Atuagaq siulittuutinik imalik
Atuagaq siulittuutinik imalik
Inuit siunissaq soqutigisarpaat. Assigiinngitsorpassuit, soorlu silassaq imaluunniit aningaasarsiornermut tunngasut, pillugit tatiginartumik siulittuiffigineqarusuttarput. Siulittuutilli taamaattut tunngavigalugit iliuuseqaraangamik pakatsisinneqarajuttarput. Biibilimi amerlasuunik siulittuuteqarpoq. Siulittuutit tamakku qanoq tatiginartigippat? Tassaanerpat oqaluttuarisaaneq siumut allataq? Tassaanerpalluunniit pisimasut kingorna allatat siulittuutaasuusaartitat?
ROMAMIU naalakkersuinermik sulialik Cato (234-149 u.n.s. inuusoq) oqarsimanerarneqarpoq: „Tupigusuutigaara siulittuisartut naapeqatigiikkaangamik illarsuataarneq ajormata.“1 Aap, ullumikkuttaaq siulittuisartut, ullorissat tunngavigalugit siulittuiniartartut assigisaallu upperiuminaatsinneqartarput. Amerlanertigut erseqqinngitsunik oqaaseqarlutik siulittuisarput, siulittuutaallu assigiinngitsunik nassuiarneqarsinnaasarput.
Biibilimmi siulittuutai? Qularissallugit pissutissaqarpa? Imaluunniit pissutissaqarpa tatigissallugit?
Eqqoriaalluarnerinnaanngillat
Inuit ilisimasaqarluartut immaqa innuttaaqatigiinni ineriartorneq naapertorlugu siunissaq takorloorniartarpaat, tamatigulli eqqorneq ajorput. Atuakkami Fremtids-chok-imi allassimavoq: „Innuttaaqatigiit tamarmik siunissat ilimanartut tulleriit atugassariinnanngilaat, kisianni siunissat pisinnaasut assigiinngitsut, tamatumunngalu ilaapput siunissat kissaatigineqarsinnaasut imminnut akerleriissut.“ Atuakkiortoq ima nangippoq: „Soorunami siunissaq eqqorluartumik ilisimaneqarsinnaanngilaq. Ilimagisavut eqqarsaatigiinnarsinnaavavut itisilerlugillu ilimaginarsinnaasullu suut ilimanaateqarnerunersut isummerfigiinnarsinnaallugit.“2
Biibilimilli allattut siunissaq pillugu ’ilimagisaqaannarsimanngillat’. Siulittuutaallu tassaaginnanngillat oqaatsit ersernerluttut assigiinngitsunik nassuiarneqarsinnaasut. Akerlianik siulittuutaasa ilarpassui ersarilluinnarput qaqutigoortumillu sukumiisuullutik, nalinginnaasumillu ilimagineqarsinnaasunut akerliulluinnarlutik. Assersuutigalugu Biibilip illoqarfitoqaq Babylon pillugu siulittuutai misissoriartigik.
Illoqarfik ’sanerlugu piiagassaasoq nungutitsissummik saniuserluni’
Babylonitoqaq taaneqartarsimavoq „naalagaaffiit akimanertaat“. (Jesaja 13:19) Illoqarfik alliartuinnartoq tamanna Persiap Kangerliumanersuata Immamullu Akullersuup akornanni niuffagiat aqqutigisartagaanni inissisimalluarpoq, taamaalilluni Kangiata Kitaatalu akornanni nunakkut immakkullu niuernermut qitiuvoq.
Ukiuni 600-kkunni u.n.s. illoqarfik tamanna Babylonimiut naalagaaffissuanni illoqarfiit pingaarnersaraat ajugaaffigineqarsinnaarpasinngitsoq. Illoqarfiup kuussuup Eufratip sinai illugiit tamaasa siammarfigisimavai, kuussuullu erngi pallittaalisatut ikerasaliarpassuartullu ipput. Illoqarfik qarmarsuarnik iluleriinnik alapernaarsuiffinnik napasuliarpassualinnik illersuuteqarpoq. Tupinnanngilaq Babylonimiut isumannaatsutut misigimmata.
