1, 2. (a) Yihowa wido ikka hayyote yineemmohu mayiraati? (b) Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

 YIHOWAWA gamba yee heeꞌra hayyote. Maganinke gedee wolqaataami, hayyichinna baxillaanchi dino! Konnira ninke baalunku isi wido ikka hasiꞌneemmoti egennantinote. (Far. 96:4-6) Ikkollana mite Maganu soqqamaano Isi wido ikkitinota leellishshanno faro afidhinoha ikkirono, hatto assitukki gattino.

² Konni birxichira Yihowa wido ikkinohu gede asse hedanni heeꞌre iso dadillisannore assino manni lawishsha laꞌneemmo. Insa xaggenni Yihowara woꞌmunni woꞌma ammanamme heeꞌrate kaaꞌlanno roso ronseemmo.

3. Yihowa Qaaeeli kaaꞌlinohu mayiraati? Isi Qaaeeli mayinosi?

³ Hanni Qaaeeli xagge hedi. Isi Yihowa agurranna wole magano dimagansiꞌrino. Ikkollana Qaaeeli shiqishino magansiꞌra Magano dihagiirsiissino. Korkaatuno wodanisi giddo busha hedo muꞌra hanaffe no. (1 Yoh. 3:12) Yihowa Qaaeeli kaaꞌla hasiꞌrino daafira togo yiinosi: “Dancha assoottoha ikkoommero albikki xawanno; dancha assa hoogittoro kayinni cubbu  waalchikkira rie agarannohe; hasattosino ate amadateeti; ati kayinni qeelattora hasiisannohe.” (Kal. 4:6, 7) Yihowa Qaaeeli, “Maaro eꞌe ane wido ikkittoro, anino ledokki ikkeemmo” yiinosihu gedeeti.

4. Qaaeeli Yihowa wido ikkanno faro afiꞌrinoha ikkirono, isi maa assino?

⁴ Qaaeeli hedosi biddi assiꞌroommero, wirro Yihowa jaala ikka dandaanno. Isi kayinni Yihowa uyinosi amaale dimacciishshino. Gara ikkitinokki hasattonna yorto, bushare assanno gede assitinosi. (Yai. 1:14, 15) Qaaeeli wedellichu heeꞌre, Yihowara finqileemmo yee hedinoha ikka hoogara dandaanno. Yannate gedensaanni kayinni isi Maganoho finqile rodoosi shiino!

5. Yihowa hagiirsiinseemmokki gede guficho ikkitannonketi hiittoo hedooti?

⁵ Yannankerano mittu Kiristaanchi Qaaeeli gede Yihowa magansiꞌreemmo yaanni heeꞌre, gara ikkinokkire assara dandaanno. (Yih. 11) Lawishshaho, maaeela coyenna hafuurre hedannoha, woy wodanisinni ayyaanaamittete roduuwasi giwannoha ikkara dandaanno. (1 Yoh. 2:15-17; 3:15) Togoo hedo cubbunniwa qolte massitara dandiitanno. Mittu Kiristaanchi giddosi togoo hedo heedheenna diinaggaawe soqqamannoha woy gambooshshe ganye haꞌrannoha ikkara dandaanno. Wolu manni giddonketa afa hoogirono, Yihowa kayinni baalankare laꞌꞌanno daafira, woꞌmu wodaninkenni isi wido ikkinoommoronna teꞌee afa dandaanno.—Ermiyaasi 17:9, 10 nabbawi.

6. Yihowa wido ikkate murciꞌnummoro isi cubbonke ‘qeelate’ kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti?

⁶ Ikkollana Yihowa rahe hexxo mudhe diagurannonke. Yihowa isiwiinni xeertisannonkere assa hananfummoro “Anewa higge; anino kiꞌnewa higeemmona” yaannonke. (Mil. 3:7) Yihowa laanfenke qeelate sharrammeemmo woyite busha ikkinore gimbammora hasiꞌranno. (Isa. 55:7) Hatto assinummoro isino cubbonke ‘qeelate’ kaaꞌlitannota ayyaanaamittetenna giddoyidi jawaante oye ledonke ikkanno.—Kal. 4:7.

