Anniꞌyanna amaꞌya halaale macciishshinohu adhamara albaanni 1920 ballaati. Ilamoommohu 1939nniiti. Ingilaandete heeꞌnoommo yannara shiimu heeꞌre anniꞌyanna amaꞌya ledo gambooshshe haꞌreemmo; hakkiinni Tiokiraasennihu Soqqanshote Rosi Mine borreessamummo. Umo kifile shiqishoommo barra ikkoommota horo dihaweemmo; atiraanoosenniwa iilla dandeemmokki daafira woroonni barcima worreennae kaxxe shiqishoommo. Hakkawoyite diriꞌya leeho; ofollinoha jajjabba manna lae lowo geeshsha waajjoommo.

Anniꞌya soqqansho fuleemmo woyite horoonsiꞌreemmota harancho hedo kaardete borreesse aannoe. Mite yee minunni mine soqqamate calliꞌya haꞌroommohu settu dirihu heeꞌreeti. Qaete anni kaardete aana noo hedo nabbawihu gedensaanni bayichonko “Maganu Halaalaanchoho” yaanno maxaafa adhita lowo geeshsha hagiidhoommo! Hakkiinni dodoommo gedee mare tenne anniꞌyara kulummo. Soqqansho fulaꞌyanna gambooshshe haꞌraꞌya hagiidheemmo gede assitinoe hattono Yihowara woꞌma yanna soqqamate hasattoꞌya lexxitanno gede kaaꞌlitinoe.

Anniꞌya Agarooshshu Shae ganye abbisiisa hanafieta Qullaawu Maxaafi halaale roore baxanni haꞌrummo. Mitte mittenti metseete dagganni heedheennanni quqquxame bayichonko nabbaweemmo. Yihowara nooe ammana lexxitanni hadhuta heeshshoꞌya isira sayise uyummo.

Niyoorkete 1950nni assinoonnihu Tiokiraasete Lopho yaanno gambooshshira maatenke koyinseenna haꞌnoommo. Woxawaajje 3nni Hamusete barri gambooshshi cuꞌmo “Misiyoonete Barra” yitannote. Hakko barra, yannate gedensaanni Aliidi Bisi miila ikke soqqaminohu roduu Keeriyi Baarberi cuuamaanote lallawo shiqishino. Lallawote jeefora isi cuuamate qixxaabbinore lame xaꞌmo xaꞌmita  anino kae uurre “Ee!” yuummo. Diriꞌya 11 ikkirono assoommori shaaꞌꞌare ikkinokkita wodanchoommo. Ikkirono waa daaha rosoommokki daafira ganda ea waajjoommo. Wosiiliꞌya mittore ikkeemmori nookkita kuleꞌꞌe gandunniwa haaꞌre haꞌrie. Cuuamoommohu kayinni bayichonkonni lekkaꞌya hunda nafa iillitukkinniiti. Mittu rodii haaꞌre woleho sayisie; mittu cuuie mittu kayinni wayi giddonni fushshie. Haweemmokkihu hakko barrinni kayise Yihowa techo geeshsha doogoꞌya suwashsho assanni nooe.

Roso gudummoti suwisaancho ikke soqqama hasiꞌroommo; rosiisaanoꞌya kayinni yuniversite eꞌꞌeemmo gede xixxiibbinoe. Insa yitinoetera qeelame yuniversite eummo; shiima yanna gedensaanni kayinni yuniversitete rosanni heeꞌre halaalu mine kaajje heeꞌra dandeemmokkita wodanchoommo daafira, agure fulate murciꞌrummo. Tenne hajo huuccattotenni Yihowara kulummo gedensaanni, umi diri jeefora agure fuleemmota rosiisaanote sokka borreesse ayirrinyunni kulummo. Woꞌmunni woꞌma Yihowa addaxxe bayichonkonni suwisaancho ikke soqqama hanafummo.

Maaja 1957nni Weelingibooro yinanni katamira woꞌma yanna soqqansho hanafummo. Lendenete Beeteelera soqqantanno roduuwa, ledoꞌya soqqama dandaannoha woꞌnaalshu noosi suwisaancho kultannoe gede xaꞌmummo. Roduu Berti Veeseyi dancha gede qajeelsinoe; isi diinaggaawe soqqamannoha ikkino daafira danchu soqqanshote rosichi heeꞌrannoe gede kaaꞌlinoe. Hakko noo songora heeꞌnoommori, lee jajjabba meya roduuwaati, Veeseyitinna aneeti. Baalunku gambooshshira qixxaawaꞌyanna gambooshshunniwa dawaro qolaꞌya albinni roore Yihowa addaxxeemmo gede assitinoe hattono wolootu albaanni ammanaꞌya daafira coyiꞌreemmo faro fantinoe.

