1, 2. Kompaase lowo geeshsha horoomanno uduunnichcho ikkitinohu mayinniiti? Kompaasenna tiiu mitto ikkinohu mayinniiti?

MARKAAWE naddaˈˈannohu mittu manchi dambalu batiˈrino baari aana markaawesinni laaqiˈranni no. Mittu gobba daaˈˈatanno manchi mannu nookki barahira lekkatenni haˈranni no. Horophphilla buuwisannohu mittu manchi gordo woˈmino gomichchira aleenni hige horophphillunni saˈˈanni no. Konne sasenka manna mitto assannonsahu maatiro afootto? Mittu mittunkura kompaase hooggunsaro, hakko iso wolu tekinoolojete massaari nookkiwa ikkiro lowo qarri iillansara dandaanno.

² Kompaase aliyye widira qole malaatisannohu maagineetete worbichchi nootenna horoonsiˈrate qarrissannokki uduunnichchooti. Kompaase garunni horoonsiˈnironna hakko iso gara ikkino kaarti ledo mitteenni horoonsiˈniro, lubbo gatissara dandiitanno. Mito widoonni laˈniro, kuni uduunnichchi Yihowa uyinonketa mitte dancha elto lawanno; hakkuno tiiankeeti. (Yaaqoobi 1:17) Tiiu hoogoommenkero, raga hambe baˈneemmonka. Tiiu garunni horoonsiˈnummoro, heeshshonke giddo subbino doogo bande anfeemmo gedenna hatte doogonni fullummokki heeˈneemmo gede kaaˈlannonke. Konni daafira, tiiu maatironna loosannohu hiittoonniitiro hanni laˈno. Hakkiinni aanchine aante noo assaawe laˈneemmo: (1) Tiianke qajeelsiˈrate maa assa  hasiissannonke? (2) Wolu manni tiiˈˈira qorophpha hasiissannonkehu mayiraati? (3) Dancha tiia afiˈrankenni mayi atoote afiˈneemmo?

3. “Tiia” yine tirroonnihu Girikete qaali noo gedee tirriro mayi tiro afiˈrino? Kuni qaali mannu oosora uyinoonnita hiittee baxxitino dandoo xawisanno?

³ Qullaawu Maxaafi giddo, “tiia” yine tirroonnihu Girikete qaali noo gedee tirriro, “ledo noo egenno woyi meessi ledo noo egenno” yitanno tiro afiˈrino. Ninkera uullate aana noorira wole baalante kalaqamara nookkiti, Maganu uyinonketi ninkeneeto afate dandoo noonke. Wole yaattonni, ninkeneeto heeshshi gotti assine laˈne danchu amanynyooti noonketanna teˈee afa dandiineemmo yaate. Tiiˈˈinke ninke giddo naqaashe, woyi daanynya ikke assineemmore, hendeemmorenna doodhineemmore marammara dandaanno. Dancha wussaane wossaˈnineemmo gede marraˈˈankera, woyi busha wussaane wossaˈnineemmokki gede qorowisiisankera dandaanno. Gedensaannino, dancha wussaane wossaˈninummoro galatannonke; busha wossaˈninummoro kayinni qorichchishannonke.

4, 5. (a) Addaamiranna Heewanira tiiu noonsata mayinni anfeemmo? Maganu hajajo diigansanni insara mayi iillinsa? (b) Kiristinnu yannara albaanni noohu ammanamino manni tiiansa horoonsiˈrinota xawisanno lawishsha kuli.

 ⁴ Tini kalaqamu dandoo meyaatera ikko labbaahura hundanni uyinoonnite. Addaaminna Heewani tiiu noonsata leellishino. Lamunku cubbo loossu gedensaanni saalfatansa tenne leellishshanno. (Kalaqo 3:7, 8) Ma assinanni hige, tiiˈˈinsa cubbo loossu gedensaanni woqasasi mittore kaaˈlitannonsari dino. Insa Maganu higge diigginohu affanni heedheeti. Tenne assansanni, affanni heedhenni finqilaasine woyi Yihowa diinna ikkitino. Hakkawote guuta ikkitino daafira, assitanni noore affino; qoleno hasidhoommero Maganoho badhe wodhitukki heeˈra dandiitannonka.