Kisianni ukiuni 700-kkunnili u.n.s., Babylonip pissaaneqarnerpaaffia sioqqullugu, pruffiitip Esajasip siulittuutigereersimavaa Guutip Babylon ’sanerlugu piiassagaa nungutitsissummik saniuserluni’. (Jesaja 13:19; 14:22, 23) Esajasip aamma allaatigisimavaa qanoq ililluni Babylon ajugaaffigineqassasoq. Saassussisussat kuussuaq pallittaalisatut atorneqartoq ’paqqersissavaat’, taamaalillutillu illoqarfik ajugaaffigiuminarnerulersillugu. Esajasip allaat ajugaasussap atia taavaa — „Kyros“, Persiamiut kunngersuat, ’matunngooq taassumunnga ammarneqassapput isaaffiit matoqqajunnaarsillugit’. — Jesaja 44:27–45:2.
Tamakkua tassaapput sapiitsumik siulittuinerit. Eqquuppammi? Tamanna oqaluttuarisaanerup akissutissaqartippaa.
’Sorsunnatik isaapput’
Esajasip siulittuumminik allanneranit ukiut 200-it qaangiuttut ukiumi 539-mi u.n.s. oktobarip ulluisa tallimaata unnuaani Mediamiut Persiamiullu sakkutuui Kyros Angisuumit siulersorneqarlutik Babylonip eqqaani tammaarput. Babylonimiulli aarleqquteqanngillat. Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq griikeri Herodot (ukiuni 400-kkunni u.n.s. inuusoq) naapertorlugu illoqarfimmiut ukiunut arlalinnut peqqumaateqarput.3 Aamma kuussuarmit Eufratimit Babylonillu qarmarsuinit illersorneqarput. Taamaattorli Nabonidip Nalunaarsuutai naapertorlugit unnuakkut ’Kyrosip sakkutuui sorsunnatik Babylonimut isaapput’.4 Qanoq ilillutik?
Herodot nassuiaavoq illoqarfimmi inuit „nalliuttorsiortut qitillutillu nuannaartut“.5 Illoqarfiulli avataani Kyrosikkut Eufratip erngi allamut saatsissimavaat. Kuussuup erngi apparmata sakkutuut uppatitik tikillugit naloraarlutik qarmat napasuliallit sinerlugit ingerlapput, taavalu, Herodot naapertorlugu, „isaaffiit kuummut sammisut“, isaaffiit matuneqaratik ilaginnaannarneqarsimasut, aqqutigalugit illoqarfimmut isaallutik.6 (Naleqqiukkit Daniel 5:1-4; Jeremia 50:24; 51:31, 32.) Oqaluttuarisaanermik ilisimatuut allat, ilaatigut Xenofonip (431-352-ip u.n.s. missaani inuusup), aamma qussaatanik allakkat itsarnisarsiuut nassaarisimasaasa uppernarsarpaat Babylon tassanngaannartumik Kyrosimit ajugaaffigineqarsimasoq.7
Taamaalilluni Esajasip Babylon pillugu siulittuutaa eqquussimavoq. Imaluunniit allatut nassuiaatissaqarpa? Imaassinnaanerpa siulittuutaanngitsoq, pereerneratali kingorna allagaasoq? Biibilimi siulittuutit allat pillugit aamma tamatumunnga assingusumik aperisoqarsinnaavoq.
Oqaluttuarisaaneq siulittuutaasuusaartitaq?
