Sisoraatinik arpanneq Misilikkusunnginnerpiuk?

ITERITSI!-P CANADAMI ILANNGUTASSIORTUANIT

„LANGLÄUFER LEBEN LÄNGER” — „Sisoraatinik arpattartut inuunertunerusarput.ʺ Tyskit ussataata tamatuma inuppassuit sisoraatinik arpannermik – imaluunniit „ujakkaarnermikʺ – qanoq pingaartitsitiginerat erseqqissarpaa. Nunani aputeqarluartartuni ukiukkut sisoraatit illinerpassui takussaasarput. Illoqarfiit nunaqarfiillu akornini sisorartut ingerlavissaat ilaatigut nalunaaqutsersugaasarput, sisorarfiillu ilarpassui qaammaqqusersugaasarput inuit sisorarlutik suliartortartut angerlartartullu pillugit.

1960-ikkut sioqqullugit sisoraatinik arpattartut amerlanngikkaluarput, ukiunili kingulliunerusuni timersuut taanna nunani tamalaani atugaasorujussuanngorpoq. USA-ginnarmi sisoraatinik arpattartut allaat ukiumut millioninut sisamanut missiliuunneqarput. Sunaana timersuummi tassani taama kajungernartigisoq? Akissaajarnarpallaanngilaq pisariitsuullunilu. Qaqqani timersuutinut ilisimaneqarnerusunut, sisupiloornermut sangusaarnermullu, sanilliullugu sisoraatinik arpanneq pisariusorsuunngilaq. Sisupiloornermi sangusaarnermilu atisat atortullu immikkut ittut atugassaasarput pissarsiarissallugit akisukulussinnaasut. Aamma sisorariartarfiit iluarsaalluakkat immaqa akiliingaatsiaqaluni aatsaat atorneqarsinnaasut inoqangaaramillu utaqqinarsinnaasut ornittariaqartarput. Aammami taamatut sisupilooqattaarniaraanni sisoqqarissereersimasariaqartarpoq. Sisoraatinilli arpannermi kikkut tamangajammik peqataasinnaasarput, qassinilluunniit ukioqaraluaraanni. Sisorarfissaq aputeqarlualaarpat, sungiussilaarsimagaanni, sisoraatinik akisunngitsunik peqaraanni, naleqquttunik kamippaqaraanni ajaappiaqarlunilu tassa naammaqaaq.

Sisoraatinik-una arpanneq nuannersorsuusinnaasartoq. Sumulluunniit sisorariartoqarsinnaasarpoq  – narsatigut aammalu tasertigut kuussuartigullu sikusimasutigut imaluunniit qooqqutigut. Taamatut sisorartilluni kisimiilluni eqqarsarujoornissamut periarfissaqarnartarpoq, Pinngortitsisoq eqqarsaatikkut saaffigalugu inuunerullu tupinnartui pillugit qutsavigalugu. Aammamiuna ukiuunera Jehovap pinngortitarsuata alutornaatigisaraa. Nuna apummit qaallorimmit ulinneqaraangat suna tamarmi eqqissisaraaq nipaallillunilu. Suna tamarmi soorlu nutaanngortartoq minguillisartorlu – ilisimatusarfigineqarnissaminullusooq utaqqiinnalerluni. Orpippassuit apisimaqisut akornatigut sisoorujoorneq sunaana taama uummammut isummamullu peqqissinartigisoq. Niperpaluk aanngariartuaaq, sisoraatit apummut tagiuppalunnerat kisimi nipaalerluni.

Ilaquttat ikinngutilluunniit ilagalugit sisoraatinik arpanneq aamma nuannersuuvoq – peqatigiinneq ataasioqatigiinnerlu nukittorsarneqartaramik. Europap avannaani ilaqutariit ilaat 20-30 kilometerit qimuttuitsoriarlutik sisorarlutik angerlartarput.

