Addinta Sioolete Yinanni Bayichi No? Qullaawu Maxaafi Sioole Maati Yaanno?
Qullaawu Maxaafi mayyaanno?
Mite Qullaawu Maxaafi tiro giddo mito bayicho, “sioole” yaanno qaali no. (Faarso 16:10; Soqqamaasinete Looso 2:27 a) Batinyu manni, aleenni misilete aana laꞌneemmohu gedeehu sioole yinannihu bushuullu hegerera giirantanno bayichi no yee ammananno. Qullaawu Maxaafi hatto yaannoyya?
Konni birxichira
Sioole hegerera giirammanni bayichooti?
Deeꞌni. Mite Qullaawu Maxaafi tiro giddo “sioole” yine tirroonniti hunditi Ibiraawootunna Giriikete qaalla (Ibiraawoota, “Shiooli”; Giriike, “Hadesi”) tironsa “Waammate” yaate; hattino mannu baalunku eanno waammaati. Qullaawu Maxaafi kulanno garinni, “Waammate” giddo noori wolewa marte heedhanni nooha diꞌꞌikkino.
Reyitinori mittoreno diaffanno; hakko daafira xissiisannonsari dino. “Reyittohu gedensaanni marattowa loosu, hedo, egennonna hayyo dino.” (Rosiisaancho 9:10) Sioole mannu qarru giddo heeꞌre raaranno bayicho diꞌꞌikkitino. Hatteentenni, Qullaawu Maxaafi “Bushuullu kayinni saalfatto; jeennaate [sioole] eꞌe sammi yito” yaanno.—Faarso 31:17; 115:17.
Maganu fushshino wodho garinni, cubbu qorichi reyote ikkiina sioolete giirama diꞌꞌikkitino. Maganu umi manchira Addaamira, Maganu seera diigiro adhanno qorichi reyo ikkinota kulinosi. (Kalaqama 2:17) Hegerera sioolete giiramatto diyiinosi. Addaami cubbo loosihu gedensaanni, Maganu iso ma garinni qorichishannoro kulanni “Ati bushshahona, galagalte bushsha higatto” yiinosi. (Kalaqama 3:19) Isi reyihu gedensaanni Addaami yinanniri diheeꞌranno yaate. Maganu iso sioolete giirannoha ikkoommero, tenne balaxe kulannositi egennantinote. Hakkuyi kawano Maganu seerasi diiggannore qorichishanno gari disoorramino. Addaami cubbo loosihunni lowo diri gedensaanni, Maganu ayyaanisinni togo yine borreessinanni gede assino: “Cubbu laalchi reyote.” (Roomu Sokka 6:23) “Reyino manchi cubbu anganni fulinoha ikkinohura” reyo agurranna wolu qorichi dino.—Roomu Sokka 6:7.
Manna hegerera giira Maganu shagaggiꞌranno coyeeti. (Ermiyaasi 32:35) Togoo assooti “Maganu baxilleho” yaannohu Qullaawu Maxaafi rosi ledo sumuu diyaannoho. (1 Yohaannisi 4:8) Maganu hegerera sioolete giirannonke yine waanke ikkikkinni iso banxe magansiꞌnammosira hasiꞌranno.—Maatewoosi 22:36-38.
Danchu manni sioole eino. “Sioole” yaanno qaali nooti Qullaawu Maxaafi tiro leellishshannonte gede, ammanamino manni lawishshaho Yaiqoobinna Iyyoobi sioole haꞌneemmo yite heddino. (Kalaqama 37:35; Iyyoobi 14:13) Wole agurina Yesuusi Kiristoosi nafa reyinna reyotenni kai yanna mereero sioolete keeshshinota xawinsoonni. (Soqqamaasinete Looso 2:31, 32) Tennenni huwata dandiineemmonte gede, tenne Qullaawu Maxaafi tiro giddo “sioole” yaanno qaale horoonsiꞌnoonnihu Waamma kulateeti.
Dureessu manchinna Aliaazaari daafira kultanno masalona?
Luqaasi 16:19-31 borreessinoonnita tenne masalo coyiꞌrinohu Yesuusaati. Masalo woy lawishshu amanyootu wodhonna Maganu hedo wodanchineemmo gede kaaꞌlannonke. Dureessu manchinna Aliaazaari daafira kultanno masalo addinta ikkino coye diꞌꞌikkitino. (Maatewoosi 13:34) Tenne masalo daafira ledde afate, “Dureessu Manchinna Aliaazaari Ayeooti?” yaanno birxicho nabbawi.
Sioolete yaa Maganuwiinni badamate?
Deeꞌni. Reyino mannira Maganuwiinni baxxinoti leeltannonsa yaanno rosi Qullaawu Maxaafi yaannori ledo sumuu diyaanno; mayira yiniro, Qullaawu Maxaafi yaanno garinni, reyitinori mittoreno diaffanno.—Faarso 146:3, 4; Rosiisaancho 9:5.
Siooletenni fulinohu nooni?
Ee no. Qullaawu Maxaafi Waamma (mite Qullaawu Maxaafi tiro yitanno garinni “sioole”) eꞌꞌe kae wirro lubbote heeꞌrinohu honsu manni noota kulanno. b Kuni manni sioole einoti leeltinonsaha ikkoommero, hakko tuncu yiinonsare mannaho kulanno. Kayinnilla honsunku manni giddo mittuno sioolete giira eꞌnoommo woy togoori iillinonke yite coyidhinori dino. Mayira? Qullaawu Maxaafi duucha basera kulannonte gede, kuni manni hatte yannara natare “goxino” manchi gede ikke noo daafira mittoreno diafino.—Yohaannisi 11:11-14; 1 Qorontoosi 15:3-6.
a Roore Qullaawu Maxaafi tirora Soqqamaasinete Looso 2:27 aana “sioole” yaanno qaali dino. Hatteentenni, mite Qullaawu Maxaafi tiro “waamma” woy “jeennaate” yaanno qaale horoonsidhino.