Bibliam yanapashqa jukläyana kawakuyänampaq

¿IMATAQ alli empresario këpita y mëtsika qellëyoq këpitapis más kushitsirqan juk escocesta? ¿Imanötaq juk brasileño pï mëwan pununakïta y cocaína nishqanwan drogakïta jaqirqan? ¿Imataq juk esloveno jöventa yanaparqan washku upyëta jaqinampaq? Kikinkuna willakarayämutsun.

“Alläpa kushishqa kawakoqnömi karqä” (JOHN RICKETTS)

YURIKUNQAN WATA: 1958

NACIONNIN: ESCOCIA (REINO UNIDO)

MÁS REQINAPAQ: ALLI EMPRESARIO

PUNTA KANQÄ: Wamra kanqäpitam imëkayoq karqä. Teytä Gran Bretaña nación ejercitopa oficialnin kaptinmi, familiäwan noqaqa viajarninlla pärayaq kayä. Tukï nacionkunachömi yachayarqä: Escociachö, Inglatërrachö, Alemaniachö, Keniachö, Malasiachö, Irlandachö y Chiprechöpis. Escociachöqa puwaq watayoq kanqäpita witsëpam tukï precisaq colegiokunachö estudiarqä, y Cambridge nishqan universidadchömi graduakurirqä.

20 watäta usharirqa, puwaq watapam petroleota jorqaq emprësakunachö trabajarqä. Puntataqa trabajarqä América del Surchömi, tsëpitanam Africachö, y nïkurnam Australia Occidentalchö, tsëchömi juk emprësata patsätsirqä o kamakätsirqä y nïkurmi rantikurirqä.

Tsë rantikunqä qellëwanmi 40 watayoqllaraq këkar jubilakurirqä. ¿Imataraq ruräman karqan sobramanqan tiempowan? Më tsëpa viajarmi qallëkurqä. Ishkë kutim Australiapa kuchumpita juknin kuchunyaq viajarqä. Alläpa kushishqa kawakoqnömi karqä.

¿IMANÖTAQ BIBLIA YANAPAMASHQA JUKLÄYANA TIKRANÄPAQ? Manaraq jubilakunqä witsëpitanam imëkayoq kanqäpita Diosta agradecikïta munarqä. Iglesia Anglicana nishqan religionman ëwarmi qallëkurqä tsë religionchö winashqa karnin, pero tsëchöqa manam shumaqqa Bibliapita yachatsikuyaqtsu. Nïkurnam mormonkunawan yachakur qallarqä, pero Bibliata precisaqpaq mana churayanqanmi gustamarqantsu.

Juk kutim Jehoväpa testïgonkuna punköta takakayämurqan. Rasllam cuentata qokurirqä Bibliallapita llapanta yachatsikuyanqanta. 1 Timoteu 2:3, 4 textotam rikätsiyämarqan, tsëchömi nin Diosqa ‘llapan nunacuna salbacuyänanta, y rasonpa caq yachatsiquicunata musyayänanta’ munanqanta. Jehoväpa testïgonkunapaqqa manam Bibliapita musyëllatsu precisan, sinöqa rasumpa kaqta musyëmi, tsëmi gustamarqan.

 Pëkunawan yachakurmi rasumpa kaqta musyarirqä. Alläpam kushikurqä Dioswan Jesus jukläya kayanqanta y maskunata musyarirnin (Juan 14:28; 1 Corintios 11:3). Kima Dios jukllëllachö kanqanta entiendita procurar mëtsika tiempota oqranqätam cuentata qokurirqä. Pero ¡rasumpa kaqqa manam alläpa sasa o aja musyanantsu kanaq!

Ichik tiempollatanam Testïgonkunapa reunionninkunaman ëwar qallëkurqä. Alläpa kuyakoq y alli portakoq kayanqanmi gustamarqan. Jutsannaqnömi pëkunaqa parecimarqan. Rasumpa kuyanakuyanqanta rikärirmi cuentata qokurirqä rasumpa kaq religión kayanqanta (Juan 13:35).

¿IMAKUNACHÖTAQ YANAPAMASHQA? Bautizakurirmi reqirirqä Diane jutiyoq alläpa shumaq warmita, pëqa wamra kanqampitam Jehoväpa testïgon kashqa. Alli warmi karmi gustamarqan, tsëmi tiempowanqa pëwan casakurirqä. Amistadnin y yanapakïninqa juk jatun bendicionmi kashqa.

Llapan shonqökunawanmi munayarqä Bibliapita yachatsikoqkuna pishinqan markakunaman ëwëta, tsëmi 2010 wataqa Centroamëricachö Belice nacionman ëwakayämurqä. Këchöqa Diosta kuyaq nunakunatam y pëpita rasumpa yachakïta munaqkunatam yanapayä.