Pruffiitit Biibilimik allattut — ilaatigut Esajas — oqaluttuarisaaneq siulittuutaasuusaartillugu allassimagunikku, angutit taakku taassaaginnassagaluarput inuit salloqittaallaqqissut. Sunali pillugu taamaaliussagaluarpat? Pruffiitit ilumoortut peqquserlutsinneqarsinnaanngisaannarsimapput. (1 Samuel 12:3; Daniel 5:17) Takoreersimavarput Biibilimik allattut (ilarpassui pruffiitiusut) angutaasut tatiginartut allaat namminneq kukkunerminnik isertuussinngitsut. Angutit taamaattut sualuttumik peqquserluttuliornissaat, soorlu oqaluttuarisaaneq siulittuutaasuusaartillugu allannissaat, ilimananngilaq.
Aamma alla eqqarsaatigineqartariaqarpoq. Biibilimi siulittuutini amerlasuuni pruffiitit namminneq inuiaqataat, palasit kunngillu ilanngullugit, sukannersumik avoqqaarineqarput. Assersuutigalugu Esajasip nalimini Israelikkut — siulersuisut inuinnaallu — ileqqussatigut pissuserisaat avaanngunartut pillugit assuarai. (Jesaja 1:2-10) Pruffiitit allat palasit sualuttumik ajortuliorneri qulaarpaat. (Sefanja 3:4; Malaki 2:1-9) Suna pillugu siulittuutinik namminneq inuiaqatiminnut sukannernerpaamik avoqqaarinninnernik imalinnik salluliuutissarsiorsimassanersut takorlooruminaappoq, aamma suna pillugu palasit peqqusersusaarnermut taama ittumut peqataassappat?
Aamma pruffiitit — tassaannaagunik salluliortut — qanoq ilillutik taama annertutigisumik peqquserluttuliorsinnaassappat? Israelimi atuarsinnaaneq allassinnaanerlu pingaartinneqarsimavoq. Meeqqat mikisuunerminnit atuarnermik allannermillu ilinniartinneqartarsimapput. (5 Moses 6:6-9) Inuit namminneq Allakkanik atuartarnissaannik kajumissaarneqartarsimapput. (Tussiaat 1:2) Sapaatit-akunneri tamaasa sabbatimi juutit naalagiartarfiini Allakkat kikkut tamarmik tutsaanni atuffassissutigineqartarsimapput. (apustilit suliait 15:21) Inuiaqatigiit tamarmik atuarsinnaasut Allakkanillu ilisimasaqarluartut taama ittumik salloqittarneqarsinnaanissaat ilimananngivippoq.
Aammattaaq Esajasip Babylonip uppitinneqarnissaanik siulittuutaani alla eqqarsaatigisariaqarpoq. Ilaqarpormi eqquutereernerata kingorna allanneqarsimasinnaanngitsumik.
„Najugarineerutivissaaq“
Babylonigooq uppitinneqareeruni qanoq pissava? Esajas ima siulittuivoq: „Najugarineerutivissaaq illuliorfigineqarnani kinguaariikkuutaani; Arabiamiut tuperfigissanngilaat, savanik paarsisut tammaarfigissanngilaat.“ (Jesaja 13:20) Eqqumiissimassaqaaq illoqarfik taama pitsaatigisumik inissisimasoq ilumut najugarineqaqqinngisaannassasoq siulittuutigineqarmat. Esajas taama allassimava illoqarfikoq Babylon inuerussimasoq takoreerlugu?