Sisoraatinik arpattarnerup oqaluttuassartaa

Isumaqarnarsinnaagaluarpoq sisoraatinik timersuut taanna nutarfasissuusoq – taamaanngilarli. Norgemi qeqertat ilaanni Rødøy-imi 1927-mi nassaarineqarput ujaqqamut kigartukkat ukiunik tuusintilinnik pisoqaassusillit. Kigartukkat ilagaat piniartoq kaniinap amianik kiinarpaqarunartoq takisoorujussuarnik sisoraatilik. Ungasissorsuunngitsukkullu Europap avannarpiaani narsat issuusut ilaanni nassaarineqarput sisoraatit itsarsuarnitsat asiuneqanngingajavissut untritillit. Tassa itsaq Europap avannarpiaani sisoraatit angallatitut pinngitsoorneqarsinnaasimanngillat, ukioq sivisusarmat aputeqartaqalunilu. Sisorarneq inuuneranni ima akuutigaaq allaat  sisoraatit guuteqartitaallutik. Itsaq guutimik nalusut isumaat tamakku Norgemi Sverigemilu illoqarfiit nunaqarfiillu atsersorneqarnerannut sunniuteqartarsimapput. Allaammi taaguut Skandinavia tunngassuteqarsorineqarpoq sisorartartut guutiannut Skademut.

Sisorarneq Europap avannaani inuunermut ukiuni untritilippassuarni sunniuteqangaarpoq, aatsaalli 1800-kkunni sisoraatinik arpanneq timersuutitut nunani tamalaani atorneqalerpoq. Taamani Norgemiut sisoraatitoqqatik ineriartortippaat iluserissarlugit amilillugillu. Aamma kimmequtinik putugoqutinillu aaqqissuussipput, bindingit ullumikkut atorneqartut siuliinik. Telemark-imi, Norgep qeqqata tungaata kujammut kangisissortaani, Norgemiut sisoraatinik assigiinngitsutigut unammiuaartitsisaleqqaarput. Isumaqartoqarpoq tassani sisoraatinik arpalluni apuuteqqaarniuulluni pisortatigoortumik unammisoqaqqaarsimasoq. Ajugaasup 5 kilometerit ingerlavigisimavai minutsit 30-it missaat atorlugit. Sisoraatinik arpalluni unammisarnerit Europap avannaani nuannarineqalertorput. Pisimasorli alla sisoraatinik arpannerup nunani allani atugaanerulerneranut pissutaarpiarpoq.

Norgemiu ilisimasassarsiortartoq Fridtjof Nansen 1888-imi siulersortaavoq Kalaallit Nunaata sermersua itivillugu sisoraaserluni angalanermut. Tamatuma kingorna atuakkiorpoq misigisalikkersaarluni, atuagarlu taanna 1891-imi saqqummersinneqarpoq tuluttut, franskisut tyskisullu. Atuagaq nunami issittorsuarmi angalanermik qasunartumik oqaluttuarinnittoq tuluit dronningiata Victoriap nalaani inuusut nuannaartunartoqartillugu akorluarpaat. Atuagarmi takorluuilersitsivoq inuilaarsuarmi pinngortitamut attorneqanngitsumut ajugaanermik.

Sisoraatinik arpanneq 1960-ikkunni tassaalerpoq ilaqutariit timersuutaat, inuppassuarnit peqataaffigineqarsinnaanngorlugu aaqqissuussiffigineqartalersoq. Sisorariartarfiit sisoraatinik arpannermik immikkut sammisaqarfiusut sumi tamaani pilersiortorneqarput. Tamanna sisoraasiorfiutilinnit malugineqanngitsuunngilaq, taamalu periarfissaq iluatsillugu atortorissaarutinik ineriartortitsipput. Atisat sisoqqatit mutit nioqqutaalermata sisoraatinik arpanneq ingalluni nuannarineqalerpoq. Nunaminertat sisoraatinik arpaffiusinnaasut noqqaassutigineqaleraluttuinnarmata kommuneqarfiit ilarpassuini periarfissarsiortualerput, soorlu golfertarfiit asiartarfiillu ukiuunerani sisorarfiusinnaasunngortiterlugit.

Timikkut iluaqutissat

Sisoraatinik arpanneq timersuutinut navianannginnerpaanut ilaatinneqartarpoq. Orlugaanni nukkilisitsisoqarsinnaasaraluarpoq, qaqutigoorporli pinartunik ajoqusertoqartarnera. Ajoqusertoqartarpoq aatsaat sisorartoq sapiiserluni sivingasukkoorniaannaleraangat allakkulluunniit aqqulluttukkoorniaannaleraangat.

