Imarisai

Imarisai

1923 – Ukiut hundredit matuma siorna

1923 – Ukiut hundredit matuma siorna

“ILIMAGAARPUT ukioq 1923 pissanganarluin­nartuussasoq. Pissutsit nuannersut piviusun­ngungajalernerat pillugu inunnut naqisimaneqartunut oqaluttuaris­sallugu immikkut pisinnaatitaaf­fiungaarpoq.” The Watch Tower januaarip aallaqqaataat 1923-moortumi taama allassimavoq. Ukiup tamatuma ingerlanerani Biibilimik Atuaqqis­saartartut ataatsimiinnernik, ataatsimeersuarnernik oqaluus­seriaatsiminnillu ataasius­suseqar­nerulersitsisussanik allannguisimapput.

ATAATSIMIINNERIT ATAASIUS­SUSEQAR­NERULERSITSISUT

Qaammatisiut allassimaffinnik erinarsuutillu normuanik imalik

Ukiumi tamatumani Biibilimik Atuaqqis­saartartut ataasius­suseqaleq­qullugit peqatigiiffik allannguisimavoq. Allassimaffiit ataatsimiinnerni atorneqar­tartussat nassuiar­neqarnerinik The Watch Tower saqqummersitsisalerpoq. Sapaatip-akunneranut ataatsimiinnerup tuluttut taaguutaa ima nutserneqarsinnaavoq: “Qinuneq, Unnersiutiginninneq, Nalunaajaanerlu.” Biibilimik Atuaqqis­saartartut aamma qaammatisiutinik saqqummersitsipput. Tassani sapaatip-akunneranut allassimaffik ataatsimiinnermi eqqartugassaq aamma ullormut erinarsuut nammineq ilaqutariit­tulluunniit atorneqarsinnaasoq allassimapput.

Biibilimik Atuaqqis­saartartut oqaluus­sinermi misigisatik imaluunniit sooq Jehovamut qujamasun­nerlutik ataatsimiinnerni oqaluttuarisin­naavaat, erinarsorsin­naapput imaluunniit qinullutik. Eva Barney 1923-mi 15-inik ukioqarluni imermut morsutsitaasoq ima eqqaamasalik­kersaarpoq: “Ataatsimiinnermi oqaaseqarusukkuit nikueriarlutit imatupajaaq oqassaatit: ‘Naalagaq qutsavigerusuppara uannut ajunngitsuliarpassui pillugit.’” Qatanngutit ilaasa oqaaseqarsin­naanertik nuannarisarpaat. Eva Barney nangilluni ima oqaluttuarpoq: “Qatanngut Godwin utoqqaq asanartoq Naalakkamut qujassutis­sarpassuaqartarpoq. Nuliatali qatanngut aqutsisoq eqqissiveeruttoq takugaangamiuk uimi kavaajaatigut nutsulaartarpaa, taava ingittarpoq.”

Qaammammut ataasiarlutik ilagiit immikkut ittumik ataatsimiittarput. Tamanna The Watch Tower apriilip aallaqqaataat 1923-moortumi ima nassuiar­neqarpoq: “Ataatsimiinnerup affaa misigisalik­kersaarnermut oqaluus­sisartunillu qiimmas­saanermut atorneqar­tassaaq. Upperaarput ataatsimiinnerit kajumis­sinartut taakku ikinngutitut qaninnerulis­sutigis­sallugit.”

Charles Martinip oqaluus­sisartup 19-inik ukiullip Canadami Vancouverimeersup ataatsimiinnerit taakku iluaqutigingaarsimavai. Ima eqqaamasalik­kersaarpoq: “Aatsaat tassani matumiit matumut oqaluus­sinermi qanoq oqassanerlunga ilikkarpara. Matumiit matumut oqaluus­sinermi allat misigisalik­kersaaraangata isumassarsisarpunga qanoq oqarsin­naanerlunga qanorlu akerliliinerit akisinnaanerlugit.”

OQALUUSSINEQ ATAASIUS­SUSEQALIS­SUTIGAAT

Bulletin maajip aallaqqaataat, 1923

Qatanngutit ulluni aalajangersimasuni oqaluus­sisaramik ataasius­suseqar­neruleriartorput. The Watch Tower apriilip aallaqqaataat 1923-moortoq ima nalunaaruteqarpoq: “Ataasioqatigiilluta kiffartoqatigiin­niassagatta 1923-mi marlunngorneq maajip aallaqqaataat oqaluus­sinissamut immikkoor­titaavoq. Qaammatit tamaasa marlunngornermi siullermi ilagiin­niittut oqaluus­sinermut peqataaniar­tassapput.”