Kyrosimit ajugaaffigineqarnermi kingorna Babylon — illoqarfittut siornagornit pingaaruteqarpallaanngikkaluarluni — ukiuni hundredelippassuarni inoqarpoq. Eqqaamajuk Biibilimik allakkat imusat Immap Uumaatsup nunataaneersut imaqarmata Jesajap allagaanik ukiuni 100-kkunni u.n.s. allanneqarsimasorineqartunik. Imusat tamakkua allanneqarnerata nalaani Parthiamiut Babylonimi naalakkersuipput. Ukiuni hundredelinni siullerni u.n.k. Babylonimi juuterpassuaqarpoq, Biibilimillu allaqataasoq Peter taakkununnga tikeraarsimavoq. (1 Pîtruse 5:13) Tamatuma nalaani Jesajasip allagai assilillugit allakkat taakkua Immap Uumaatsup nunataani nassaat akornanniittut ukiuni 200-ngajanni pioreersimapput. Taamaattumik ukiuni hundredelinni siullerni u.n.k. Babylon suli inuerutivissimanngilaq, tamatumalu siunerujussuatigut Jesajap allagai allanneqareersimapput. *
Siulittuutigineqartutut Babylon naggataatigut ’illukuinnanngorsimavoq’. (Jeremia 51:37) Hebriiarit oqaasiinik ilisimatooq Hieronymus (ukiuni 300-kkunni inuusoq) naapertorlugu Babylon taamani tassaalersimavoq ’uumasunik nujuartanik assigiinngitsunik tamanik’ piniariartarfik.9 Babylon ulloq manna tikillugu inoqanngilaq.
Babylonip inuerunnera Esajasip angumerinngilaa. Ullumikkut Irakimi Baghdadimit kujammut 80 kilometerisut ungasitsigisumiittumi illoqarfissuusimagaluartup illukuisa nipaatsumik takutippaat oqaatsit makku eqquussimasut: „Najugarineerutivissaaq.“ Immaqa takornariat takornariarfissaattut sananeqaqqissinnaagaluarpoq, kisianni ’kinguaavi kingulissaalu’ qangali nungoreersimapput. — Jesaja 13:20; 14:22, 23.
Pruffiiti Esajas erseqqinngitsumik piumaartussanullu assigiinngitsunut tamanut naleqquttunngortinneqarsinnaasunik siulittuisimanngilaq. Aamma pereersut siulittuutaasuusaartillugit allaatigisimanngilai. Manna eqqarsaatigissavat: Sooq salloqittaasoq sunniuteqarfigisinnaanngilluinnakkani — Babylonip pissaaneqaqisup ’najugarineerutivinnissaa’ — pillugu siulittuiniassava?
Babylonip uppitinneqarnissaanik siulittuut tassaavoq Biibilimi siulittuutit ilaat ataasiinnaq. * Inuppassuit siulittuutit eqquunnerat tunngavigalugu paasisimavaat Biibili inunnit qutsinnerusumeersuusoq. Immaqa isumaqatigissavatsigut oqarutta atuagaq siulittuutinik imalik tamanna misissorneqartariaqartuusoq. Ersarippoq ullumikkut siulittuisartut siulittuutaat ersernerluttut uisanartullu Biibilip siulittuutaanit ersarissunit, uppernartunit sukumiisunillu allaanerulluinnartut.
[Quppernerup ataani ilanngussat]
^ imm. 24 Uppernarsaatit takutippaat Allakkat Hebriiarisuut — aamma Jesajap allagai — ukiut hundredellit siulliit u.n.k. sioqqutingaarlugit allanneqarsimasut. Oqaluttuarisaanermik allattup Josefusip (ukiuni hundredelinni siullerni inuusup) eqqaavaa Allakkat Hebriiarisuut suli inunngoqqajartinnani katersorneqareersimasut.8 Septuaginta, Allakkat Hebriiarisuut griikerisuunngortitat, ukiuni 200-kkunni u.n.s. allanneqalersimavoq ukiunilu 100-kkunni u.n.s. naammassineqarluni.
^ imm. 28 Biibilip siulittuutai oqaluttuarisaanermilu pisimasut siulittuutit eqquunnerannut uppernarsaataasut misissorusukkukkit takuuk atuagaq Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffianit naqiterneqartoq Bibelen — Guds ord eller menneskers? quppernerit 117-33.
[Qupp. 28-mi assiliartaq]
Biibilimik allattut tassaasimappat pruffiitit ilumoortut imaluunniit inuit salloqittaallaqqissut?
[Qupp. 29-mi assiliartaq]
Babylonitoqqap illukui