Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Qullaawu Maxaafi Addaxxinanni Halaale Kulanno

Qullaawu Maxaafi Addaxxinanni Halaale Kulanno

Hundinni kayise, babbaxxino qooxeessira lophinohunna addi addi budi noonsahu batinyu manni Qullaawu Maxaafi kulanno halaali addaxxinanniha ikkinota ammananno. Yannankera, lowo miliyoone ikkanno manni Qullaawu Maxaafi rosi garinni heeꞌranno. Mitootu kayinni, ‘Qullaawu Maxaafi yannankera kaaꞌlannori dino, hattono qalote borrooti’ yitanno. Atera maa lawannohe? Qullaawu Maxaafi kulannori halaaleho?

QULLAAWU MAXAAFI KULANNORE ADDAXXA DANDIINEEMMOHU MAYIRAATI?

Qullaawu Maxaafi kulannori halaale ikkinota mayinni anfeemmo? Hanni mitto lawishsha laꞌno. Mittu lowo diro egenninoommo jaalinke woꞌmante yannara halaale coyiꞌrannoha ikkiro, iso ammanneemmoti egennantinote. Ikkina Qullaawu Maxaafi hakko jaali gede ammannanni maxaafa ikkino? Hanni mite lawishshuwa laꞌno.

Ammanantino Borreessaano

Qullaawa Maxaafa borreessitinori ammanantinoreeti; insa laanfensanna soꞌronsa nafa maaxxukkinni borreessitino. Lawishshaho, masaalaanchu Yoonaasi Yihowara hajajaminokki woyiti noota borreessino. (Yoonaasi 1:1-3) Qoleno, isi maxaafisi jeefora Yihowa seejjinosita borreessino; ikkollana hedosi biddi assiꞌrino gara borreesse isonooto diseekkiꞌrino. (Yoonaasi 4:1, 4, 10, 11) Baalanti Qullaawu Maxaafi borreessaano ammanantinore ikkansa, halaale lowo geeshsha baxxannota leellishshanno.

Kaaꞌlitanno Amaale

Qullaawu Maxaafi aannonke amaale woꞌmante yannara kaaꞌlitanno? Ee kaaꞌlitanno. Lawishshaho, Qullaawu Maxaafi mannu ledo dancha aante kalaqiꞌra dandiinanni gara kulanno. Togo yaano: “Mannu kiꞌnera assaꞌnera hasidhinannire baala kiꞌneno insara assensa!” (Maatewoosi 7:12) “Shaqqadu arrawi hanqo qiissanno; kaajjadu qaali kayinni hanqo kakkayisanno.” (Lawishsha 15:1) Addanko, Qullaawu Maxaafi amaale hundano ikko yannankera kaaꞌlitannote.

Halaalaancho Xagge

Batinye arkiyolojete xiinxallo, Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnihu babbaxxino manni, bayichinna ikkito halaale ikkitinota buuxissino. Lawishshaho, hanni Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnita mitte harancho hedo laꞌno. Qullaawu Maxaafi Nehimiya waro Yerusaalamete heeꞌrannohu Xiroosi gobba manni (Xiroosi gobbanni dayinohu Finqe manni) “qulxuꞌmenna addi addi uduunne” abbe hirannota kulanno.—Nehimiya 13:16.

Kuni qummeeshshi kulannori halaale ikkinota leellishshanno taje no? Ee no. Arkiyolojete xiinxallaano, Israeelete gobbara Finqe gobbanni abbinoonni uduunne affino; tini, lamenti daga mimmituwiinni uduunne hidhitannota leellishshanno. Qoleno, Yerusaalamete katami giddo Mediteraaniyu Baari qulxuꞌme miqqa umme fushshinoonni. Arkiyolojete xiinxallaano, kuri qulxuꞌme daddalaano xeerto gobbara noo baari qaccenni abbitinota ammantanno. Mittu fullahaanchi tenne taje xiinxalli gedensaanni togo yiino: “Xiroosi gobba manni Yerusaalamete qulxuꞌme hirannota kultannoti Nehimiya 13:16 noo hedo gara labbanno.”

