PASCAL Côte d’Ivoiremi piitsoqarfimmi peroriartortoq pitsaanerusunik atugaqalerusuppoq. Inuussutissarsiutiginagu tilluuttartuunermini ima eqqarsarpoq: ‘Sumi timersortartutut tusaamasanngorsinnaallungalu pisuunngorsinnaavunga?’ 25-t missaanni ukioqarluni Europamut nunassinnialerpoq. Angalanissamulli allagartaqannginnami unioqqutitsilluni Europamukartariaqassaaq.

1998-imi Pascal 27-nik ukioqarluni nunasiniarluni aallarpoq. Ghanamut killeqarfik itivillugu Togokkoorluni Beninimukarpoq naggataatigullu illoqarfimmut Birni Nkonnimut, Nigerimiittumut, tikilluni. Maanna angalanera ulorianarsilerpoq. Avannamut ingerlaqqikkumalluni lastbilimut ilaalluni inoqajuitsoq Sahara itivittussaavaa. Imaq Akullersuaq nalleruniuk Europamukarumalluni umiatsiamik ikaarunneqartussaavoq. Tamannali pilersaarutigigaluarlugu Nigerimi uniinnassutigisaminik marlunnik pisoqarpoq.

Siullermik aningaasaataaruppoq. Aappassaanik Noé, pioneriusoq, Biibilimik atuaqqissaaqatigisartagalikkani naapippaa. Ilikkakkani killinneqaatigingaarlugillu allaanerusumik inuunerminut isiginnittaaseqalissutigai. Pigisat tungaatigut anguniagaqarunnaarluni anersaakkut ittunik anguniagaqalerpoq. 1999-imi decembarimi Pascal kuisippoq. Jehovamut qujamasunnini ersersinniarlugu 2001-imi Nigerimi — illoqarfimmi sallusuissummik paasinniffimmini — pionerinngorpoq. Kiffartornini qanoq isumaqarfigaa? Ima nassuiaavoq: “Inuunera pitsaanerpaamik atorpara!”

Qatannguterpassuit Pascalitut paasisimavaat anersaakkut ittunik anguniagassanik pingaartitsinikkut nalerisimaarnerulertoqartartoq. Qatanngutit ilaat anguniakkatik piviusunngortikkumallugit Europamiit Afrikamut, nunanut Guutip naalagaaffia pillugu oqaluussisartunik pisariaqartitsiffiunerusunut, nuussimapput. Nalunaajaasut 65-it missaanniittut — 17-it 70-illu akornanni ukiullit — Europamiit Afrikap Kitaani nunanut Beninimut, Burkina Fasomut, Nigerimut Togomullu nunasisutut nuussimapput. * Nunamut allamut nuunnissaminnut suna kajumississutigaat, nuunnerallu taakkununnga qanoq sunniuteqarpa?

Anne-Rakel Danmarkimeersoq ima oqaluttuarpoq: “Angajoqqaakka Senegalimi ajoqersuiartortitaanikuupput. Ajoqersuiartortitatut inuuneq nuannaarlutik oqaluttuariuaannarmassuk taamatut inuuneq misilikkusulerpara.” Ukiut 15-it matuma siorna Anne-Rakel 20-t sinnilaarlugit ukioqarluni Togomut nuuppoq ilagiinnilu tusilartuniilerluni. Taassuma nuunnera allat qanoq kajumississutigaat? Ima oqarpoq: “Kingusinnerusukkut nukkama aqqalussamalu Togomut malippaannga.”

 Aurele, qatanngut angut 70-inik ukiulik katisimasoq Frankrigimeersoq, ima oqarpoq: “Ukiut tallimat matuma siorna, suliunnaarnersiuteqalerama, Paratiisip pilersinneqarnissaata tungaanut Frankrigimi eqqissillunga inuussanerlunga imaluunniit oqaluussinermi iliuuseqarnerulissanerlunga aalajangertussanngorpara.” Aurele oqaluussinermi iliuuseqarnerulerpoq. Ukiut pingasut matuma siorna nulianilu, Albert-Fayette, Beninimut nuupput. Aurele ima oqarpoq: “Maani kajumilluta Jehovamut kiffartornerput iliuuserisimasatsinnit tamanit nuannernerpaavoq.” Qungujulluni ima nangippoq: “Sunaaffali sinerissami oqaluussiffigisartakkatta ilaa paratiisimut eqqaanarnialermat.”