7. Selemooni Yihowa ledo noosiha dancha jaalooma huꞌninohu hiittoonniiti?

⁷ Moote Selemooni xaggenni lowore ronseemmo. Selemooni wedellichu heeꞌre, Yihowa biddishsha aannosi gede xaꞌmirino. Maganuno lowo hayyo uyinosi, hattono Yerusaalamete katamira jawa qullaawa mine minate qoosso uyinosi. Yannate gedensaanni kayinni Selemooni Yihowa ledo noosi jaalooma huꞌnino. (1 Mot. 3:12; 11:1, 2) Maganu Seeri mittu Ibiraawete moote “Kaaliiqiwiinni xeertisannosina lowo meento adhoonke” yaanno. (Mar. 17:17) Selemooni konne seera diige, yannate gedensaanni 700 meento adhino. Qoleno wole 300 ikkannoha irkote meento abbiꞌrino. (1 Mot. 11:3) Meentisi giddo batinyu kaphu maganna magansiꞌrannohonna Israeelete wido diꞌꞌikkinoho. Konni garinni Selemoonino wole gobba meento adhe Maganu seera diigino.—Mar. 7:3, 4.

8. Selemooni Yihowa hanqisinohu hiittoonniiti?

⁸ Selemooni sunu sununni Yihowa seeriwiinni xeertiꞌrasi shota ikkinokki cubbo loosanno gede assitinosi. Isi Astaarooti yinanni maganchoranna Kamooshi yinannihu kaphu maganira kakkallanni bayicho seekke meentisi ledo magansiꞌrino. Qoleno wolu bayichi heeꞌreenna, isi tenne magannara kakkallanni bayicho seekkinohu qullaawu minira albaanni noo ilaaliraati! (1 Mot. 11:5-8; 2 Mot. 23:13) Selemooni ‘Qullaawu mini giddo kakkalo shiqisha agura hoogummo geeshsha Yihowa busha assooteꞌya lashshi asse aguranno’  yee hede isonooto doginoha ikkara dandaanno.

9. Selemooni Maganu qorowishsha macciishsha giwino daafira mayi iillinosi?

⁹ Ikkollana Yihowa busha assoote horo lashshi asse diaguranno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Israeelete Magani Kaaliiqi lame hige leellinosi. Qoleno wole maganna magansiꞌrannokki gede kulinosi. Selemooni kayinni isi yiino gede diꞌꞌikkino. Roorenka Kaaliiqiwiinni lede fafi; Kaaliiqino hanqisi.” Konni daafira, Selemooni Maganu eltonna kaaꞌlo hoogino. Hakkunni gedensaanni Selemooni gashshooti bebbeehamino, hattono isinni kainohunni lowo ilama qarrantino.—1 Mot. 11:9-13.

10. Yihowa ledo noonke jaalooma hunara dandaannori maati?

¹⁰ Selemooni xagge leellishshanno garinni, Yihowa ledo noonke jaalooma daafara dandaanno coyi giddo mittu Yihowa biddishsha afinokki woy ayirrisannokki manni ledo jaalooꞌmate. Mite songote miillano ayyaanaamittetenni kaajjitinokkire ikkitara dandiitanno. Wolootu qolte Yihowa magansiꞌrannokki fiixanke, ollaanke, ledonke loossannore woy rossannore ikkitara dandiitanno. Ikkihano ikkiro, muli jaallanke Yihowa seera harunsitannokkiha ikkiro, galte hosse Maganu ledo noonke jaalooma huntara dandiitanno.

11. Mittu manchi dancha jaala ikkannonkekkita afa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹¹ Umi Qorontoosi 15:33 nabbawi. Rooru mannira mite dancha akatta heedhansara dandiitanno; qoleno Yihowa Farciꞌraasine ikkinokki manni giddo batinyu xawo fultino bunshe loosa hoogara dandaanno. Ate jaallano hattoore ikkituro, insa dancha jaallaati yaateni? Ateneeto ‘Insa ledo hosaꞌya Yihowa ledo nooe jaalooma huntannonso seekkitanno?’ yite xaꞌmi. Wodaninsara noori maati? Lawishshaho, insa woꞌmante yannara hasaabbannohu faashinete, woxu, elektirooniksete uduunnichi, boohaarshu, woy wolu maalaamittete coyi daafira callaati? Woloota mishiishannore coyidhanno? Woy busha haariimo haariintanno? Yesuusi, “Mannu wodanisira woꞌme gatinoha coyiꞌranno” yiino. (Mat. 12:34) Jaallakki Yihowa ledo noohe jaalooma huntanni noota wodanchittoro, insawa aana batissooti; hasiisannoha ikkiro qole insa ledo noohe jaalooma aguri.—Law. 13:20.

12. (a) Israeele Gibitsetenni fultuhunni shiima yanna gedensaanni Yihowa maa buuxisinonsa? (b) Israeele Maganu Iso calla magansidhanno gede kulinsata mayitino?