Kananqa Diospita y Bibliapita rasumpa kaqta musyarmi shonqöchö kushishqa sientekö. Llapan tiempöwan Diospita yachatsikurmi mëtsikaqta yanaparqö Bibliapita yachakuyänampaq. Bibliapa yachatsikïnin noqapa kawënïta altsanqannölla nunakunapa kawëninta altsaqta rikënöqa manam imapis kushitsikuntsu. Kananqa musyänam alli kawakunqäpita Jehoväta imanö agradecikïta.

“Alläpa shumaqmi chaskiyämarqan” (MAURÍCIO ARAÚJO)

YURIKUNQAN WATA: 1967

NACIONNIN: BRASIL

MÁS REQINAPAQ: PÏ MËWAN PUNUKOQ

PUNTA KANQÄ: São Paulo estädochö Avaré nishqan takshalla markachömi winarqä, tsë markachö täraqkunaqa uryapakurmi o arupakurmi kawakuyaq.

Manaraq yurikuptïmi papänïqa wanukurqan. Wamra kanqäpitam mamänï wayichö mana kanqan hörakuna röpanta tupupäkoq kä. Warmikunanömi portakur qallëkurqä, y ollqupura kakoqtanömi nunakuna rikäyämarqan. Tiempowanqa joven mayïkunawanmi punukur qallëkurqä, y nïkurqa hasta mayor nunakunawampis.

Adolescenciäta ushanä witsankunaqa cantïnakunaman, fiestata rurayänankunaman y hasta iglesiakunamanmi ëwaraq kä punuyänäpaq ollqukunata y warmikunata ashir. Carnaval witsankunaqa warminö vestikïkurmi samba nishqanta tushoqkunawan desfilaq kä. Alläpa reqishqam tikrarirqä.

Ollqupura o warmipura kakoqkuna, qellërëkur pununakoqkuna y drogakoqkunam amïgökuna kayaq. Pëkunam inkitayämarqan crack nishqan drögata fumanäpaq, y tsënömi viciö tikrarirqan. Höraqa pëkunawan fumëkarmi waräramoq kä, y höranam,  japallälla junaqnimpi o qoyat fumaq kä. Alläpa uyu kaptïmi sida qeshyayoq kanqäta pï më pensayaq.

¿IMANÖTAQ BIBLIA YANAPAMASHQA JUKLÄYANA TIKRANÄPAQ? Tsënö këkarninmi Jehoväpa testïgonkunata reqirirqä. Alläpa shumaqmi chaskiyämarqan. Romanos 10:13 (NM) textotam leipäyämarqan, tsëchömi nin: “Jehoväpa jutinta llapan parlaqkunam salvakuyanqa”. Tsënömi cuentata qokurirqä Diospa jutinta parlanä precisanqanta. Kutin kutinmi crack nishqanta patsa waranqanyaq fumarir, ventänata kicharir ciëloman rikëkur waqarnin Jehoväman rogakoq kä yanapamänampaq.

Alläpa mana alli kawakunqäta rikar mamänï llakikunqantam cuentata qokurirqä, tsëmi drögata jaqinäpaq churapakarqä. Tsëpita ichik tiempollatanam Jehoväpa testïgonkunawan yachakur qallëkurqä. Pëkunaqa niyämarqan viciota jaqinäpaq Bibliapita yachakï yanapamänampaq kaqtam, y tsënömi karqan.

Bibliapita rasumpa kaqta más yachakurmi, musyarirqä chipyë jukläyana kawakunä precisanqanta. Llapampitapis más sasa jaqinäqa karqan ollqupura kakunqätam, wamra kanqäpita tsënö kawashqa kaptï. Alläpam precisarqan jukkunawanna takukänä, tsëmi unë amïgökunapita rakikärir, cantïnakunaman y fiestata rurayänankunaman ëwaqnatsu kä.

Tsëkunata jaqinäpaq sasaraq kaptimpis, Jehová kuyamanqanta y kallpachakunqäta precisaqpaq churanqanta musyëmi yanapamarqan (1 Juan 3:19, 20). 2002 watapaqqa paqwëmi jaqirirqä ollqupura kakunqäta, tsëmi Jehoväpa testïgonnö bautizakurirqä.

¿IMAKUNACHÖTAQ YANAPAMASHQA? Allina kawakunqäta rikarmi mamänï mantsakäkurqan y pëpis Bibliapita yachakur qallëkurqan. Pero infarto cerebral nishqanmi tsarïkurqan. Tsënö kaptimpis sïguikanllaran Jehoväta y Palabranta más y más kuyar.

Puwaq watanam Bibliapita rasumpa kaqta yachatsikur këkä. Mëtsika kutim mana alli munënïkunawan tsaränakurqö, pero tsëman mana ishkiptï Jehová kushikunqanta musyëmi kallpata qoman.

Diosta reqinqä y pë munanqänö kawanqämi yanapamashqa kikïta más respetakunäpaq. Kananmi sïqa kushishqa kawakö.

