Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

XIINXALLOTE BIRXICHO 48

Qarru Yannara Yihowa Kaaꞌlannoꞌneta Addaxxa Dandiitinanni

Qarru Yannara Yihowa Kaaꞌlannoꞌneta Addaxxa Dandiitinanni

“‘Jawaatte! Ani ledoꞌne noommona’ . . . yaanno Olantote Mootichi Kaaliiqi.”—HAG. 2:4.

FAARSO 118 ‘Ammana Ledinke’

GUULCHO a

1-2. (a) Ninkenna Yerusaalame higinoha Ayihudete manna mitto assannori maati? (b) Ayihudete mannira iillinonsaha mito qarra kuli. (“ Hage, Zekkaariyaasinna Izira Yanna” yitanno saaxine lai.)

 ALBILLITTETE yanna daafira yaadde egennootto? Loosokki hoogge hattono maatekkira hasiisannore shiqisha qarra ikkiteennahe yaadoottoha ikkara dandaanno. Poletiku ikkito bushshinohura, dartu iillannonkehura woy mannu sabbankeemmota giwanno daafira ‘maateꞌya hiikkita ikka?’ yite yaadoottoha ikkara dandaanno. Togoo qarri iillanni nooheha ikkiro, hundi Israeelera togoo qarri iillinsa yannara Yihowa kaaꞌlinonsahu hiittoonniitiro xiinxallakki kaaꞌlitannohe.

2 Heeshshonsa diro woꞌma Baabiloonete heeꞌrinohu Yihudu manni hakko qawaaxxiꞌre heeꞌrino heeshsho agure insa giddo rooru afinokkita Yerusaalame haꞌrate ammana hasiissinonsa. Insa hakkiira iillitanni heedheennanni mulenni angate anje amaddinonsa, poletiku ikkito bushshino hattono mannu giwinonsa. Hakko daafira Yihudu manni giddo mitoho Yihowaha qullaawa mine gatamarate looso illachisha qarra ikkitinonsa. Konnira Yihowa 520 K.A. qullaawa mine mina illachishshanno gede jawaachishshansara lame masaalaano yaano Hagenna Zekkaariyaasi soyinonsa. (Hag. 1:1; Zak. 1:1) Konni birxichira laꞌneemmonte gede kuri masaalaano lowo geeshsha jawaachishshinonsa. Ikkirono mitu 50 diri gedensaanni Baabiloonetenni Yerusaalame higinohu mitu Ayihudete mannira xaano jawaante hasiissinonsa. Seera galchate fullahinohu Izira Maganu manni halaalu magansiꞌra balaxisiisanno gede jawaachishansara Baabiloonetenni Yerusaalame dayino.—Izi. 7:1, 6.

3. Hiikkuri xaꞌmuwa hasaambeemmo? (Lawishsha 22:19)

3 Hagenna Zekkaariyaasi masaalo Yihowa manni hunda mannu giwinsa yannara iso addaxxa agurannokki gede kaaꞌlitunsante gede, xaa yannara ninkeno qarru iillannonke woyite Yihowa kaaꞌlannonketa addaxxineemmo gede assitannonke. (Lawishsha 22:19 nabbawi.) Hagenna Zekkaariyaasi Yihudu mannira kultinota Maganu sokkanna Izira lawishsha xiinxalline aante noo xaꞌmuwara dawaro afiꞌneemmo: Baabiloonetenni higinohu Yihudu mannira qarru iillinonsahu hiittoonniiti? Qarru iillinkerono woꞌmanka woyite Maganu fajjo assate sharrama hasiissannonkehu mayiraati? Qarru yannara Yihowa albinni roore addaxxa dandiineemmohu hiittoonniiti?

BAABILOONETENNI HIGINOHU YIHUDU MANNIRA QARRU IILLINONSAHU HIITTOONNIITI?

4-5. Yihudu manni diinaggaawe qullaawa mine mina aguranno gede assinonsari maa ikkara dandaanno?

4 Yihudu manni Yerusaalame iilli yannara loosannohu lowo loosi noonsa. Insa bayichonkonni, Yihowara kakkalo shiqinshanniha kakkalote bayicho seekkitino hattono qullaawu mini safo saffino. (Izi. 3:1-3, 10) Umi qara insa looso diinaggaabbe hanaffinoha ikkirono mulenni hasattonsa baꞌino. Mayira? Insara qullaawa mine minate looso loosa hasiissannosatano agurranna uminsa mine miꞌna, baatto loosiꞌranna maatensara hasiisannore shiqisha hasiissinonsa. (Izi. 2:68, 70) Kayinni insara roore qarra ikkitinonsati diinnansa qullaawa mine mintannota hoolate gantanno ganooti.—Izi. 4:1-5.