¹² Israeele Gibitsetenni fultuhunni shiima yanna gedensaanni ikkinorinnino lowore ronseemmo. Insa Siina Ilaaliwa  gamba yitino. Hakkiinni Yihowa mereeronsa noota dhagge ikkanno garinni leellishinonsa. Maalaletenni kolishshu gomichi leellino. Yihowa beleqanno gede, banqonna wiliile leeltanno gede, hattono xurumbu huuro macciishshantanno gede assino. (Ful. 19:16-19) Hatte mereero Yihowa Israeelete ‘iso calla magansidhara hasiꞌrannota’ xawisinonsa. Qoleno baxxannosiriranna hajajantannosirira ammanaminoha ikkinota buuxisinonsa. (Fulo 20:1-6 nabbawi.) Yihowa mannisira, “Kiꞌne ane widolla ikkitinoro, ani ledoꞌne ikkeemmo” yiinonsahu gedeeti. Ate ikkoottoro Yihowa ammanamannoheta kulihero maa assatto? Israeele assitinohu gede assattoti egennantinote. Insa “mitto afoo ikkite ‘Kaaliiqi yiinonkere baala wonshineemmo’” yitino. (Ful. 24:3) Ikkollana, shiima yanna gedensaanni Israeelete mannira ammanamansa fonqolantino.

13. Israeelete ammanama fonqolantinohu hiittoonniiti?

¹³ Israeele, kolishsho gomicho, beleqonna wole Maganu loosino maalale laꞌuti waajjitino. Konnira Muse insa riqiwe Magano hasaawisanno gede xaꞌmidhino; hakkiinni Muse Yihowa ledo hasaawara Siina Ilaala haꞌrino. (Ful. 20:18-21) Muse haꞌrinowa lowo yanna keeshshino. Israeele ammaꞌnitanno massagaanchinsa haꞌre keeshshino daafira, halalla heedheenna kaaꞌlannonsahu dino yaateni? Insa illete laꞌꞌa dandiitannoha Muse addaxxitinoha lawanno. Israeele waajjite Aaroonira togo yitino: “Hakku Gibitsetenni fushshinkehu Muse maikkinoro dianfoommona, kaꞌe albaanni haꞌranno magano seekkinke.”—Ful. 32:1, 2.

14. Israeele insaneeto dogginohu mayite heddeeti? Yihowa tennera maa assino?

¹⁴ Israeele kaphu maganna magansiꞌra Yihowa hanqisannoha shota ikkinokki cubbo ikkinota affino. (Ful. 20:3-5) Ikkollana insa bayichonko culkunni seekkinoonni siito magansidhino! Israeele konni garinni Yihowa hajajo diigge heedhe, isi wido ikkitinohu gede assite hedde insaneeto doggino. Isinni Aarooni siito magansiꞌransa “Kaaliiqi ayyaanaati” yiino. Yihowa maa assiyya? Israeele kaaddinosihu gede asse kiirino. Yihowa Musera, mannu “cubbo loosino” hattono “hajajoommonsa doogowiinni agure fulino” yiinosi. Yihowa ‘lowo geeshsha aaramino daafira’ haarote xintantinota Israeelete daga feye hunara hedino.—Ful. 32:5-10.

15, 16. Musenna Aarooni Yihowa wido ikkitinota leellishshinohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

¹⁵ Yihowa Israeelete daga huna hoogate doodhino. Yihowa maaro, ammanantino soqqamaanosi isi wido ikkitinota leellishshanno faro fantinonsa. (Ful. 32:14) Muse mannu siitote albaanni sirbanninna qeexaaꞌlanni akkimalanna laiti, siitu misile hiiqqaqqe bullee assino! Hakkiinni Muse “Kaaliiqiha ikkinohu baalu anewa dayo!” yiino. “Hatto yiita Leewaawootu baalunku isiwa shiqqi” yitino.—Ful. 32:17-20, 26.

¹⁶ Aarooni umo dagate ledo buusame kaphu magano seekkinoha ikkirono, maaro eꞌꞌe Leewaawootu ledo uurre Yihowa wido ikkino. Ammanantino Leewaawooti hatto assansa, Yihowa wido ikkitinota calla ikkikkinni, finqilu manniwiinni baxxitinota leellishshanno. Hatto assansa hayyote; korkaatuno hakko barra kaphu maganna magansiꞌransanni lowo kume ikkanno manni goofino. Ikkollana, Yihowa wido ikkitinorira atoote afidhinanni yine qaale eꞌnoonninsa.—Ful. 32:27-29.

