Silarsuaq qimerloorparput

Tv-mi isiginnaartarneq napparsimmaviup allattorsimaffianni allassimasariaqarpa?

Spaniami meeqqanut nakorsarpaaluit meeqqat tv-mik isiginnaartarnerinik paasissutissanik napparsimmaviup allattorsimaffianniittoqartarnissaa innersuussutigaat. Spaniamiut aviisiat Diario Médico naapertorlugu nakorsat taakku, meeqqat ullormut tv-mik qanoq sivisutigisumik, isiginnaagassianik sorlernik, kikkullu ilagalugit isiginnaartarnerinik ilisimasaqartariaqarnerarput. Sooq? Meeqqat nakorsat apersuillutik misissuinerisa ersersimmagu tv-mik isiginnaarajunneq sorusussuseqarunnaarsitsisarlunilu puffaqqajaanerulersitsisarluni, ingasattumik pisiumassuseqalersitsilluni, atuarfimmi angusaqarnerlulersitsilluni, tv-narkomaninngornissamullu navianartorsiortitsisarluni. Aviisimi allaaserisami allassimavoq „meeqqat nakorsaata angajoqqaat, meeqqat sinittarfiannut tv-mik allamulluunniit meeqqat namminneq isiginnaagassaminnik aalajangiisinnaaffiannut inissiinissaannik mianersoqquvai“. Nalunaarusiaq nangippoq: „Nerinerup nalaani tv-mik isiginnaarnaveersaartoqartariaqarpoq, isiginnaartarnerlu ullormut nalunaaquttap-akunneri marluk inorlugit angajoqqaat killilersortariaqarpaat. Eqqortumik oqaatigissagaanni nalunaaquttap-akunnera ataaseq inorlugu pitsaaneruvoq.“

„Erlinnartuut nunap iluaniittoq“

Ilisimatuut Brasiliamiumik Heraldo Camposimik imermik ilisimatuumit siulersorneqarlutik Amerikap kujalliup imeqarfiisa annersaanik assiliornertik ukiunik arfineq-marlunnik sivisussuseqartoq naammassivaat. Guarani Aquiferip, nunap iluata erngata, Brasiliap ilaata, Uruguayp, Paragyay-p, Argentinallu ataaniittup qaavata annertussusia 1,2 million kvadratkilometerit missaaniippoq, missiliorneqarporlu imeq 40.000 kubikkilometeriussasoq. Nalunaarusiaq Global Environment Facility naapertorlugu „erngup taassuma Brasiliap inuisa imermik pisariaqartitsinera ukiuni 3500-ni matussuserpaa“. „Erlinnartuut nunap iluaniittoq“ taanna siunissami nunap paqqeriartunnginnissaanut atorneqassagunarpoq, erngullu kissassusia pissutaalluni saffaliuutissatut atorneqarsinnaavoq. Ilisimatuut imermik assiliornikkut, erngup pesticidinik naggorissaatinillu mingutsinneqarnissaannit illersorsinnaagitsik neriuutigaat.

Kinamiut amerliartornerat

AbcNEWS.com. allappoq; „Kinap innuttai 1,26 milliardilinngorsimasut. Kinamiut ukioqqortusiartuinnarput pitsaanerusumillu ilinniagaqartalerlutik, amerlanerillu illoqarfinni najugaqarput.“ Zhu Zhixin, Kinap naatsorsueqqissaartarfiata pisortaa naapertorlugu, innuttat 1990-imiilli 132,2 millioninik amerleriarsimapput. Kinap ataasiinnarmik meerartaaqqusilluni politikkia 1970-ikkut naalerneranni atuutilersinneqartoq innuttat 1,07 procentiinnarmik amerliartornerannut pissutaavoq. Kisianni atorfillit isumaalupput. Misissuinerup 1999-imeersup ersersippaa, niviarsiaqqanik naartuersitsisarnerit pissutaagunarlutik niviarsiaqqat 100-t inuugaangata nukappiaqqat 117-niusartut. Allaaserisaq nangippoq „nukappiaqqat niviarsiaqqallu inunngortartut naligiinngippallaarnerat pissutaalluni niviarsiaqqat katissinaasut amigaataalernissaat innuttaqatigiinni ilisimatuunit aarleqqutigineqarpoq, tamannalu atortittartut amerliartoqqilernissaannik niviarsiaqqanillu nuliassatut aallarussisalernermik tuniniarneqartalernerannillu kinguneqassaaq“.

„Apummik silaannarissaat“

Japanimiut aviisiat Asahi Evening News ilisimatitsivoq aput aasakkut sarfaliuutitut atorneqartalersimasoq. Japanip qeqertaasa avannarpasinnerusortaani Hokkaidomi illoqarfik Bibaimi sivikitsumik kiattumik aasartarpoq ukiukkullu aputeqangaartarluni. Aputaajaanermut taarsiullugu aput peqqumaasivinnut katersorneqartarpoq. Aasakkut, „silaannaq nillataartitsivissuarni  apummik ulikkaaqqasumi kaaviiaarteriarlugu silaannartut nillorsakkatut ingerlateqqinneqartarpoq, soorlu nillataartitsivinni taamaattartoq,“ aviisi allappoq. Silaannaaq nillorserneqarsimasoq illuni „apummik silaannarisaat“-italinni nillarsaatitut atortarpaat. Nillataartitsivissuit apummik ulikkaartut isugutattorujussuummata pujoralaat tipillu milluguneqarlutik silaannaq minguinnerulersittarpaa.