Clodomir nulianilu, Lysiane, ukiut 16-it matuma siorna Frankrigimiit Beninimut nuupput. Aallaqqaammut ilaquttatik ikinngutitillu Frankrigimiittut kipitsavigaat, aamma inooriaaserilersimasaminnut naleqqussarniarnerminni sapersarnissartik ernummatigaat. Ernumanissaminnulli pissutissaqanngillat. Nuannersorpassuarnik misigisaqarput. Clodomir ima oqarpoq: “Ukiuni 16-ini taakkunani agguaqatigiissillugu ukiumut inuup ataatsip sallusuissummik ilassinninnissaanut ikiuisarnerput immikkut pisinnaatitaaffigaarput.”

Sébastien Johannalu, aappariit Frankrigimeersut, 2010-mi Beninimut nuupput. Sébastien ima oqarpoq: “Ilagiinni suliassarpassuaqarpoq. Maani kiffartorneq teokratiimi ilinniartitsinermut pissarsiaqarnangaartumut ilaanermut assersuunneqarsinnaavoq.” Oqaluussiffigisaat qanoq periarpat? Johanna ima oqarpoq: “Inuit sallusuissut pillugu ilinniarusuttorujussuupput. Allaat oqaluussinngikkaluarluta aqqusinermi inunnit Biibili pillugu apeqquteqarusuttunit atuagassiaatitsinnillu perusuttunit unitsinneqartarpugut.” Nuussimanerat aappariinnerannut qanoq sunniuteqarpa? Sébastien ima nangippoq: “Aappariinnerput nakussatsinneqarpoq. Nuliannik ulloq naallugu oqaluusseqateqartarnera nuannaarutigeqaara.”

Eric nulianilu, Katy, Beninip avannaatungaani inoqqortuffiunngitsumi pioneriupput. Ukiut qulit matuma siornaagunartoq Frankrigimi najugaqarnerminni sumiiffinni pisariaqartitsiffiunerusuni kiffartorneq pillugu allaaserisat atuartalerlugillu piffissaq tamaat kiffartortut oqaloqatigisalerpaat. Tamanna nunamut allamut nuukkusulissutigigamikku 2005-imi nuupput. Ineriartorneq malinnaaffigisaat tupinnarluinnarpoq. Eric ima oqarpoq: “Ukiut marluk matuma siorna illoqarfitsinni Tanguiétami oqaluussisartoqatigiinni oqaluussisartut qulingiluaannaagaluarluta massakkut 30-uvugut. Sapaatikkut inuit 50-it 80-illu akornanniittut ataatsimiinnernut najuuttarput. Taama ineriartortoqartiginera malinnaavigalugu nalissaqanngilaq!”

Nunasisut sunik unamminiagaqarsimappat? Benjamin, 33-nik ukiulik, Anne-Rakelip qatanngutigaa. Taassuma Togomi ajoqersuiartortitatut kiffartortoq Danmarkimi 2000-imi naapippaa. Benjamin ima oqaluttuarpoq: “Ajoqersuiartortitaq pionerinngorusullunga oqarfigiganni ima akivaanga: ‘Aamma Togomi pionerinngorsinnaagaluarputit.’” Benjaminip tamanna eqqarsaatigaa. Ima oqarpoq: “Taamani 20-t inorlugit ukioqaraluartunga aleqakka marluk Togomi kiffartulereersimapput. Tamanna Togomukarnissannik ajornannginnerulersitsivoq.” Taava nuuppoq. Taamaakkaluartorli suli unamminiarnartoqarpoq. Benjamin ima nassuiaavoq: “Franskisut oqaaseqarsinnaanngilluinnarpunga. Attaveqaqateqarsinnaarpiannginnama qaammatit arfinillit siulliit artornarput.” Piffissap ingerlanerani siuariartorpoq. Maanna Benjamin Beninimi Betelimi, atuagassianik nassiussuisartutut qarasaasialerisoqarfimmilu ikiuisartutut, kiffartorpoq.

Eric Katylu, siusinnerusukkut eqqaaneqartut, Beninimut nuunnginnerminni Frankrigimi oqaluussiffigisartakkami allamiusut oqaaseqarfiusumi kiffartorput. Afrikap Kitaa qanoq allaanerutigigami? Katy ima oqarpoq: “Naleqquttumik inissarsiniarneq ajornakusoorpoq. Qaammatini arlalinni illumi innaallagiaqanngitsumi imeqanngitsumilu najugaqarpugut.” Eric ima oqarpoq: “Najugaqarfitsinni unnuakkut nippaallugu nipilersortoqartarpoq. Tamakkununnga tunngatillugu utaqqisinnaassuseqartoqartariaqarlunilu naleqqussarusussuseqartoqartariaqarpoq.” Marluullutik ima isumaqarput: “Sumiiffimmi oqaluussiffigineqarpiarsimanngitsumi kiffartorneq unamminiarnartunik atussaanerulersitsivoq.”