5 Qafadotenni higinohu Yihudu mannira angate anjenna poletiku ikkitono qarra ikkitinonsa. Hatte yannara Yerusaalame gashshe noohu Faarisi gashshooteeti. Faarsi Moote Qiroosi 530 K.A. reyihu gedensaanni iso riqiwe gashshinohu Kambiseesi Gibitse qafada hasiꞌrino. Olantosi Gibitse hadhanni Israeele sagale, waanna galtanno base uyitannonsa gede waaddinonsaha ikkara dandaanno. Kambiseesi riqiwe Daariyoosi Umihu gashshinoti hanafote yanna finqillenna poletiku qarri batiꞌrinote. Kuni baalunku coyi, qafadotenni higinohu batinyu Yihudu mannira maatensara hasiisannore shiqisha qarra ikkitannonsa gede assinonsati dihuluullissannote. Kuni baalu qarri iillinonsa daafira mitu Yihudu manni Yihowa mine gatamarranni yanna tenne diꞌꞌikkitino yee hedino.—Hag. 1:2.

6. Zakkaariyaasi 4:6, 7 kultanno garinni Yihudu mannira iillinonsahu wolu qarri maati? Zekkaariyaasi insa mayyee jawaachishinonsa?

6 Zakkaariyaasi 4:6, 7 nabbawi. Yihudu mannira angate anjenna poletiku ikkito qarra ikkitinonsatano agurranna mannu darantanno gede assannonsatano dandiite saꞌꞌa hasiissinonsa. Qoleno 522 K.A. diinnansa insa Yihowaha qullaawa mine gatamartannota hooltinonsa. Kayinni Zekkaariyaasi Yihudu mannira Yihowa wolqaataamu ayyaanisinni guficho ikkannore baala hoolannota buuxisinonsa. Hakkiinni 520 K.A. Moote Daariyoosi qullaawa mine minate looso galagalle hananfanni gede fajjino, hattono Yihudu mannira woxenna kaaꞌlanno manna soyino.—Izi. 6:1, 6-10.

7. Gobbansa higinohu Yihudu manni Maganu fajjo wonsha balaxisiisita Yihowa maassiꞌrinonsahu hiittoonniiti?

 7 Yihowa Hagenna Zekkaariyaasi widoonni mannisi qullaawa mine gatamarate looso balaxisiisannoha ikkiro kaaꞌlannonsata kule qaale einonsa. (Hag. 1:8, 13, 14; Zak. 1:3, 16) Kuri masaalaano jawaachishshinonsa daafira qafadotenni higinohu Yihudu manni 520 K.A. qullaawa mine minate looso galagale hanafino hattono 5 diro woꞌmitinokki yanna giddo konne mine mine gudino. Yihudu manni qarru heeꞌrirono Maganu fajjo balaxisiisino daafira Yihowa maalaamittetenni calla ikkikkinni ayyaanaamittetennino kaaꞌlinonsa. Tini insa Yihowa hagiirrunni magansidhanno gede assitinonsa.—Izi. 6:14-16, 22.

MAGANU FAJJO ASSA ILLACHISHSHE

8. Hage 2:4 noo hedo Maganu fajjo wonsha illachinsheemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti? (Lekkaalliidi qaagiishshano lai.)

8 Bayiru qarri gambise dayi kiiro sabbankeemmo gede hajanjoonninke hajajo wonsha albinni roore hasiissannota ikkitinota qaaga hasiissannonke. (Maq. 13:10) Ikkirono angate anje amaddinonkeha woy mannu giwannonkeha ikkiro sabbakate looso illachisha qarra ikkitankera dandiitanno. Maganu Gashshoote balaxisiinseemmo gede mayi kaaꞌlankera dandaanno? ‘Olantote Mootichi Kaaliiqi’ b ledonke noota woꞌmanka woyite addaxxa hasiissannonke. Isi uminke hasattonni roore Gashshootesi balaxisiinseemmoha ikkiro woꞌmanka woyite kaaꞌlannonke. Hakko daafira waajjineemmo gede assannonkeri mitturino dino.—Hage 2:4 nabbawi.

9-10. Mittu minaanninna minaama Yesuusi Maatewoosi 6:33 coyiꞌrinori halaale ikkinota huwatinohu hiittoonniiti?

