1923 – Ukiut hundredit matuma siorna
“ILIMAGAARPUT ukioq 1923 pissanganarluinnartuussasoq. Pissutsit nuannersut piviusunngungajalernerat pillugu inunnut naqisimaneqartunut oqaluttuarissallugu immikkut pisinnaatitaaffiungaarpoq.” The Watch Tower januaarip aallaqqaataat 1923-moortumi taama allassimavoq. Ukiup tamatuma ingerlanerani Biibilimik Atuaqqissaartartut ataatsimiinnernik, ataatsimeersuarnernik oqaluusseriaatsiminnillu ataasiussuseqarnerulersitsisussanik allannguisimapput.
ATAATSIMIINNERIT ATAASIUSSUSEQARNERULERSITSISUT
Ukiumi tamatumani Biibilimik Atuaqqissaartartut ataasiussuseqaleqqullugit peqatigiiffik allannguisimavoq. Allassimaffiit ataatsimiinnerni atorneqartartussat nassuiarneqarnerinik The Watch Tower saqqummersitsisalerpoq. Sapaatip-akunneranut ataatsimiinnerup tuluttut taaguutaa ima nutserneqarsinnaavoq: “Qinuneq, Unnersiutiginninneq, Nalunaajaanerlu.” Biibilimik Atuaqqissaartartut aamma qaammatisiutinik saqqummersitsipput. Tassani sapaatip-akunneranut allassimaffik ataatsimiinnermi eqqartugassaq aamma ullormut erinarsuut nammineq ilaqutariittulluunniit atorneqarsinnaasoq allassimapput.
Biibilimik Atuaqqissaartartut oqaluussinermi misigisatik imaluunniit sooq Jehovamut qujamasunnerlutik ataatsimiinnerni oqaluttuarisinnaavaat, erinarsorsinnaapput imaluunniit qinullutik. Eva Barney 1923-mi 15-inik ukioqarluni imermut morsutsitaasoq ima eqqaamasalikkersaarpoq: “Ataatsimiinnermi oqaaseqarusukkuit nikueriarlutit imatupajaaq oqassaatit: ‘Naalagaq qutsavigerusuppara uannut ajunngitsuliarpassui pillugit.’” Qatanngutit ilaasa oqaaseqarsinnaanertik nuannarisarpaat. Eva Barney nangilluni ima oqaluttuarpoq: “Qatanngut Godwin utoqqaq asanartoq Naalakkamut qujassutissarpassuaqartarpoq. Nuliatali qatanngut aqutsisoq eqqissiveeruttoq takugaangamiuk uimi kavaajaatigut nutsulaartarpaa, taava ingittarpoq.”
Qaammammut ataasiarlutik ilagiit immikkut ittumik ataatsimiittarput. Tamanna The Watch Tower apriilip aallaqqaataat 1923-moortumi ima nassuiarneqarpoq: “Ataatsimiinnerup affaa misigisalikkersaarnermut oqaluussisartunillu qiimmassaanermut atorneqartassaaq. Upperaarput ataatsimiinnerit kajumissinartut taakku ikinngutitut qaninnerulissutigissallugit.”
Charles Martinip oqaluussisartup 19-inik ukiullip Canadami Vancouverimeersup ataatsimiinnerit taakku iluaqutigingaarsimavai. Ima eqqaamasalikkersaarpoq: “Aatsaat tassani matumiit matumut oqaluussinermi qanoq oqassanerlunga ilikkarpara. Matumiit matumut oqaluussinermi allat misigisalikkersaaraangata isumassarsisarpunga qanoq oqarsinnaanerlunga qanorlu akerliliinerit akisinnaanerlugit.”
OQALUUSSINEQ ATAASIUSSUSEQALISSUTIGAAT
Qatanngutit ulluni aalajangersimasuni oqaluussisaramik ataasiussuseqarneruleriartorput. The
Watch Tower apriilip aallaqqaataat 1923-moortoq ima nalunaaruteqarpoq: “Ataasioqatigiilluta kiffartoqatigiinniassagatta 1923-mi marlunngorneq maajip aallaqqaataat oqaluussinissamut immikkoortitaavoq. Qaammatit tamaasa marlunngornermi siullermi ilagiinniittut oqaluussinermut peqataaniartassapput.”Allaat inuusuttut oqaluusseqataasarput. Hazel Burford taamani 16-iinnarnik ukiulik eqqaamasalikkersaarpoq: “Bulletin a qanoq aallarniisinnaanersugut alanngaarsinnaasatsinnik siunnersuuteqarpoq. Aatagalu kajumissuseqangaarluta oqaluusseqataasarpugut.” Qatanngulli arnaq Burford ilimaginngisaminit akerlilerneqarpoq. Ima oqaluttuarpoq: “Qatanngutip angutip utoqqaap oqaluussisarnera sakkortuumik akerlilerpaa. Taamanikkut ilaasa paasisimanngilaat Biibilimik Atuaqqissaartartut tamarmik, aamma ‘nukappiaqqat niviarsiaqqallu’, Pinngortitsisertik unnersiutigalugu oqaluussisinnaasut.” (Tuss 148:12, 13) Qatanngulli arnaq Burford oqaluussiuarpoq. Kingusinnerusukkut Gileadimi ilinniarfimmi klassit aappaanni ilinniarpoq Panamamullu aallartitaalluni. Inuusuttut oqaluussisinnaatitaanerannut qatanngutit taakkua isiginnittaasertik piffissap ingerlanerani allanngortippaat.