Sisoraatinik arpattoq tasitsaartumik akuttoqatigiissaartumillu aalaaseqartarmat naggussat nukiillu ilungersuaterulunneqarneq ajorput  imaluunniit torruteqattaarlugit ajoquserneqartaratik. Timersortartut nakorsaat kaammattuigajupput inuit arpallutik timigissartillutik sikkilerlutilluunniit ajoqusersimasut sisoraatinik arpattaqqullugit. Sisoraatinimmi arpanneq timersuutinut ikittuinnarnut ilaavoq timip nukiinik annernik amerlanerpaanik atuiffiusoq. Taamaattumik sisorartoq nukiminik atuilluartarpoq. Taamatut timigissarneq uummammut puannullu iluaqutaasarpoq, taamalu sisorartartut aavi naqitsinikinnerugajuttarput tillernerilu akuttunerugajullutik timersortanngitsuninngarnit. Sisoraatinik arpattartut silarsuarmi timersortartunut sungiusarluarsimanerpaanut ilaasutut naatsorsuunneqartarput.

Sisoraatinik arpanneq navialissutaasinnaarpiannginnami aammalu tasitsaartumik imminullu ingerlatittuartumik aalaaseqarfiusarami utoqqarnut timersuutissaqqilluartuuvoq. Europap avannaani nunat ilaanni nalinginnaasorujussuuvoq takussallugit utoqqalilluareersimasut sisoraatinik arpattut.

Sisorartilluni timi kissattarpoq sila issikkaluartorluunniit atoruminarsisarluni. Issinnerpaaffianiluunniit takussaasarput unammisartut saattunik atisaqarlutik sungiusartut, ilaanni aaqqateqaratik. Sisorartartulli nalinginnaasut assammikkut isikkamikkullu issimut illersuuteqarluartarnissaat pingaaruteqarpoq. Timersortartut misilittagaqarluartut qaleriiaanik atisigajuttarput. Ilorliutittarpaat nersutit meqquinik assingusunilluunniit atisassiat, qaavatigullu atortarlugit atisat suermit masammillu pitarneqarsinnaanngitsuliat. Atisatik saalisittarlugit atiseqqittarlutilluunniit timimik kissassusiat iluarsisarpaat kiaguppallaalerumanatik qiialerumanatilluunniit.

Ukioq nuannersisittarpaa

„Pisussinnaagaanni aamma sisorartoqarsinnaavoq.“ Sisoraatinik arpattartut taama ussateqarput, tassa timersuummi tassani aalaatsit pisuinnartup aalaasiinut assingummata. Ussat ilumoortortaqaraluartoq amerlanersatta iluaqutigingaassajunnarsivaat nal. ak. ataaseq marlulluunniit sisorarnermik ilinniartitsisumit ajoqersuunneqarunik. Sisorariartarfiit ilarpassuini inuit ataasiakkaarlugit arlalikkuutaarlugilluunniit ilinniartikkumaneqartarput, taamalu sisoraatinik arpannermi ilikkartariaqakkat tunngaviusut ilikkapallanneqarsinnaasarput – manissuinnakkoorluni qanoq ingerlaaseqarnissaq, qummukajaakkut ammukajaakkulluunniit qanoq ingerlaaseqarnissaq minnerunngitsumillu qanoq uninnissaq! Amerlanerpaat periaatsinik tunngaviusunik ilikkaannariarlutik aallarnissaminnut piareertarput.

„Nukittortitsisinnaanerpaaq timimillu nukittorsaallunilu eqaallisitsisinnaanerpaaq tassa sisoraatinik arpanneq,“ Fridtjof Nansen taama oqarsimavoq 1890-imi. Immaqa aamma illit misileerusussinnaavutit. Taava qularnanngitsumik paasissavat timersuutip taassuma ukioq suli nuannernerulersittaraa! (gE 10/8 01)

[Qupp. 16, 17-mi assiliartat]

Sisoraatinik arpanneq timersuutaavoq akisugisassaanngitsoq aammalu utoqqaagaluartunilluunniit timersuutigineqarsinnaasoq.

[Qupp. 18-mi assiliartaq]

Skandinaviamiut sisoraatitoqaat Voss-imi Norgemi nassaat

[Suminngaanneernera]

Foto: © Universitetets kulturhistoriske museer, Eirik Irgens Johnsen

[Qupp. 18-mi assiliartaq]

Ujaqqami kigartugaq itsarsuarnisaq sisorartup assinga

[Suminngaanneernera]

Foto: Inge Ove Tysnes / Syv søstre forlag