Michel Marie-Agnèsilu, aappariit Frankrigimeersut 60-it pallillugit ukiullit, ukiut tallimat matuma siorna Beninimut nuukkamik ernumaqqaarput. Michel oqarpoq qatanngutit ilaasa nuunnertik navianarnerarsimagaat. Ima nangippoq: “Jehovamit tapersersorneqarnerput nalusimasuugutsigu annilaangasimassagaluarpugut. Taamaattumik Jehova pissutigalugu taannalu peqatigalugu nuuppugut.”

Pisariaqartitsiffiunerusumi kiffartornermik misilittagallit piareersarluarsimanissaq pingaaruteqarnerpaat: Siumut pilersaarusioreerneq, naleqqussarneq, missingersuutinik malinninneq Jehovamillu tatiginninneq ilinniarneqartariaqarput. — Luk 14:28-30.

Sébastien, siusinnerusukkut eqqaaneqartoq, ima oqarpoq: “Johannalu nuunnginnitsinni aliikkutassanut aningaasartuutit annikillisarnerisigut pisariaqanngitsumillu aningaasartuuteqarnaveersaarnikkut ukiuni marlunni sipaarpugut.” Nunami allami kiffartortuarsinnaajumallutik  ukiut tamaasa qaammatialunni Europamukartarput suliartorlutik, taamaalillutillu ukiup sinnerani Beninimi pioneriusinnaallutik.

Marie-Thérèse qatanngutit arnat 20-t missaanniittut kisimiittut Afrikap Kitaani nunasisutut kiffartorniarlutik nuussimasut ilagaat. Frankrigimi bussertitsisutut sulisarpoq, 2006-imili Nigerimi pioneriuniarluni ukioq ataaseq sulinngiffeqarpoq. Sivitsunngitsoq taamatut inooriaaseqarusulluni paasivaa. Marie-Thérèse ima oqarpoq: “Frankrigimut uteqqikkama sulisitsisora sulisarnissannut pilersaarutinik allanngortitserusunnera pillugu oqaloqatigiganni akuersivoq. Maanna maajimiit aggustimut Frankrigimi bussertitsisutut sulisarpunga septembarimiillu apriilimut Nigerimi pioneritut kiffartortarlunga.”

Naalagaaffimmik noqqaassutiginnittut Jehovamit pisariaqartitaminnik tamanik tunineqarumaarnertik qularinngilluinnarsinnaavaat. (Matt 6:33) Assersuut: Saphiramut, qatanngummut arnamut kisimiittumut Frankrigimeersumut 30-llu pallillugit ukiulimmut Beninimi pioneriusumut, qanoq pisoqartoq eqqarsaatigiuk. 2011-mi Afrikami ukiumi ataatsimi (ukiut arfinilissaanni) imminut pilersorsinnaajumalluni Frankrigimut uteqqippoq aningaasarsiorniarluni. Saphira ima oqaluttuarpoq: “Taamani tallimanngornermi suliffinni naggammik sulivunga, aappaagussamulli naammattumik aningaasaateqarumallunga suli ulluni qulini sulinissara pisariaqartippara. Frankrigimiit aallarnissannut sapaatit-akunneri marluinnanngorput. Jehova atukkakka pillugit qinunikkut nassuiaappara. Tamatuma kingunitsianngua suliffissarsiuussisarfimmit sianerfigineqarpunga aperineqarlungalu sapaatit-akunnerini marlunni paarlattaasinnaanersunga.” Ataasinngornikkut Saphira sulisumit paarlatassaminit ilinniartinneqariartorluni suliartorpoq. Ima oqaluttuarpoq: “Tupaallappunga paasigakku paarlatassara qatanngutaasoq arnaq Pionerinut Ilinniarfimmut ulluni qulini najuukkumalluni sulinngiffeqarnissaminik pisariaqartitsisoq! Sulisitsisuata paarlatsissarsiseqqaartinnagu sulinngiffeqarnissaa akueriumasimanngilaa. Qatanngut uattut Jehova akuliuteqqullugu qinusimavoq.”

Ukiorpassuarni qatanngutit ilaasa Afrikap Kitaani kiffartortut nuuffigisartik nunavigilivissimavaat. Allat ukiuni arlaqanngitsuni Afrikap Kitaani kiffartoreerlutik nunavimminnut uteqqissimapput. Nunasisuusimasulli ukiuni arlaqanngitsuni nunami allami kiffartorsimanertik suli ullumikkut iluaqutigisarpaat. Paasivaat Jehovamut kiffartorneq piviusumik nalerisimaalersitsisartoq.