9 Hanni suwisaano ikke soqqamannori Oleeginna Iriina c yinanni minaanninna minaama woꞌnaalsha laꞌno. Insa wolu qooxeessira noo songo kaaꞌlate haꞌrihu gedensaanni gobbansa miinju qarri amadino daafira angate anje waaddinonsa. Insa mittu diri geeshsha looso afidhinokkiha ikkirono, Yihowa woꞌmanka woyite towaatanni noonsata huwattino; hattono mito woyite ammanate roduuwinsa kaaꞌlitinonsa. Insa iillinonsa qarra dandiite saꞌinohu hiittoonniiti? Umi qara lowo geeshsha yaadinohu Oleegi togo yiino: “Woꞌmanka woyite diinaggaambe soqqama heeshshonke giddo roore hasiisanno coye illachinsheemmo gede kaaꞌlitinonke.” Isinna minaamasi looso hasiꞌranni noo yannarano diinaggaawe soqqama diagurino.

10 Insa mitto barra soqqanshotewiinni qae higganno woyite mittu muli jaalinsa 160 kiilo meetire haꞌre daye lamu borsira wore hasiisannonsare abbinonsa. Oleegi togo yiino: “Hakko barra Yihowano ikko songo ninke daafira lowo geeshsha heddannota albinni roore huwantoommo. Hexxo noonsakkiha lawiro nafa Yihowa soqqamaanosi horo hawannokkita huwantoommo.—Mat. 6:33.

11. Maganu fajjo assa illachinsheemmoha ikkiro maa addaxxa dandiineemmo?

11 Yihowa heeshsho gatisannoha manna rosaano assate looso illachinshammora hasiꞌranno.  Gufo 7te kullinte gede Hage Yihowa manni qullaawa mine gatamarate looso haaro ikke hanafanno gede jawaachishinonsa. Insa hatto assituro Yihowa ‘maassiꞌrannonsata’ kule qaale eino. (Hag. 2:18, 19) Ninkeno Yihowa loonseemmo gede uyinonke looso balaxisiinseemmoha ikkiro maassiꞌrannonketa addaxxa dandiineemmo.

YIHOWA ALBINNI ROORE ADDAXXA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?

12. Iziraranna wolu Yihudu mannira kaajjado ammana hasiissinonsahu mayiraati?

12 Izira 468 K.A. wolu Yihudu manni ledo Baabiloonetenni Yerusaalame haꞌrino. Iziraranna ledosi noo mannira hakkiira haꞌrate kaajjado ammana hasiissinonsa. Insa hadhanno doogo diꞌꞌinjiitannote; qoleno insa qullaawu minira fushshinoonniha lowo birranna culka haadhe hadhanno. Tini qolte insa mulqiꞌraano siꞌannonsa gede assitara dandiitannote. (Izi. 7:12-16; 8:31) Hattono insa mulenni, Yerusaalame deseꞌe yine heeꞌnanni bayicho ikkitinokkita wodanchitino. Hakko katamira gari manni dino; hattono huxxanno waalcho gatamara hasiissino. Izira lawishshinni albinni roore Yihowa addaxxate daafira maa ronseemmo?

13. Izira albinni roore Yihowa addaxxa dandiinohu hiittoonniiti? (Lekkaalliidi qaagiishshano lai.)

13 Izira, Yihowa qarru yannara mannasi kaaꞌlino gara huwatino. Lowo diri albaanni yaano 484 K.A. Moote Arxekisisi Faarsi gashshooti giddo heeꞌrannoha Ayihudete manna baala coꞌo assine gundanni gede lallawa fushshi woyite, Izira Baabiloonete nooha ikkara dandaanno. (Ast. 3:7, 13-15) Iziranna Yihudu wido ikkino manna baala shine gundaraati! Lallawu iillino gobba baalate heedhanno Ayihudooti itanna aga agurte kaaꞌlannonsa gede wiꞌlitanni Yihowa huuccidhino. (Ast. 4:3) Hanni Iziranna Ayihudete wido ikkinohu wolu manni, insa shee gudate gano ganino manna shinita mageeshshi geeshsha hagiidhitinoro hedi! (Ast. 9:1, 2) Hattee qarru yannara Izirara iillinosi coyi isi albillitte iillannosi fonqolira qixxaawanno gedenna Yihowara mannasi gatisate dandoo noosita albinni rooe addaxxanno gede assinosiha ikkara dandaanno. d