ATAATSIMEERSUARNERIT ATAASIUSSUSEQALERSITSISUT
Ataatsimeersuarnerit qatanngutit ataasiussuseqarnerulissutigisimavaat. Ataatsimeersuarnerni amerlasuuni taakkunani oqaluussinissamut ulloqartitsipput. Assersuutigalugu Winnipeg-imi Canadamiittumi ataatsimeersuariat tamarmik marsip 31-anni oqaluusseqataanissamut kajumissaarneqarput. Ulluni oqaluussiffiusuni taakkunani inuppassuarnut saaffiginnittarsimapput, tamannalu amerliartornermik kinguneqarpoq. Aggustip tallimaanni Winnipeg-imi ataatsimeersuarnermi allami 7.000-t missaat najuupput. Taamani Canadami ataatsimeersuarnermi aatsaat taama amerlatigisunik najuuttoqarpoq.
Jehovap Nalunaajaasui 1923-mi aggustip 18-ianniit 26-annut Los Angelesimi Californiamiittumi pingaarutilimmik ataatsimeersuarput. Pisussaq ullorpaalunnik sioqqullugu aviisini nalunaarutigineqarpoq. Biibilimik Atuaqqissaartartut
qaaqqusissutit 500.000-t sinnerlugit agguaassimavaat. Aamma biilini bussinilu allagartaliillutik ataatsimeersuarnissamik nalunaaruteqarput.Arfininngornermi aggustip 25-anni qatanngut Rutherford oqalugiaateqarpoq ima qulequtalimmik: “Savat savaasallu.” Oqalugiaatimini erseqqissarpaa “savat” tassaasut inuit nunami paratiisiusumi inuusussat. Aamma aalajangersagaq ima qulequtalik atuarpaa: “Mianersoqqussut”. Tassani kristumiuunerartut unnerluutigineqarput, eqqortuliorusuttullu kajumissaarneqarput ‘Babylonersuarmit’ aneqqullugit. (Saqq 18:2, 4) Kingusinnerusukkut Biibilimik Atuaqqissaartartut aallussilluartut nunarsuaq tamakkerlugu aalajangersakkamik tamatuminnga millionilikkuutaanik agguaassipput.
“Upperaarput ataatsimiinnerit kajumissinartut taakku ikinngutitut qaninnerulissutigissallugit”
Ataatsimeersuarnermi ullormi kingullermi najuuttut 30.000-t sinnerlugit qatanngutip Rutherfordip oqalugiaataa ima qulequtalik tusarnaarpaat: “Harmagedonni inuannut nalliutingajalerpoq, inuillu maanna inuusut millionillit toqunngisaannassapput.” Naatsorsuutigigamikkit inuit amerlangaartut najuutissasut Biibilimik Atuaqqissaartartut Los Angeles Coliseum naammasseqqammisoq attartorpaat. Qulakkeerumallugu inuit tamarmik tusaasinnaanissaat qatanngutit unammisarfissuup højtalerii taamanikkut nutaaliaasut atorpaat. Aamma inuppassuit allat saqqummiussat radiukkut tusarnaarpaat.
NUNANI TAMALAANI SIUARIARTORNEQ
1923-mi Afrikami, Europami, Indiami aamma Amerika Kujallermi oqaluussineq malunnartumik siuariartorpoq. Indiami qatanngutip A. J. Joseph-ip nuliani meeqqanilu arfinillit isumagiitigalugit hindisut, tamilisut, telugusut urdusullu atuagassianik saqqummersitsinermut ikiuuttarpoq.