Bibelimik ilisimasaqanngissuseq

USA-mi Biibili ataqqineqartuaannarnikuuvoq, qanittukkulli misissuineq naapertorlugu kristumiuunerartut 16 procentiinnaat Biibili ullut tamaasa atuartarnerarpaat. Misissuinermi allami USA-mi Mississippimi aviisimi The Sun Herald-imit saqqummiunneqartumi ersersinneqarpoq inuit quliugaangata marluinnaat Qaqqami Oqaluuseq-mik oqalugiartoq kinaanersoq ilisimagaat. Apersorneqartut inatsisit pingasuinnaat sisamaannaalluunniit Inatsit Qulit-nit eqqamavaat.

Toqussutaanerpaaq

„Aalakoornartup ukiumut inuusuttut 55.000-t toquttarpai,“ franskit aviisianni Le Figaro-mi nalunaarutigineqarpoq. Silarsuarmi Peqqinnissakkut Suliniaqatigiiffissuaq (WHO) naapertorlugu aalakoornartoq angutini europamiuni 15-t 19-nillu akornanni ukiulinni toqussutaanerpaavoq, toqusunilu tamani 25 procentinut toqqutaalluni. 25 procentit taakkua tassaapput „aalakoornerit, angallannermi ajunaarnerit, imminoornerit toqutsinerillu,“ aviisi allappoq. Pissutsit pingaartumik nunani europap kangianiittuni najummassimanarput, „piffissap sivikitsup ingerlanerani inuusuttut pingajorarterutaat aalakoornartutorpallaarnertik toqqutigissarmassuk“. WHO-p generaldirektøriata, Gro Harlem Brundtlandip, Stochholm-imi isumasioqatigiinnermi, aalakoornartuliortartut tuniniaaniapiloortarnerat isornartorsiungaarpaa, inuusuttut „aalakoornartumik oqimaaqatigiissumik peqqinnartumillu atuisarnissaannik“ ajornakusoortitsiartuinnarmata.

Apummi aasiaat

Peter Jaegerip Mainz-imi ilisimatusarfimmeersup aasiannik assagiarsuusanik misissueqqissaarnermini „pissuseqatigiit assigiinngitsut 50-it nutaat Himalayami apummi sermermilu 3800 meterini qutsitsigisumiittumi uumasut suussusersisimavai“. Aviisi The Asian Age taamatut allappoq. „Aasiaat assagiarsuusaat 4 centimeterisut takitigilersinnaagaluarlutik inunnik ulorianartorsiortitsinngivipput.“ Quppani imaluunniit orpiit ameraanni toqqorlutik tusaasinnaassusertik pitsaasoq atorlugu sullinerit sumiissusersiorlugit inuussutigisarpaat. Sooruna ukiukkut qiusangitsut? Aasiaat assagiarsuusaat Himalayamiittut eqqarliminnit kiannerusuniittunit assigiinngissuutigaat „timip pissusiisigut qerinaveersaateqaramik“, Peter Jaeger oqaluttuarpoq. „Timimi imerpalasortaani alkoholi katersortarpaat, taamaattumik 0 grader ataallugu nillissutsimi uumasinnaapput.“

Pilluarneq tassaavoq . . .

„Nalerisimaarnartumik inuulernissamut matuersaat tassaanngilaq aningaaserivimmi aningaasaaterpassuaqarneq. Eqqortumik oqaatigalugu aningaasat, pissaaneq tamanillu nuannarineqarusunneq pillualersitsisinnaasut minnerpaartaraat,“ inuup eqqarsartaasianik ilisimatusarnermi paasisat kingulliit tamanna ersersippaat. Kennon Sheldon USA-mi Missouri-Columbiami ilisimatusarfimmeersoq oqarpoq: „Europami killermiut ussassaarutaasa isumaqalersikkusuppaatigut pinnersuusariaqartugut, tamanit nuannarineqartariaqartugut pisuujusariaqartugullu. Tunisaqarnerulissagunarput, ussassaarutinulli tiguartittut silarsuarmi pilluarnerpaajunngillat.“ Londonimi aviisi The Independent naapertorlugu collegemi atuartunik 700-nik apersuinermi „imminut ataqqineq“ aamma „allanut attaveqarluarneq“ pilluarnissaminnut pingaaruteqarnerpaajupput. Pillualernissamut, aningaasat pingaaruteqannginnerpaatut oqaatigineqarput. Aviisi allappoq: „Oqariartuut una akerlilerneqarpoq: ’Pilluarnerup pisiarineqarsinnaannginneranik isumaqartut pisiniarfiit pitsaasut naluaat’.“