14. Mitte rodoo qarru yannara Yihowa kaaꞌliseta maa huwattino?

14 Yihowa qarru yannara towaatinonketa huwantummoro iso albinni roore addaxxineemmo. Hanni Soojjaati Awuroppira heedhannote Anesiteesiya yinanni rodoo woꞌnaalsha laꞌno. Ise poletikaho anga wodha hasidhinokki daafira loosose agurtino. Ise, “xaa gede woxe hooge diegennoomma” yitino. Ise ledde togo yitino: “Tenne hajo Yihowara hasaaphe aguroomma. Hattono isi shaqqillunni towaatannae laoomma. Galagale loosoꞌya hoogummaro waajja dihasiissannoe; iimi Anniꞌya techo towaatannoeha ikkiro gaꞌano towatannoe.”

15. Izira Yihowa addaxxa agurannokki gede kaaꞌlinosiri maati? (Izira 7:27, 28)

15 Izira Yihowa kaaꞌlannasi umisi heeshshonni laino. Yihowa kaaꞌlinosi yanna hiincasi Izira albinni rooe iso addaxxanno gede kaaꞌlitinositi dihuluullissannote. Isi ‘Maganiꞌya anga ledoꞌya no’ yiino. (Izira 7:27, 28 nabbawi.) Izira suꞌmisinni woshshamanno maxaafi giddo togoo yaatto lee bayicho horoonsiꞌrino.—Izi. 7:6, 9; 8:18, 22, 31.

Maganu kaaꞌlanni noonketa roore huwanteemmohu hiittoo woyite ikkara dandaanno? (Gufo 16 lai) e

16. Yihowa kaaꞌlanni noonketa roore huwata dandiineemmohu hiittoo woyite ikkara dandaanno? (Misileno lai.)

16 Qarru iillannonke woyite Yihowa kaaꞌlankera dandaanno. Lawishshaho qoqqowu gambooshshe haꞌrate loosiisaanchonke fajjo xaꞌmiꞌneemmo woyite woy baalanka gambooshshe haꞌrate injaannonke garinni pirogiraame biddi assiꞌra hasiissannonketa kulleemmo woyite Yihowa kaaꞌlannanke laꞌneemmo faro faꞌninanni heeꞌnoommo. Togoo woyite Yihowa hendoommokki garinni kaaꞌleennanke dhagge assiꞌnammora dandiineemmo. Tini Yihowa albinni roore addaxxineemmo gede assitannonke.

Izira mannu cubbo loosino daafira qullaawu miniwa heeꞌre wiꞌlino hattono huuccatto assiꞌrino. Hakko noo mannino wiꞌlino. Hakkiinni Shakaaniya Izira, “Xaano Israeelete hexxo no. . . . Ninkeno irkinseemmohe” yee sheshifachishinosi.​​—Izi. 10:​2, 4 (Gufo 17 lai)

17. Izira qarru yannara umosi heeshshi assannoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

17 Izira umosi heeshshi asse kaaꞌlannosi gede Yihowa huucciꞌrino. Izira uyinoonnisi loosi yaachishisi yanna baalantera umosi heeshshi asse Yihowa huucciꞌrino. (Izi. 8:21-23; 9:3-5) Izira Yihowa addaxxino daafira ledosi noo manni kaaꞌlinosi hattono ammanatenni isi faale haꞌrino. (Izi. 10:1-4) Maalaamittete hasiisannonke coyi daafira woy maatenke daafira quwa saꞌne yaandeemmo woyite kaaꞌlannonketa addaxxine Yihowa huucciꞌra hasiissannonke.

18. Yihowa albinni roore addaxxineemmo gede kaaꞌlannonkeri maati?

18 Umonke heeshshi assine Yihowa kaaꞌlo hasiꞌranna ammanate roduuwinke kaaꞌlitannonke woyite maahoyye yaa albinni roore Yihowa addaxxineemmo gede assitannonke. Sasu qaaqquulli nooseti Eriika yinanni ama buutote qarri iilliseta albinni roore Yihowa addaxxa rossino. Isera shiima yanna giddo calla buutote qarri iillinose; ise umose kaꞌino hattono lubbora baxxanno minaannase shiidhino. Ise iillinose qarri daafira coyidhanni togo yitino: “Yihowa kaaꞌlannoꞌnehu hiittoonniitiro balaxxine afa didandiitinanni. Yihowa dhagge ikkanno garinni kaaꞌlannoꞌne. Ammanate roduuwiꞌya coyidhinorinna assitinori widoonni Yihowa roore huuccattoꞌyara dawaro qolinoeta wodanchoomma. Ammanate roduuwiꞌyara iillinoe coye baala kulummansaro insara ane kaaꞌla roore shota ikkitannonsa.”