Gaadoho haꞌra giweenna shiima yanna usurre fushshiniehu gedensaanni, Barbara yinannite baxxitino suwisaancho ledo egennamummo. Hakkiinni 1959nni adhammummo; lamunku sonkinkewa baalawa haꞌrate qixxaamboommo. Umo haꞌnoommohu Ingilaandete aliyye galchimira noohu Lankeshire yinanni qoqqowooti. Hakkiinni Arfaasa 1961nni Mangistete Soqqansho Rosi Minihu mittu agani qajeelshira Lendenete Beeteele koyinsie. Qajeelshu jeefora songuwa towaateemmo gede shoommieta dhagge ikkinoe. Berimgemi yinanni katamira woꞌnaalshu noosihu woradu aliidi laꞌꞌaanchi lame lamala geeshsha qajeelsinoe; Barbarano ledoꞌya hadhanno gede fajjini. Hakkiinni Lakeshirenna Cheshire yinanniwa soqqanshonke qoqqowo hingummo.

Woxawaajje 1962nni fooliishsho fulle heeꞌneenna sinu biironni poosta sonkinke. Poosta fanneemmo woyite Giiliyaadi Rosi Minira wonshinanni forme no! Tenne daafira huuccatto assiꞌne hendummohu gedensaanni Barbaranna ani forme wonshine bayichonkonni sinu biiro sonkummo. Ontu agani gedensaanni, Giiliyaadi Rosi Mine 38^ki kifile eꞌne tonne agana Qullaawu Maxaafi roso rosate Niwu Yoorke haꞌnummo.

Giiliyaadi Rosi Mine Maganu Qaalinna dirijjitesi daafira calla ikkikkinni alamete doyichohu  roduuwu maamari daafirano lowore ronsoommo. Hakkawaro 20 diri balla calla ikkannonke daafira ledonke rossanno roduuwiwiinni lowore ronsoommo. Rosu heeꞌrannokki yannara barru baala rosiisaanonke giddo mittu yaano Roduu Fireedi Reski ledo loosaꞌyanni lowo geeshsha hagiidhoommo. Isi rosiisinke woyite gara ikkitino amaale amaalate daafira luphi asse xawisinota dihaweemmo; isi amaallanni amaale woꞌmunni woꞌma Qullaawa Borro aana xintantinota ikka hasiissannota xawisino. Rosu mine woꞌnaalshu noonsari lallawo shiqishshinonke roduuwi giddo mitu, Naataani Noori, Fireediriiki Firanzinna Karlii Kileeniiti. Isonooto heeshshi assannohu Roduu Maakimiilaani shiqishino lallawonni lowore ronsoommo; isi shiqishino lallawo 1914nni kayise 1919 geeshsha noote fonqolu yannara Yihowa mannasi massagino gara seekkine huwanteemmo gede kaaꞌlitinonke.

Rosu goofara kae noo yannara Roduu Naataani Noori Barbararanna anera, Afirikaho Burundii yinanni gobba haꞌne soqqammeemmo gede gaammoonninketa kulinke. Burundii mageeshshi halashshaano nooro Diru Maxaafi giddonni laꞌꞌate Beeteelete noote maxaaffate kifilewa ranke haꞌnummo. Hatte gobba daafira kulloonniri nookkita anfummoti dhagge assiꞌnummo! Sonkoonninkehu kinse egenninoonnikki qoqqowooti, Afiriku daafirano hakkeeshsha anfoommori dino. Lowo geeshsha waajjinoommo! Seekkine huuccatto assiꞌranke kayinni waajja qeelleemmo gede kaaꞌlitinonke.

Haarote gaammonninkewi konni albaanni anfoommorinni horo baxxinoho; hakkiichihu ayyarete gari, budunna coyiꞌnanni afii diegenninoommoho. Hakkiicho Faransayete Afoo rosa hasiissinonke. Qoleno heeꞌneemmo mine afiꞌra qarra ikkitinonke. Hakkira iillinummohunni lamu barri gedensaanni, Giiliyaadi Rosi Mine ledonke rosinohu Haariyi Arnoti yinanni rodii gaammoonnisiwa Zaambiya higanni laꞌꞌankera dayi. Isi heeꞌneemmo mine afiꞌneemmo gede kaaꞌlinonke; kuni mini umiha misiyoonete mine ikkino. Ikkirono shiima yanna gedensaanni qooxeessu gashshaasine Yihowa Farciꞌraasine daafira affinori nookkihura loosonke hoolate woꞌnaaltino. Soqqanshonkenni hagiidha hananfummo balla gashshaasine, loosu fajjo noonkekkiha hakkiicho heeꞌra dandiineemmokkita kultunke. Hakkiinni agurre haꞌra hasiissinonketa anfummoti dadillinoommo; hakko daafira fulle Ugaanda haꞌnummo.