“Pëqa uchkuraq barrilmi” (LUKA ŠUC)

YURIKUNQAN WATA: 1975

NACIONNIN: ESLOVENIA

MÁS REQINAPAQ: ALCOHOL PACHAM KARQAN

PUNTA KANQÄ: Eslovenia nacionpa capitalnin Liubliänachömi yurikurqä. Wamra karqa shumaqmi kawakïkarqä, pero chusku watayoq këkaptïmi teytä wanutsikïkurqan. Tsë desgracia pasayämanqampita patsëmi mamänïqa alläpa trabajarqan wawqïtawan noqata manteniyämänampaq.

15 watayoq këkarmi awiläwan yachaq ëwakurqä. Imëkata ruranäpaq más libre kar  y amïgökunapis tsë kinrëchö yachayaqtinmi awiläwan yachë gustamaq. 16 watayoq këkarmi semana ushëkuna upyaq nunakunawan o runakunawan juntakur qallëkurqä. Aqtsätam winatsirqä, cällechö purikoqkunanömi vestikurqä y nïkurnam fumar qallëkurqä.

Tukïläya drögakunatam probarqä, pero washku upyëmi masqa gustamaq. Wallka tiempollachömi juk ishkë copa vïnota upunqäpita juk botëllapitapis masta upyëman chärirqä. Pasëpam yachaq kä mana machashqanö këta. Höraqa jamanïllam musyatsikoq upyashqa këkanqäta, pero tsënö kaptimpis, manam cuentata qokuyaqtsu vodka nishqan trägowan takushqa vïnota o cervëzata mëtsikata upyashqa kanqäta.

Discotëcachö warärirpis, noqam machashqa amïgokunata mana ishkiyänampaq tsaraq kä, pëkunapita ishkë kuti masta upyashqa këkarpis. Juk kutim wiyarqä juk amigo noqapaq “pëqa uchkuraq barrilmi” neqta. Tsënö ninqanqa llakitsimarqanmi, porque Eslovenia nacionchöqa alläpa upyaqkunatam tsënö niyan.

Tsënöpam kawënïchö imata rurëkanqäman pensar qallëkurqä. Mana imapaq kawanqäta pensëmi alläpa llakitsimaq. Imëka ruranqäpis mana kaqllapaq kanqantam cuentata qokurirqä.

¿IMANÖTAQ BIBLIA YANAPAMASHQA JUKLÄYANA TIKRANÄPAQ? Tsë witsankunam rikärirqä juk estudiaq mayï jukläya tikrarnin más alli kawakunqanta. Ima yanapanqantam musyëta munarqä, tsëmi juk cafeterïaman invitarqä juk rato parlakuriyänäpaq. Jehoväpa testïgonkunawan Bibliapita yachakïkanqantam nimarqan. Nïkurmi imakunata yachakïkanqanta willaramarqan. Religión asuntopitaqa manam imata musyaqtsu kä, tsëmi llapan nimanqampis noqapaqqa mushoq karqan. Testïgokunapa reunionninkunaman ëwar y pëkunawan Bibliapita yachakurmi qallëkurqä.

Tsënömi alläpa shumaq yachatsikïkunata yachakurirqä. Awmi, ‘ushanan junaqkunachöna’ kawëkanqantsikta, llapan mana allikunata ichikllachöna Dios ushakätsimunampaq kaqta y alli kaqta ruraqkunaqa juk mushoq Patsachö kawayänampaq kaqtam yachakurqä (2 Timoteo 3:1-5, NM; Salmo 37:29). Tsëmi llapan kawënïta altsëta munarqä Diospa rikëninchö alli nuna o runa kanäpaq.

Yachakunqäpita amïgökunata willaptïqa asipäyämarqanmi. Mana creipaqnö kaptimpis, tsëmi yanapamarqan pëkunaqa mana alli amigo kayanqanta cuenta qokunäpaq. Jinamampis, mana alli amïgokunawan juntakunqäpita patsë washkuta upur qallanqätam cuentata qokurirqä. Pëkunaqa llapan semana ushëkunatam shuyaräkuyaq machar kakuyänampaq.

Pëkunawan amigo këta chipyë dejarirmi Jehoväpa testïgonkunawanna amigo tikrarqä. Pëkunaqa manam kallpallatatsu qoyämaq, sinöqa Diostam llapan shonqunkunawan kuyayaq y munanqannö kawayänampaqmi kallpachakuyaq. Alli yanaqi kayanqanmi yanapamarqan, tsëmi wallka tiempollachö washkuta dejarirqä.

¿IMAKUNACHÖTAQ YANAPAMASHQA? Kananqa manam washkutaraqtsu wanä kushishqa kanäpaq. Jinamampis, unënölla kawakurqa imachöraq ushäman karqan. Kananqa allim kawakö.

Qepa qanchis watakunaqa Eslovenia nacionchö Jehoväpa testïgonkunapa sucursalninchömi yanapakïkä. Awmi, Jehoväta reqi y sirwiqa alli kawakunäpaqmi yanapamashqa.