⁵ Guuta ikkinokkihu batinynyu manni, Addaaminna Heewani gede ikkikkinni, tiiˈˈinsara hajajamino. Lawishshaho, ammanamino manchi Iyyoobi togo yiino: “Taashshoˈya seekke cuˈmiroommo, xaano diagureemmo; heeshshoˈya giddo wodaniˈya mitturirano diwoqasannoe.” * (Iyyoobi 27:6) Iyyoobi tiiˈˈisi kulannosire seekke harunsanno manchooti; qoleno wossaˈnannorenna assannore tiiˈˈisi kulannosi garinni assanno. Konni daafira tiiˈˈisi saalunni woyi gaabbotenni gane egenninosikkita lowo geeshsha hagiidhe coyiˈrino. Hanni Daawitinna Iyyoobi tiiansa horoonsidhino gari baxxanno gara lai. Daawiti Yihowa shoomino nugusira Saaoolira ayirrinynyu xeinore assi wote, “Daawiti wodani iso gana agura  giwi.” (1 Saamueeli 24:5) Daawiti tiiˈˈisi konni garinni seekke woqasinosi daafira xiqime afiˈrino; yaano layinkita hattoore ayirrinynyu xeinore assannokki gede rosiisinosi.

6. Tiiu mannu ooso baalate uyinoonniho yineemmohu mayiraati?

⁶ Tiia afidhinori Yihowa soqqamaasine callateni? Hawaariya Phaawuloosi ayyaanu marraeennasi yiinore lai: “Muse Seeri noonsakkiri Isiraeeli gaˈre ikkitinokkiri kalaqaminsanni Seeru hajajannore wonshitanno woyite, . . . Muse Seeri hooginsaro nafa, uminsara insa seerahona. Tini ikkitonsa Muse Seeri yaannore duuchcha wodaninsara borreessinoonni gede leellishshanno. Ledeno wodaninsa [“tiiˈˈinsa,” NW] naqqasannonsa, hakkuno mite mite yannara . . . giwannonsa, wole woyite kayinni sumuu yaannonsa.” (Roomu Sokka 2:14, 15) Yihowa higge horonta afinokki manni nafa tiiˈˈinsa mito wote Maganu seeri ledo sumuu yaannore assitanno gede assannonsa.

7. Mito wote tiiu soˈrara dandaannohu mayiraati?

⁷ Ikkollana mito wote, tiiu gara ikkitinokki doogo widira marraˈˈankera dandaanno. Mayira? Kompaase siwiilu mule worriro, aliyye widira agurte wole raga qolte kultara dandiitanno. Qoleno gara ikkino kaarti ledo mitteenni horoonsiˈra hoongiro, kompaase mittoreno dikaaˈlitanno. Hatteente gede, tiiˈˈinke wodaninke giddo nootenni meessaneeto baxate yortonni marraˈˈamannoha ikkiro, gara ikkinokki raga marraˈˈannonke. Qoleno gara ikkinohu Maganu Qaali biddishshi nookkiha horoonsiˈnummoro, hasiissanno wussaane wossaˈnineemmo wote bushanna dancha bande afa didandiineemmo. Addaho, tiiˈˈinke garunni loosanno gede assate Yihowahu qullaawu ayyaani aanno biddishshi hasiisannonke. Phaawuloosi togo yiino: “Tiiˈˈiˈya qullaawu ayyaaninni farciˈrannoe.” (Roomu Sokka 9:1, NW) Ikkina tiiˈˈinke Yihowa  ayyaani ledo sumuu yiino garinni loosanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne assa dandiineemmohu tiianke qajeelsiˈratenniiti.

8. (a) Wodanu tiia soˈrisiisara dandaannohu hiittoonniiti? Wussaane wossaˈnineemmo wote kaffi assine laˈˈa hasiissannonkehu maati? (b) Mittu Kiristaanchira tiiˈˈisi woqasa hooga calla baqe ikkitannokkihu mayiraati? (Lekkaalliidi qaagiishsha lai.)