JEEFOTE GEESHSHA YIHOWA ADDAXXE

19-20. Baabiloonete gatinohu Yihudu manni lawishshinni maa ronseemmo?

19 Baabiloonete gatinohu Yihudu manni xaggennino kaajja roso ronseemmo. Insa giddo mitu geedhitino daafira, buuto dhiwannonsa daafira woy maatete qeechi noonsa daafira assa hasidhino geeshshire assa dandiitinokkiha ikkara dandaanno. Ikkirono insa Yerusaalame haꞌrino mannira maalaamittete hasiisannonsare soyate maahoyye yitino. (Izi. 1:5, 6) Umo Yerusaalame haꞌrino mannira, haꞌrinkunni mito 19 diro ikkihu gedensaanni nafa Baabiloonete gatino manni uminsa fajjonni maalaamittete hasiisannore Yerusaalame soya diagurino.—Zak. 6:10.

20 Yihowara soqqamate garire assa dandiineemmokkiha lawinkero nafa Yihowa iso hagiirsiisate assineemmore baala naadannota addaxxa dandiineemmo. Tenne mayinni anfeemmo? Yihowa Zekkaariyaasi yannara Baabiloonete qafadame heeꞌranno manni soyino culkinna birrinni masaalaanchisi baꞌlatto seekkanno gede kulinosi. (Zak. 6:11) Tini “ayirrado baꞌlatto” insa shaqqillunni fushshitino woxe ‘qaanganni’ gede assitanno. (Zak. 6:14) Ninkeno Yihowa qarru yannara isira soqqamate assinoommore horo hawannokkita addaxxa dandiineemmo.—Ibi. 6:10.

21. Albillitte iillannonke qarri ikkihano ikkiro Yihowa addaxxineemmo gede kaaꞌlannonkeri maati?

21 Tenne goofimarchu yannara qarru iillannonketa anfoommo; isinni iillannonke qarri albillitte lexxanni haꞌrara dandaanno. (2 Xim. 3:1, 13) Ikkirono quwa saꞌne yaada dihasiissannonke. Yihowa Hage yannara mannisira coyiꞌrinore qaango; isi “Ani ledoꞌne noommona . . . waajjitinoonte” yiinonsa. (Hag. 2:4, 5) Ninkeno, Yihowa fajjosi assate dandiinummore baala assinummo geeshsha ledonke ikkannota addaxxa dandiineemmo. Hagenna Zekkaariyaasi masaalonni hattono Izira lawishshinni ronsoommore loosu aana hosiinse albillitte iillannonke qarri ikkihano ikkiro Yihowa ledonke noota albinni roore addaxxa dandiineemmo.

FAARSO 122 Kaajjitine Uurre, Shashshafantinoonte!

a Konne birxicho qixxeessinoonnihu angate anje amaddannonke woyite, poletiku ikkito soorrantanno woyite woy mannu sabbankeemmota giwanno woyite albinni roore Yihowa addaxxineemmo gede kaaꞌlateeti.

b ‘Olantote Mootichi Kaaliiqi’ yitanno yaatto Hage maxaafi giddo 14 bayicho no; tini Ayihudootuno ninkeno Yihowara taalle nookki wolqa noositanna isi kiirre tunqannikkita ayyaanu kalaqo hajaja dandaannota huwanteemmo gede assitannonke.—Far. 103:20, 21.

c Mite suꞌmuwa soorrinoonni.

d Izira Maganu Seera galchate fullahinoha ikkino daafira Yerusaalame haꞌrara albaanni nafa Yihowa coyiꞌrino qaalira kaajjado ammana noosi.—2 Dud. 36:22, 23; Izi. 7:6, 9, 10; Erm. 29:14.

e MISILETE XAWISHSHA: Mittu rodii qoqqowu gambooshshe haꞌrate fajjo xaꞌmiꞌranna loosiisaanchisi fajja giwanni no. Isi loosiisaanchosi galagale xaꞌmiꞌrara Yihowa kaaꞌlonna biddishsha afiꞌrate huuccatto assiꞌranni no. Isi loosiisaanchisira qoqqowu gambooshshiha koyishshu woraqata leellishanni, Qullaawu Maxaafi rosi kaaꞌlanno gara xawise kulanni no. Loosiisaanchisi dhagge assiꞌre fajjasira hedanni no.