Allaat inuusuttut oqaluus­seqataasarput. Hazel Burford taamani 16-iinnarnik ukiulik eqqaamasalik­kersaarpoq: “Bulletin a qanoq aallarniisin­naanersugut alanngaarsin­naasatsinnik siunnersuuteqarpoq. Aatagalu kajumis­suseqangaarluta oqaluus­seqataasarpugut.” Qatanngulli arnaq Burford ilimagin­ngisaminit akerliler­neqarpoq. Ima oqaluttuarpoq: “Qatanngutip angutip utoqqaap oqaluus­sisarnera sakkortuumik akerlilerpaa. Taamanikkut ilaasa paasisiman­ngilaat Biibilimik Atuaqqis­saartartut tamarmik, aamma ‘nukappiaqqat niviarsiaqqallu’, Pinngor­titsisertik unnersiutigalugu oqaluus­sisinnaasut.” (Tuss 148:12, 13) Qatanngulli arnaq Burford oqaluus­siuarpoq. Kingusin­nerusukkut Gileadimi ilinniarfimmi klassit aappaanni ilinniarpoq Panamamullu aallartitaalluni. Inuusuttut oqaluus­sisinnaatitaanerannut qatanngutit taakkua isiginnit­taasertik piffissap ingerlanerani allanngor­tippaat.

ATAATSIMEERSUARNERIT ATAASIUS­SUSEQALERSITSISUT

Ataatsimeersuarnerit qatanngutit ataasius­suseqar­nerulis­sutigisimavaat. Ataatsimeersuarnerni amerlasuuni taakkunani oqaluus­sinissamut ulloqar­titsipput. Assersuutigalugu Winnipeg-imi Canadamiittumi ataatsimeersuariat tamarmik marsip 31-anni oqaluus­seqataanissamut kajumis­saarneqarput. Ulluni oqaluus­siffiusuni taakkunani inuppas­suarnut saaffigin­nittarsimapput, tamannalu amerliar­tornermik kinguneqarpoq. Aggustip tallimaanni Winnipeg-imi ataatsimeersuarnermi allami 7.000-t missaat najuupput. Taamani Canadami ataatsimeersuarnermi aatsaat taama amerlatigisunik najuuttoqarpoq.

Jehovap Nalunaajaasui 1923-mi aggustip 18-ianniit 26-annut Los Angelesimi Califor­niamiittumi pingaarutilimmik ataatsimeersuarput. Pisussaq ullorpaalunnik sioqqullugu aviisini nalunaarutigineqarpoq. Biibilimik Atuaqqis­saartartut qaaqqusissutit 500.000-t sinnerlugit agguaas­simavaat. Aamma biilini bussinilu allagar­taliillutik ataatsimeersuar­nissamik nalunaaruteqarput.

1923-mi Los Angelesimi Biibilimik Atuaqqis­saartartut ataatsimeersuarnerat

Arfinin­ngornermi aggustip 25-anni qatanngut Rutherford oqalugiaateqarpoq ima qulequtalimmik: “Savat savaasallu.” Oqalugiaatimini erseqqissarpaa “savat” tassaasut inuit nunami paratiisiusumi inuusussat. Aamma aalajangersagaq ima qulequtalik atuarpaa: “Mianersoqqussut”. Tassani kristumiuunerartut unnerluutigineqarput, eqqortuliorusuttullu kajumis­saarneqarput ‘Babylonersuarmit’ aneqqullugit. (Saqq 18:2, 4) Kingusin­nerusukkut Biibilimik Atuaqqis­saartartut aallussil­luartut nunarsuaq tamakkerlugu aalajangersakkamik tamatuminnga millionilik­kuutaanik agguaassipput.

“Upperaarput ataatsimiinnerit kajumis­sinartut taakku ikinngutitut qaninnerulis­sutigis­sallugit”

Ataatsimeersuarnermi ullormi kingullermi najuuttut 30.000-t sinnerlugit qatanngutip Rutherfordip oqalugiaataa ima qulequtalik tusarnaarpaat: “Harmagedonni inuannut nalliutingajalerpoq, inuillu maanna inuusut millionillit toqunngisaan­nassapput.” Naatsorsuutigigamikkit inuit amerlangaartut najuutissasut Biibilimik Atuaqqis­saartartut Los Angeles Coliseum naammas­seqqammisoq attartorpaat. Qulakkeerumallugu inuit tamarmik tusaasin­naanissaat qatanngutit unammisarfissuup højtalerii taamanikkut nutaaliaasut atorpaat. Aamma inuppassuit allat saqqummiussat radiukkut tusarnaarpaat.

NUNANI TAMALAANI SIUARIARTORNEQ

1923-mi Afrikami, Europami, Indiami aamma Amerika Kujallermi oqaluussineq malunnartumik siuariartorpoq. Indiami qatanngutip A. J. Joseph-ip nuliani meeqqanilu arfinillit isumagiitigalugit hindisut, tamilisut, telugusut urdusullu atuagassianik saqqummersitsinermut ikiuuttarpoq.