⁸ Tiiakki horoonsidhe wussaane wossaˈna dandaattohu hiittoonniiti? Mitu mannooti giddonsata calla macciishshite mitto coye assate wossaˈnitanno. Gedensaannino, “Tiiˈˈiˈya diwoqasinoe” yitara dandiitanno. Wodanu yorto lowo geeshsha kabbaade ikkitinohura tiia soˈrisiissara dandiitanno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Wodanu ayee coyinni roore xagaraamoho, qoleno bushaho. Afasira dandaannohu ayeeti?” (Ermiyaasi 17:9) Konni daafira kaffi assine laˈˈa hasiissannonkehu wodaninke yorto ikka dihasiissannosi. Hatteentenni kaffi assine laˈˈa hasiissannonkehu Yihowa hagiirsiisannoreeti. *

9. Magano waajjate yaa mayyaate? Magano waajjanke tiiˈˈinkera mayi kaaˈlo uyitanno?

⁹ Mitto coye wossaˈnineemmo wote, qajeelino tiianke horoonsiˈneemmoha ikkiro wussaanenke uminke hasatto harunsineemmore ikkinumokki Magano  waajjineemmore ikkinoommota leellishshanno. Konnira hanni mitto lawishsha laˈno. Ammanamino gashshaanchi Nehimiya, Yerusaalamete noo manniwiinni giwirenna mito baatooshshe xaˈmirate qoosso noosi. Isi kayinni togoore dixaˈmirino. Mayira? Maganu manna coqqone Yihowa dadillisa horonta dihasiˈrino. Isi togo yiino: “Magano waajjoommo daafira hatto diassoommo.” (Nehimiya 5:15) Magano lubbora waajja, yaano iimi Annanke dadillinseemmokki gede lowo geeshsha qorophpha hasiissannonke. Magano konni garinni waajjanke, wussaane wossaˈnineemmo wote Maganu Qaali aanno biddishsha harunsineemmo gede assitannonke.

10, 11. Alkoolete agatto aga lainohunni loosu aana hosiinsannihu Qullaawu Maxaafihu xintu seeri hiikkonneeti? Konne seera loosu aana hosiinseemmo wote Maganu marraˈˈannonke gede ma assa hasiissannonke?

¹⁰ Alkoolete agatto aga lawishsha assine adhino. Mannu gamba yiinowa, ‘Agonso aguro?’ yineemmo gede assannonkeri tuncu yaankera dandaanno. Wossaˈnankera albaanni, tenne hajo lainohunni egenno afiˈra hasiissannonke. Tenne hajo lainohunni loosu aana hosiisa hasiissannonkehu Qullaawu Maxaafihu xintu seeri hiikkonneeti? Qullaawu Maxaafi ago bikkunni aga dihoolanno. Isinni Yihowa woyine kalaqino daafira galatannosi. (Faarso 104:14, 15) Ikkollana Qullaawu Maxaafi, danna sae aganna age xelleqqisa effire giwanno. (Luqaasi 21:34; Roomu Sokka 13:13) Hakkiinni saeno, dimba wolu kabbaade ikkino cubbi ledo yaano foorretenna soorrote gedeeri ledo mitteenni xaqqansoonni. *—1 Qorontoosi 6:9, 10.