Sayinsete Ledo Sumuu Yaanno Halaale

Qullaawu Maxaafi roore anga ammaꞌnote daafiranna xagge kulanno maxaafaati. Ikkirono, sayinsete ledo xaadooshshe afiꞌrinore kulanno woyite, addu sayinse ledo sumuu yaanno. Hanni mitto lawishsha laꞌno.

Mitu 3,500 diri albaanni, Qullaawu Maxaafi giddo ‘baatto mulla darga rarraꞌinota’ kulloonni. (Iyyoobi 26:7) Ikkollana, hatte yannara mannu baatto wayi duhe no woy baatto jawu quci aana no yee ammananno. Iyyoobi maxaafa borreessinihunni 1,100 meddi yaanno diri gedensaanni nafa mannu uulla mitturi tuuqinori nookkiha mulla darga rarraꞌara didandiitanno yee hedanno. Uulla mulla darga rarraꞌinota buunxoonnihu, 300 diri albaanni yaano Ayizaaki Niwuteni 1687nni uullate goshoonshe daafira xiinxallino borro attamminna uulla doyichosera heedhanno gede assitinoti illete leeltannokki wolqa noota xawisi yannaraati. Tini sayinsete xiinxallo, Qullaawu Maxaafi giddo 3,000 diri albaanni borreessinoonniri halaale ikkinota leellishshanno.

Halaalaancho Masaalo

Qullaawu Maxaafi lowo masaalo kulanno; ikkina kuri masaalo woꞌmitino? Lawishshaho hanni, Isayaasi Baabiloonete katami baꞌꞌanno gara masaalino masaalo laꞌno.

Masaalo: Masaalaanchu Isayaasi settikki sani K.A. Baabiloonete katami baꞌꞌannotanna yannate gedensaanni onannota masaalino; hatte yannara Baabiloone alamete aana wolqaataamo gashshoote diꞌꞌikkitino. (Isayaasi 13:17-20) Isayaasi, Baabiloone hunannohu Qiroosi yinanni mancho ikkinota nafa masaalino. Isi, lagga ‘mooltannota’ xawise, Qiroosi konne katama hunate horoonsiꞌrano hayyo nafa kulino. Qoleno, isi katamu xullichuwa cunfannikkita masaalino.—Isayaasi 44:27–45:1.

Masaalo Woꞌmitino Gara: Isayaasi masaalo coyiꞌrihunni mitu 200 diri gedensaanni, mittu Faarsi moote Baabiloone qasino. Konni moote suꞌmi Qiroosiiti. Baabiloonete katama ea shota ikkitinokki daafira, Qiroosi katamu giddora eate Eefiraaxiisi Laga horoonsiꞌrino; Eefiraaxiisi Lagi Baabiloone tayise saꞌꞌanno, qoleno katama doyissinoho. Qiroosi olanto boye darte wayi wolewa hige daadanno gede assitino. Konnira, lagu dirre tayinse saꞌnanni geeshshiha ikkino; hakko daafira Qiroosi olanto lagu giddoonni higge katamu huxxiwa martino. Hakko barra Baabiloonete manni lagu ragaanni noota katamu xullichuwa dicufino! Qiroosi olanto faꞌnamino xullichi widoonni higge eꞌe katama amaddino.

Ikkina, Baabiloone ontanno yine masaalli masaalo woꞌmituyya? Hakkuyi gedensaanni Baabiloonete katamira mannu lowo diro heeꞌrino. Xaa yannara kayinni Iraaqete katamira Baagidaadi mule nooti Baabiloonete katamiti kinnate duuno, Isayaasi masaalo woꞌmunni woꞌma woꞌmitinota leellishshanno. Addanko, Qullaawu Maxaafi albillittete daafira kulanno masalo woꞌmitanno.