William R. Brown ilaqutaalu

Sierra Leonemi Biibilimik atuaqqis­saartartut Alfred Joseph aamma Leonard Blackman qullersaqarfimmut Brooklynimut New Yorkimiittumut ikiortis­sarsiorlutik allapput. Apriilip 14-ianni 1923-mi piumasaqaataat akineqarpoq. Alfred ima oqaluttuarpoq: “Arfinin­ngornikkut unnuakkut ilimagin­ngisannik sianerfigitippunga.” Nipituumik ima aperineqarpoq: “Illiua Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffianut oqaluus­sisartunik ikiortis­sarsiorluni allattoq?” “Aap,” Alfred akivoq. “Taakkua uanga tikisip­paannga.” Nipituumik oqaluttoq tassaavoq William R. Brown. Ulloq taanna Caribiamiit nuliani Antonia panitillu marluk, Louise aamma Lucy ilagalugit tikissimavoq. Qatanngutit Brown taassumalu ilaqutai naapigiapal­lappaat.

Alfred nangilluni ima oqaluttuarpoq: “Aqaguani Leonard uangalu pisarnitsitut sapaatip-akunneri tamaasa Biibilimik sammisaqar­tilluta angut angisoorsuaq matukkut puttuteriasaarpoq. Sunaaffa qatanngut Brown. Eqqortumik ilungersuus­singaarami aqaguani oqalugiar­nialeriikatappoq.” Qaammataan­ngitsorluunniit qatanngutip Brownip atuagassiat nammineq nassatani agguaallugit nungoriikatappai. Atuakkanik 5.000-nik amerlanerusunik tikisitseqqippoq, sivitsun­ngitsorlu atuakkat suli amerlanerusut pisariaqar­tinneqalerput. Qatanngulli Brown atuakkanik tuniniaasartutut ilisarisimaneqalinngilaq. Jehovamut aallussil­luartutut kiffartornini tamaat oqalugiaatimini Biibilimut innersuus­siuaannartarami inuit “Bible Brown”-imik taasalerpaat.

1920-kkunni Magdeburgimi beteli

Tysklandimi Barmenimi immikkoor­tortaqarfik mikival­laarmat aamma illoqarfitsik Frankrigimit tiguarneqar­nissaanik aarlerinar­torsiormat qatanngutit nuunniarlutik aalajangerput. Biibilimik Atuaqqis­saartartut Magdeburgimi illorsuaq naqiterivissatut tulluartoq nassaaraat. Juunip 19-anni qatanngutit naqiteriviit pequttallu poortorlugit naammassivaat Betelimullu nutaamut Magdeburgimiittumut nuullutik. Qullersaqarfik nuunnerup naammas­sineranik paasitin­neqarmat aqaguani Frankrigip illoqarfik Barmen tiguarsimagaa aviisini allaaserineqarpoq. Qatanngutit Jehovap illersorsimammatik ikiorsimam­matillu taanna qutsavigaat.

George Young, Sarah Ferguson (talerperleq) qatanngutaalu

Brasiliami George Youngip nutaarsiassat nuannersut siaruar­terniarlugit angalasartup immikkoor­tortaqarfik nutaaq pilersippaa Portugalimiutullu The Watch Tower saqqummersit­talerlugu. Qaammatit arlaqan­ngitsut ingerlaneranni Biibililersaarutit 7.000-t sinnerlugit agguaas­simavai. Sarah Fergusonip nuannaarutigingaarpaa qatanngutip Youngip pulaarmatik. Sarahp The Watch Tower 1899-imiilli atuartalersimavaa, tunniul­luinnarsimaninili ersersin­niarlugu imermut morsitaanis­saminut periarfis­saqarsimanngilaq. Qaammatialuit qaangiuttut qatanngut Ferguson qitornaalu sisamat kiisami imermut morsutsin­neqarsin­naanngorput.

‘GUUTI AALLUSSIL­LUARLUTA NUANNAARLUTALU KIFFARTORFIGIUARTIGU’

Ataatsimiinnernik, oqaluus­seriaatsinik ataatsimeersuar­nernillu allannguinerit Biibilimik Atuaqqis­saartartunut qanoq sunniuteqarsimasut ukiup naalernerani The Watch Tower decembarip 15-iat 1923-moortumi allaatigineqarpoq. Ima allassimavoq: “Erserpoq ilagiit uppernikkut nukittunerulersimasut. Qanortoq 1924-mi suli annerusumik suliniuteqarisa Guuti aallussil­luarluta nuannaarlutalu kiffartorfigiuarlutigu.”

Aamma 1924-mi Biibilimik Atuaqqis­saartartunut pissanganartunik pisoqarsimavoq. Qatanngutit Betelimi kiffartortut Staten Islandimi qullersaqarfiup Brooklynimiittup ungasin­ngitsuani nunaminertami qaammatini arlalinni sanaartorlutik ulapputeqarsimapput. Taannalu 1924-p aallartilaarnerani naammas­sineqarpoq. Sanaartorsimanertik iluaqutigalugu qatanngutit ataasius­suseqar­nerulerput oqaluus­sinermilu ilimagisatik akimungaarlugit angusaqarlutik.

Staten Islandimi sanaartortut

a Maanna Kristumiutut inuunerput kiffartor­nerpullu – Najoqqutassaq.