¹¹ Kiristaanu tiiˈˈi togoohu xintu seerinni qajeelinohonna  togoo seerira rahe hajajamannoho. Konni daafira mannu gamba yiinowa aga lainohunni wossaˈnineemmo wote, togo yinanni ninkeneeto xaˈma hasiissannonke: ‘Qixxeessinoonni jili hiittooho? Wolqate aleenni ikke quwa sae itatenna agate widira soorrama ikka? Ane hasattona hiittoote? Agoho wojji assannoe? Woyi agu nookkiha milli yaate qarrameemmo? Macciishshantannoeta busha hedo hooˈle wole akata leellishate ageemmo? Quwa sae ageemmokki gede aneneeto qeeˈla dandeemmo?’ Qullaawu Maxaafiha xintu seeranna togoo xaˈmo seekkine assaambeemmo wote, Yihowa marraˈˈannonke gede huucciˈra hasiissannonke. (Faarso 139:23, 24) Hatto assineemmoha ikkiro, Yihowa qullaawu ayyaanisinni marraˈˈankera maahoyye yinoommo yaate. Qoleno tiiˈˈinke Maganunnihu xintu seeri ledo sumuu yaanno gede qajeelsiˈnanni heeˈnoommo yaate. Ikkollana wussaane wossaˈnineemmo wote seekke assaawa hasiissannonkeri wolurino no.

12, 13. Kiristaanu tiiˈˈi babbaxxanno gede assannohu mitu mitu korkaati hiikkonneeti? Togoo badooshshi ledo hiittoonni heeˈra hasiissannonke?

¹² Mito wote Kiristaanu tiiˈˈi mageeshshi geeshsha babbaxxannoro wodanchite xagge assiˈroottoha ikkara dandaanno. Mittu manchi mitto assoote woyi mitto bude giwara dandaanno; wolu kayinni hakko coye baxanno, hattono giwisannore diˈˈikkino yaanno. Lawishshaho, mannu gamba yiinowa ago aga lainohunni, mittu manchi boode jaallasi ledo hashsha boohaaranni mitte birciqqo aga hagiirsiissannosi; wolu kayinni togo assa shagaggire giwara dandaanno. Togoo badooshshi heeˈrinohu mayiraati? Badooshshu heeˈrasi wussaane  wossaˈnineemmo wote ma assineemmo gede assankera hasiisanno?

¹³ Mannu babbaxxanno gede assannohu batinynyu korkaati no. Ilamme lophphinoommo gari lowo geeshsha babbaxxinoho. Lawishshaho, mitootu konni albaanni ubbanni kaˈanni sharrantinohu mittu qarri qulli yaanni qarrisansara dandaanno. (1 Negesti 8:38, 39) Togoo mannira tiiˈˈinsa ago aga lainohunni qorophphitanno gede kulansara dandaanno. Togoo manchi minikkira koyisame dayeenna mitte birciqqo agara uyittosiro, tiiˈˈisi aga giwanno gede assasira dandaanno. Hakkawote koffi yaatto? Qoleno ‘agittokki’ yite qarrisatto? Deeˈni hatto assitooti. Giwino korkaata afittorono hoogittorono, rodiikkira noohe baxilli hatto assattota hoolannohe; miteekke giwino korkaata hakkawote kula giwara dandaanno.

14, 15. Umi sanira noo songo giddo noo roduuwi tiiˈˈi babbaxxinohu hiitte hajo lainohunniiti? Phaawuloosi tennera mayyee amaali?

¹⁴ Hawaariya Phaawuloosi umi sanira heeˈranno Kiristaani tiiˈˈi lowo geeshsha babbaxxinoha ikkinota wodanchino. Hakkawaro mitu Kiristaani kaphphu magannara kakkalloonni sagale effire giwanno. (1 Qorontoosi 10:25) Phaawuloosi tiiˈˈi kayinni, kakkalli gedensaanni hirrara dikko fushshinannita hattoo sagale itannota dihoolinosi. Isira kaphphu maganna mittoreno dilabbannosi; kaphphu maganna shiqqinonsa sagalera annimma diafidhino, qoleno sagale ayeewoteno Yihowate. Ikkeennano Phaawuloosi wolootu isi lao ledo sumuu yitannokkita afino. Mitootu Kiristaana ikkansara albaanni, kaphphu maganna ledo quraanynyantinore ikkitara dandiitanno. Togoo mannira kaphphu maganna ledo xaado afiˈrinohu shiimu coyi nafa shagaggi assansara dandaanno. Ma assa woyyitannoyya?