17. Phaawuloosi culku siito daafira coyiꞌrinorinni maa ronseemmo?

¹⁷ Soqqamaasinchu Phaawuloosi Israeele  siitu misile magansidhinota qaage togo yee coyiꞌrino: “Insa busha coye halchitino gede, ninkeno hattoore halchineemmokki gede insa ikkitonni jiilleemmo. . . . Insa giddonni gamisu kaphu maganna magansidhino; kiꞌneno insa gede ikkitinoonte. . . . Borreessinoonnihuno diru goofimarchira heeꞌnoommorira ninkera seejjo ikkankeraati. Kunnira, uurre nooha lawannosihu, uwannokki gede qoropho!” (1 Qor. 10:6, 7, 11, 12) Phaawuloosi xawisino garinni, halaalaancho Magano magansidhannori nafa gara ikkinokkire assitara dandiitanno. Fonqolunni qeelante gara ikkinokkire assitinori, xaano Yihowa jaalla ikkite nooha lawansara dandaanno. Ikkollana, mittu manchi Yihowa jaala ikka hasiꞌrino woy ‘Isira ammanamoommo’ yee coyiꞌrino daafira calla Yihowa hagiirsiisa dandaanno yaa diꞌꞌikkino.—1 Qor. 10:1-5.

18. Yihowawiinni xeertiꞌneemmo gede assankera dandaannori maati? Tini mayi qarra abbitanno?

¹⁸ Israeele Muse Siina Ilaala haꞌre keeshsheenna yaaddunte gede, yannankera noo Kiristaanino Yihowahu yoote barrinna haaro alame keeshshitino yee yaadara dandaanno. Qoleno tini hexxo woꞌmitukki keeshshitannohu gede assine hendeemmoha woy woꞌmitannota huluullammeemmoha ikkara dandaanno. Togoo hedo biddi assiꞌra hoongummoro, Yihowa fajjo agurre maalu hasattonke balaxisiinsammora dandiineemmo. Tini qolte sunu sununni Yihowawiinni xeertiꞌneemmo gedenna ammananke kaajjite noo yannara assate nafa hendeemmokkire assineemmo gede assitankera dandiitanno.

19. Hawa hasiissannonkekki halaali hiikkonneeti? Mayira?

¹⁹ Yihowa woꞌmu wodaninni hajajammammosiranna iso calla magansiꞌnammora hasiꞌrannota dea dihasiissannonke. (Ful. 20:5) Aye garinnino halaalu magansiꞌra ledo sumuu yaannokkire assa Sheexaanu fajjo assate; tini qolte lowo qarra abbitanno. Phaawuloosi togo yiino: “Mootichu finiinchira agginanni, qoltine durriisu finiinchira aga didandiitinanni. Mootichu sagale ittinanni heedhine, qoltine durriisu sagale ita didandiitinanni.”—1 Qor. 10:21.

20. Gara ikkinokkire assinummoro nafa, Yihowa kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti?

²⁰ Qaaeeli, Selemooninna Siina Ilaalira noo Israeele mitto assannonsari no. Sasente xaggera kulloonni manna, “Aagintaabbine Maganunniwa higge” yinoonninsa. (Soq. 3:19) Ee, Yihowa soqqamaasinesi gara ikkinokkire assituro rahe hexxo mudhe diagurannonsa. Yihowa Aaroonira gatona yiinosi. Yannankera Yihowa Qullaawu Maxaafi xagge, Qullaawu Maxaafi aana xintantino borronna ayyaanaamittete roduuwi widoonni qorowisiisankera dandaanno. Konne qorowishsha harunsineemmoha ikkiro, Yihowa gatona yaannonketa kule qaale einonke.

21. Yihowara ammanammeemmokki gede guficho ikkannonke coyi iillannonke woyite maa assate murciꞌra hasiissannonke?

²¹ Yihowa gatona yaannonkehu mulla diꞌꞌikkino. (2 Qor. 6:1) Tini elto “ammana giwanna maalu yorto” agurreemmo faro fantannonke. (Tiito 2:11-14 nabbawi.) ‘Tenne alamera heeꞌnoommo’ geeshsha Yihowa woꞌmu wodaninni magansiꞌneemmokki gede guficho ikkannori tuncu yaannonketi egennantinote. Konni daafira ayewoteno Yihowa wido ikkate murciꞌno; korkaatuno ‘ayirrisa, magansiꞌranna ammanama’ hasiissannonkehu Yihowaraati!—Mar. 10:20.