Sierra Leonemi Biibilimik atuaqqissaartartut Alfred Joseph aamma Leonard Blackman qullersaqarfimmut Brooklynimut New Yorkimiittumut ikiortissarsiorlutik allapput. Apriilip 14-ianni 1923-mi piumasaqaataat akineqarpoq. Alfred ima oqaluttuarpoq: “Arfininngornikkut unnuakkut ilimaginngisannik sianerfigitippunga.” Nipituumik ima aperineqarpoq: “Illiua Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffianut oqaluussisartunik ikiortissarsiorluni allattoq?” “Aap,” Alfred akivoq. “Taakkua uanga tikisippaannga.” Nipituumik oqaluttoq tassaavoq William R. Brown. Ulloq taanna Caribiamiit nuliani Antonia panitillu marluk, Louise aamma Lucy ilagalugit tikissimavoq. Qatanngutit Brown taassumalu ilaqutai naapigiapallappaat.
Alfred nangilluni ima oqaluttuarpoq: “Aqaguani Leonard uangalu pisarnitsitut sapaatip-akunneri tamaasa Biibilimik sammisaqartilluta angut angisoorsuaq
matukkut puttuteriasaarpoq. Sunaaffa qatanngut Brown. Eqqortumik ilungersuussingaarami aqaguani oqalugiarnialeriikatappoq.” Qaammataanngitsorluunniit qatanngutip Brownip atuagassiat nammineq nassatani agguaallugit nungoriikatappai. Atuakkanik 5.000-nik amerlanerusunik tikisitseqqippoq, sivitsunngitsorlu atuakkat suli amerlanerusut pisariaqartinneqalerput. Qatanngulli Brown atuakkanik tuniniaasartutut ilisarisimaneqalinngilaq. Jehovamut aallussilluartutut kiffartornini tamaat oqalugiaatimini Biibilimut innersuussiuaannartarami inuit “Bible Brown”-imik taasalerpaat.Tysklandimi Barmenimi immikkoortortaqarfik mikivallaarmat aamma illoqarfitsik Frankrigimit tiguarneqarnissaanik aarlerinartorsiormat qatanngutit nuunniarlutik aalajangerput. Biibilimik Atuaqqissaartartut Magdeburgimi illorsuaq naqiterivissatut tulluartoq nassaaraat. Juunip 19-anni qatanngutit naqiteriviit pequttallu poortorlugit naammassivaat Betelimullu nutaamut Magdeburgimiittumut nuullutik. Qullersaqarfik nuunnerup naammassineranik paasitinneqarmat aqaguani Frankrigip illoqarfik Barmen tiguarsimagaa aviisini allaaserineqarpoq. Qatanngutit Jehovap illersorsimammatik ikiorsimammatillu taanna qutsavigaat.
Brasiliami George Youngip nutaarsiassat nuannersut siaruarterniarlugit angalasartup immikkoortortaqarfik nutaaq pilersippaa Portugalimiutullu The Watch Tower saqqummersittalerlugu. Qaammatit arlaqanngitsut ingerlaneranni Biibililersaarutit 7.000-t sinnerlugit agguaassimavai. Sarah Fergusonip nuannaarutigingaarpaa qatanngutip Youngip pulaarmatik. Sarahp The Watch Tower 1899-imiilli atuartalersimavaa, tunniulluinnarsimaninili ersersinniarlugu imermut morsitaanissaminut periarfissaqarsimanngilaq. Qaammatialuit qaangiuttut qatanngut Ferguson qitornaalu sisamat kiisami imermut morsutsinneqarsinnaanngorput.
‘GUUTI AALLUSSILLUARLUTA NUANNAARLUTALU KIFFARTORFIGIUARTIGU’
Ataatsimiinnernik, oqaluusseriaatsinik ataatsimeersuarnernillu allannguinerit Biibilimik Atuaqqissaartartunut qanoq sunniuteqarsimasut ukiup naalernerani The Watch Tower decembarip 15-iat 1923-moortumi allaatigineqarpoq. Ima allassimavoq: “Erserpoq ilagiit uppernikkut nukittunerulersimasut. Qanortoq 1924-mi suli annerusumik suliniuteqarisa Guuti aallussilluarluta nuannaarlutalu kiffartorfigiuarlutigu.”
Aamma 1924-mi Biibilimik Atuaqqissaartartunut pissanganartunik pisoqarsimavoq. Qatanngutit Betelimi kiffartortut Staten Islandimi qullersaqarfiup Brooklynimiittup ungasinngitsuani nunaminertami qaammatini arlalinni sanaartorlutik ulapputeqarsimapput. Taannalu 1924-p aallartilaarnerani naammassineqarpoq. Sanaartorsimanertik iluaqutigalugu qatanngutit ataasiussuseqarnerulerput oqaluussinermilu ilimagisatik akimungaarlugit angusaqarlutik.
a Maanna Kristumiutut inuunerput kiffartornerpullu – Najoqqutassaq.