 ¹⁵ Phaawuloosi togo yiino: ‘Ninke ammanatenni jawaantoommori shaqqaddu daafuro duqqa hasiisannonke ikkinnina umonke calla hagiirsiinseemmore ikka dihasiissannonke. Hakkuno Kiristoosi umosi dihagiirsiisino.’ (Roomu Sokka 15:1, 3) Phaawuloosi Kiristoosi assinonte gede, ninkeno roduuwinke hasatto ninke hasattonni balaxisiisa hasiissannonketa xawisino. Aleenni kaˈino hajo lainohunni Phaawuloosi, ‘Kiristoosi reyinosiha muxxe ikkino geˈrechcho gufisiisammonte maala horonta ita hoogummoro woyyannoe’ yiino.—1 Qorontoosi 8:13; 10:23, 24, 31-33.

16. Mitto coye assitannota hoolanno tiiˈˈi noonsari, insahunni baxxino tiiˈˈi noonsare misha hasiissannonsakkihu mayiraati?

¹⁶ Wole widoonni kayinni, tiiˈˈinsa mitto coye  assitannokki gede hoolannonsari, woloota misha dihasiissannonsa; qoleno baalunku tiiˈˈi insahu gede ikka hasiissannosihu gede assite heda dihasiissannonsa. (Roomu Sokka 14:10) Tiianke horoonsiˈra hasiissannonkehu uminkera daanynya assineeti ikkinnina woloota faradate diˈˈikkino. Yesuusi yiinore qaagi: “Maganu kiˈne aana . . . yoo yaannoˈnekki gede, kiˈneno wolu mannira . . . yoo yitinoonte.” (Maatewoosi 7:1) Songote giddo noori baalunku, tiiˈˈinke gilletenni wossananno hajo lainohunni heewisama dihasiissannonsa. Hatteentenni, mereeronke baxillunna mittimma heedhanno gede, mimmitonke jawaachchishate faro hasiˈra hasiissannonke ikkinnina wolootaho gufichcho ikka dihasiissannonke.—Roomu Sokka 14:19.

17. Xaa yannara batinynyu manni tiiˈˈi ma ikkino?

¹⁷ Hawaariya Pheexiroosi, “Danchu tiiˈˈi heeˈroˈne” yee borreessino. (1 Pheexiroosi 3:16, NW) Maganu Yihowa albaanni keeraancho ikkino tiiˈˈi lowo atoote abbanno. Togoo tiiˈˈi xaa yannara batinynyu mannira noo tiiˈˈinni baxxinoho. Phaawuloosi konni manni tiiˈˈi ‘giirame dillaawinohu’ gede ikkinota [“ruqaˈnino siwiilinni giirroonnihu gede ikke jingilli yiinota,” NW] xawisino. (1 Ximootewosi 4:2) Ruqaˈnino siwiilinni biso giirriro, hakko bayichcho bassu kalaqamanno, hattono hakko bayichchi jingilli yaanno. Batinynyu mannira tiiˈˈinsa reyinohu gede ikkino; bassu gede jingilli yiino daafira mittore diqorowisiisanno, deeˈni diyaanno, qoleno bunshe assituro disaalfachchishannonsa woyi digaabbisannonsa. Xaa yannara batinynyu manni macciishshantannonsa gaabbo lashshi assite agurtanno.

18, 19. (a) Gaabba woyi saalfata mayi xiqime uyitankera dandiitanno? (b) Maaro eˈneenna gatona yinoonninke cubbira tiiˈˈinke woqasa woyi gaabbisa agura giwinkero maa assa hasiissannonke?

¹⁸ Isinni, gaabbo macciishshantunkero hakkawote tiiˈˈinke soˈro loonsoommota kulanni noonkeha ikkara dandaanno. Togoo gaabbo cubbo loosinohu maaro eanno gede assitusiro, lowo geeshsha kabbaade ikkino cubbo nafa maarrasira dandiinanni. Lawishshaho, Nugusu Daawiti loosinohura kabbaadete cubbira gaabbino; ikkeennano maaro afiˈranno gede assinosihu qaru coyi giddosinni maaro easiiti. Daawiti busha assootesi effire giwasinna hakkiinni jammare Yihowa higgera hajajamate murciˈre kaˈˈasi, Yihowa “danchanna gatona yaate qixxaawinoha” ikkinota umisi heeshshonni buuxanno gede assitinosi. (Faarso 51:1-19; 86:5) Ikkina cubbinkera  maaro eˈneenna gatona yininkehu gedensaanni nafa gaabbonna saalu fula giwinkeronaa?

