnosi soorriꞌrate qoosso noosi?
Ee, Qullaawu Maxaafi mannaho ammaꞌnonsa soorriꞌrate qoosso noonsata buuxisanno. Maganu Qaali ayiddinsa ammaꞌno agure, uminsa hasattonni, halaalaancho Magano magansiꞌra doodhinohu batinyu manni noota kulanno. Kuri giddo gamu, Abirahaami, Ruuti, mitu Ateensi manni, hattono soqqamaasinchu Phaawuloosiiti. (Iyyaasu 24:2; Ruuti 1:14-16; Soqqamaasinete Looso 17:22, 30-34; Galatiyu Sokka 1:14, 23) Isinni Qullaawu Maxaafi, mittu manchira Magano hagiirsiissanno ammaꞌno nafa agure fulate qoosso noosita qummi assanno.—1 Yohaannisi 2:19.
Mittu manchira ammaꞌnosi soorriꞌrate qoosso noosita Alamete Doyichote Kalaqamu Qoosso Wodho aana xawinsoonni; Buusantino Mangistubba tenne Wodho “alame woꞌmate noote kalaqamu qoosso higgera xintaho” yitino. Tini Wodho kultanno garinni, mittu mittunku manchi “ammaꞌnosi woy ammanasi soorriꞌra dandaanno”; qoleno ammaꞌnote hajono gattukkinni aye “hedonna mashalaqqe xiinxallate, adhatenna, woleho kulate” qoosso noosi. c Kayinni tini qoosso noonsari, wolu manchita ammanasi cuꞌmiꞌre heeꞌratenna sumuu yaannokki hedo adha giwate qoossosi ayirrisa hasiissannonsa.
Mittu manchi ammaꞌno soorriꞌrino daafira ayiddesi woy budesi diayirrisanno yaateni?
Deeꞌni, hatto yaa diꞌꞌikkitino. Qullaawu Maxaafi mannu harunsanno ammaꞌno ikkitutano ikkituro baalanka ayirrinseemmo gede amaalannonke. (1 Pheexiroosi 2:17) Hakkiinni saeno, Yihowa Farciꞌraasine anninsanna amansa wole ammaꞌno harunsannore ikkirono, Maganu Qaali hajajanno garinni insa ayirrissanno.—Efesooni Sokka 6:2, 3.
Ikkollana, mannu baalunku Qullaawu Maxaafi rosi ledo sumuu yaanno yaa diꞌꞌikkino. Zaambiyaho lophitinoti mitte mancho togo yitino: “Ninke qooxeessira mittu manchi ammaꞌnosi agure wolete higiro, . . . ammanaminokkihu, hattono ayiddesinna dagoomasi kaadinohu gede assine kiirranni.” Tini mancho wedellitte heedhe Yihowa Farciꞌraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxallitu yannaranna hakkiinni shiima yanna gedensaanni ammaꞌno soorridhu yannara togoo qarri iillinose. Ise togo yitino: “Anniꞌyanna amaꞌya anera lowo geeshsha hanqinotanna irraawisoommansata duucha hige kulinoe. Annaꞌyanna amaꞌya hagiirsiisa anera lowore ikkitino daafira, hatto yaansa lowo qarra ikkitinoe. . . . Ammaꞌnote bude agure Yihowara ammanama doodhaꞌya, maateꞌyara ammanama hooga diꞌꞌikkitino.” d
a Arfaasa 1, 2002 Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo) qoola 12, gufo 15 lai.
b Lawishshaho, 785 M.D. balla, Sharlemanyi cuuame Kiristaana ikka giwannoha Saksonii yinanni gashshootira heeꞌranno manna shinanni gede hajajino. Qoleno, 1555 M.D., Qullaawu Roomu Gashshooti giddo babbaxxitino gaamo furma gante sumuu yitinohu Ogesbergi Keeru Sheemaati, mitte mittente gobba gashshaanchi Roomu Kaatolike woy Luteraani beetekiristaane eanno gedenna mittu mittunku manchi gobbasi gashshaanchi ammaꞌno harunsanno gede kulanno. Gobbansa gashshaanchi ammaꞌno harunsitannokkire gobbansanni darantanno gede assinanni.
c Aane noohu babbaxxino seeri giddono tenne qoosso borreessinoonni: Afirikunnita Kalaqamunna Dagoomu Qoosso Chaartere, Ameerikunnita Mannu Qoossonna Murrishshi Wodho, 2004ta Arawennita Kalaqamu Qoosso Chaartere, Wodiidi Soojjaatite Iisiyu Gobbuwata Kalaqamu Qoosso Wodho, Awuroppu Gobbuwaha Kalaqamu Qoosso Sheemaate, Alamete Doyichoha Siviiletenna Poletiku Qoosso Sheemaate. Ikkollana, togoo qoosso agarsiinseemmo yitanno gobbuwa nafa yitinore assitanno deerri babbaxxanno.
d Qullaawu Maxaafi Maganu suꞌmi Yihowa ikkinota kulanno.