Viizu noonkekkiha Ugaanda haꞌra waajjishshinonkeha  ikkirono, Yihowa addaxxanke manseemmokki gede kaaꞌlitinonke. Umisi fajjonni Kanaadunni daye hakkiicho soqqamannohu mittu rodii, immigireeshiinete biiro mare loosinke daafira xawise kuli; hakkiinni hakkiicho heeꞌrate fajjo afiꞌnammo geeshsha boode agana heeꞌra dandiineemmota kullinke. Tini Yihowa kaaꞌlanni noonketa leellishshannote.

Kuni haaru soqqanshote qoqqowinke Burundii noohunni lowo geeshsha baxxinoho. Hatte gobbara heedhanno halashshaano 28 calla ikkiturono, Maganu Mangiste looso loosa hananfoonniwaati. Konni qoqqowira Ingilizete Afoo coyiꞌrannohu lowo manni no. Shiima yanna gedensaanni kayinni hasatto noonsari ayyaanaamittetenni lophitanno gede kaaꞌlate hatte gobbara coyiꞌnanni afii giddonni ajayi ajeenna mitto rosa hasiissannonketa huwantoommo. Lugaanda Afoo coyiꞌrannohu lowo manni heeꞌrannowa Kampaala katami qooxeessira sabbaka hananfoommo daafira, hakkonne qaale seekkine rosate murciꞌnummo. Konne qaale seekkine coyiꞌra ronsoommohu lowo diri gedensaanniiti; kayinni konne qaale rosanke loosinke seyanno gede kaaꞌlitinonke! Qullaawu Maxaafi rosaanonke ma garinni rosiisa hasiissannonkero roore huwantoommo. Insano ninke fiile haadhe rossinori lowo geeshsha hagiirsiisinonsata kultinonke.

Suwashshu wodani noonsarira halaale rosiisa lowo geeshsha hagiirsiissinonke; hatte gobbara duucha qooxeessa haꞌne soqqammeemmo gede kullinketa isinni roore hagiidhinummo. Keeniyunniti sinu biiro uyitinonke biddishshi garinni, baxxitino suwisaano hadhe soqqama hasiissanno qooxeessa bade afate gobba woꞌma doyinummo. Konni albaanni Yihowa Farciꞌraasinenni xaade egenninokki manni duucha hige wosinsinonke. Insa borsineemmokki gede assitinonke hattono sagale itissinonke.

Xaano wole addi addi gobba haꞌnoommo. Kampaalunni kae, lame barra baaburunni haꞌre Keeniyunniha Mombaasu katama iillummo; hakkiinni markaawe gidde Seeshaalsi haꞌroommo; Seeshaalsi Hindete Wuqiyaanoosera noote addi addi giddichuwa amaddino gobbaati. Gedensaanni 1965 kayise 1972 geeshsha ganye towaanyote Seeshaalsi haꞌrummo yannara Barbara ledoꞌya hadhino. Hatte yannara hakkiicho nooti lame halashshaano kiironsa lexxiteenna gaamo ikkitino hakkiinni songo ikkitino. Hakkiinni Ertiraho, Itiyophiyahonna Sudaanete heedhanno roduuwa towaatammora haꞌroommo.

Hatte yannara Ugaandaho poletiku ikkito soorranteenna olanto gashshoote galchite silxaane amaddu. Hatti gaance batidhino yanna “Qeesaariha Qeesaarira . . . uuyye!” yaanno biddishshira hajajama hayyo ikkitinota huwateemmo gede assitinoe. (Maq. 12:17) Mitte yannara, hatte gobbaha ikkinokki manni qooxeessinsara noohu polisete xaawira mare borreessamanno gede kulli. Ninkeno bayichonko haꞌne borreessammummo. Shiimu barri gedensaanni misiyoone ikke soqqamannohu mittu rodii ledo Kampaala katami giddo makeenunni haꞌnanni heeꞌneenna polisootu dagge coyishiishshunke. Wodanu dibbe gaꞌninke! Insa kiꞌne qotaasinete yite qara polisete xaawa haadhe hadhunke; hakkiicho bunshe noonkekki misiyoone ikkinoommota kullummonsa. Polisete xaawa haꞌne borreessammoommota kullummonsarono insa dimacciishshitinonke. Hakkiinni massaara qodhitino polise dukkisse qooxeessinkera nooha polisete xaawa haadhe hadhunke. Hakkiicho hakkuyira albaanni borreessammoommota afino polisichi agurrensa hadhona yee hajajita wodanu hirikki yiinke!