¹⁹ Mito wote cubbo loosino manchi maaro eˈˈe keeshshihu gedensaanni nafa tiiˈˈisi danna sae woqasasira woyi faradanni qarrisasira dandaanno. Togoori tuncu yaannonke wote, Yihowa mannu ooso hedo baalantenni roorinoha ikkinota woqasannonke wodanira kula hasiissannonke. Wolu manni assara kulleemmonte gede, ninkeno Yihowa baxannonketanna maarannonketa ammana hasiissannonke. (1 Yohaannisi 3:19, 20) Wole widoonni laˈniro keeraanchu tiiˈˈi, tenne alamera hakkeeshshi geeshsha nookkiha giddiidi keere, harshammonna lowo hagiirre abbannonke. Konni albaanni kabbaade cubbo loossinori batinynyu mannooti xaa yannara Magano Yihowa magansiˈransanni togoota giddiidi harshammonna dancha tiia afiˈra dandiitino.—1 Qorontoosi 6:11.

20, 21. (a) Kuni maxaafi ma assatto gede kaaˈlahera qixxeessinoonniho? (b) Ninke Kiristaanaho mayi wolaphpho noonke? Horoonsiˈra hasiissannonkehuna hiittoonniiti?

²⁰ Konne maxaafa qixxeessinoonnihu, konni qarru woˈminohu Sheexaanu alamehu goofimarchu barri giddo dancha tiia afidhe hagiidhitanni heeˈratto gede ate kaaˈlateeti. Ikkollana kuni maxaafi barru barrunkunni tuncu yaannohe coye tirate kaaˈlannoheha Qullaawu Maxaafiha baalanka seeranna xintu seera tittire amadino yaa diˈˈikkitino. Hakkii saeno tiiaho agurroonni coyira xaaddote assinna assitooti yinanni higge uyinahera agadhitooti. Konni maxaafi alaami Maganu Qaali amaale heeshshokki giddo loosu aana hosiisse tiiakki rosiisattonna qajeelsiˈratto gede kaaˈlate. “K[i]ristoosi hajajo, [“higge,” NW]” Muse Higge gede ikkikkinni, harunsanno manni borreessantino higgenni ikkikkinni tiiunninna xintu seerinni heeˈranno gede jawaachchishshannote.  (Galatiya 6:2) Konni daafira Yihowa Kiristaanaho taalleenynyu nookki wolaphpho uyinonsa. Ikkollana Qaalisi tenne wolaphpho “bunshete diwaasincho” assine horonta horoonsiˈneemmokki gede amaalannonke. (1 Pheexiroosi 2:16) Isinni tini uyinoonninke wolaphpho Yihowara baxillu noonketa leellishate faro fantannonke.

²¹ Qullaawu Maxaafihu xintu seerinni heeshshokki woyyino garinni marraˈˈatto gara huuccattotenni seekkite assaawatenninna hakko garinni wussaane wossaˈnatenni, umo Yihowa afitto waro jammaroottota hasiissanno qaafo, yaano “danchanna busha badate” dandookki qajeelsiˈra agurittokki albaagge haˈra dandaatto. (Ibiraawuyaani 5:14) Qullaawu Maxaafinni qajeelino tiiˈˈi barru tuqi millimmokkira lowo geeshsha kaaˈlannohe. Kompaase mitto doogaasincho marraˈannonte gede, tiiˈˈikkino iimi Annakki hagiirsiissanno wussaane wossaˈnatto gede marraˈˈannohe. Konni garinni heeˈrattoha ikkiro Maganu baxillinni fulittokki heeˈrattoti dihuluullissannote.