Hatte yannara, olanto agarte noo keelli widoonni hige saꞌꞌa waajjishshannote; hakko iso agge dimbite heedhe uurrissannonke woyite lowo geeshsha  waajjineemmo. Hakko keelli widoonni hinge saꞌneemmo woyite woꞌmante yannara huuccatto assiꞌneemmo; tini manse jajjarreemmokki gede kaaꞌlitannonke. Wole gobbanni daggino misiyoone baalanti 1973nni Ugaandunni fultanno gede hajanjita lowo geeshsha dadillinoommo.

Xaano wolewa yaano Galchimi Afirikira noote Kotidivoori haꞌneemmo gede kullinke. Hakkiicho lowore rosa hasiissinonke; lawishshaho haaro bude rosa, woꞌmanka woyite Faransayete Afoo coyiꞌra hattono addi addi gobbanni daggino misiyoone ledo soqqama rosa hasiissinonke. Hatte yannarano Yihowa kaaꞌlanni noonketa leellishshanno taje laꞌnoommo; hakkiicho suwashshu wodani noonsa manni dancha duduwo macciishshe adhino. Aninna minaamaꞌya Yihowa addaxxanke doogonke suwashsho assitinonke gara laꞌnoommo.

Hakkiinni hedeweelcho Barbarara kaanserete dhibbi nooseta anfi. Woyyino hikkiminna afiꞌrate addi addi gobba haꞌnoommoha ikkirono, 1983 xaate Afirikaho soqqama dandiineemmokkita huwantummo. Tini lamenka lowo geeshsha dadillissinonke!

Lendenete Beeteelera soqqammanni heeꞌnoommo yannara, Barbarara dhibbu lexxanni haꞌrino daafira gedensoonni mannu aalo ikkitu. Beeteelete maate lowo geeshsha irkissinoe. Hakko iso mittu minaanninna minaama iillinoere dandee heeꞌreemmo gedenna Yihowa addaxxa agureemmokki gede kaaꞌlitinoe. Gedensaanni Beeteele dagge kaaꞌlitannote Aani yinanni rodoo ledo egennamummo; ise baxxitino suwisaancho ikkite soqqantinotenna Yihowa baxxannote. Hakkiinni 1989 adhammummo; hatte yannanni kayinse Lendenete Beeteelera soqqammanni heeꞌnoommo.

Qara biiro riqiwaancho (alba zoonete aliidi laꞌꞌaancho yinanni) ikke 1995nni kayise 2018 geeshsha 60 meddi yitanno gobba towaatate qoosso afiꞌroommo daafira tashshi yiinoe. Maroommowa baalawa Yihowa addi addi gari heeshsho heedhanno soqqamaanosi maassiꞌrino gara laoommo.

Qara biiro riqiwaancho ikke 2017nni Afirika galagale haꞌroommo. Aanira Burundii gobba leellishe hagiidhoommo; qoleno lamunku hakkiicho noo lopho laꞌne lowo geeshsha dhagge assiꞌnoommo! Alba 1964nni minunni mine haꞌre soqqamoommo qooxeessira, biifadu Beeteelete mini no; xa hatte gobbara 15,500 saꞌanno halashshaano no.

Qoleno 2018nni towaateemmo gobbuwa borreessine uyinieta lowo geeshsha hagiidhoommo. Tenne gobbuwa giddo mitte Kotidivooriiti. Qara katama Abijaani iillinummota umiꞌya gobbara noommohu gede asse hedummo. Beeteelete galleemmo kifilera heeꞌneenna silkuwate kiiro borreessinoonni woraqata laꞌꞌanni, ninketenni aante noo kifilera Soosu yinanni rodii heeꞌrannota afummo. Isi alba Abijaani soqqamanni noommo waro katamu aliidi laꞌꞌaancho ikke soqqamanno rodoo ikkinota qaagummo. Kayi hedoommori digaraho. Kuni ani hedoommo Soosu ikkikkinni isi beettooti.

Yihowa woꞌmanka woyite coyiꞌrinore wonshannoho. Lowo qarri iillinkerono, Yihowa addaxxineemmoha ikkiro isi doogonke suwashsho assannota anera assinoerinni laoommo. Haaro alamera xaanni roore waraꞌa yitanni hadhannota hegere doogo haꞌrate quqquxamme agadhine heeꞌnoommo.—Law. 4:18.