Silarsuaq qimerloorparput

Inersimasut meeraaqqat nerisassaannik nerisartut

Meeraaqqat nerisassaat inersimasunit nerineqarnerulerput, Tyskit nutaarsiassaqartitsiviani dpa-Basisdienst-mi allassimavoq. Tysklandimi meeraaqqat nerisassaannik tunisassiorfiit tunisassiornerpaartaasa tunisami 10 procentii inoqutigiinnut meeraqanngitsunut nioqqutigisarpaat. Inuit assigiinngitsunik utoqqaassusillit assigiinngitsunillu tunuliaqutallit meeraaqqat nerisassaannik paarnanik sequtsikkanik suaasanillu immulertakkanik mamarisaqarluarput. Inersimasorpassuit puallarusunngitsut meeraaqqat nerisassaannik neriluttarput immaqa puugutaq ataaseq 100-iinnarnik kaloriaqarmat. Tamanna eqqarsaatigalugu tunisassiorfiit pissutsinut naleqqussaapput tunisassiatik „angisuunut mikisunullu“ innersuussutigalugit, nerisassiornermullu akoorutigalugit najoqqutassiaqartillugit. Deutsche Gesellschaft für Ernährung-imili taamatut pisoqarnera ajuusaarutigineqarpoq. Oqaaseqartartoq Anette Braun naapertorlugu inersimasut napparsimanngikkunik oqitsunik nerisariaqanngillat. Nerisatik tamuasariaqarpaat. „Tamanna pillugu kiguteqarpugut,“ Anette Braun oqarpoq.

Neriuutaarukkaluttuinnarneq

Silarsuarmi Peqqinnissakkut Suliniaqatigiiffiup (WHO-p) nalunaarusiaa naapertorlugu nunani 105-iusuni 1950-ip 1995-illu akornanni imminortartut nunani misissuiffigineqartuni agguaqatigiissillugu 60 procentinik amerlisimapput, franskit avisiani Le Monde-mi allassimavoq. Dr. José-Maria Bertolotep, WHO-mi eqqarsartaatsikkut tunngasunik immikkoortortaqarfimmi aaqqissueqataasup, ilimagaa 2000-imi imminortut millioniliussasut, aamma 10-20 millionit akornanniittut imminoriaraluassasut. Kisitsisilli eqqortut amerlanerulluarsinnaaqaat. Nalunaarusiaq naapertorlugu ukiumut imminortartut nunarsuarmi sakkuaannikkut aporaannernit tamanit amerlanerupput. 15-35-t ukiullit akornanni imminorneq „toqussutaanerpaat pingajoraat,“ dr. Bertolote oqarpoq.

Misigilissaatit uerisooreersimallutit

Massachusettsip universitetiani ilisimatuut uppernarsarpaat inuit ilaasa „pujortaqqaarnermit ullualuinnannguit qaangiukkaangata“ uerisoornermik takussutissaqartoq, Associated Pressimi nalunaarutigineqarpoq. Inuusuttut 681-it 12-13-inik ukiullit pujortartarnerat ukiup ataatsip ingerlanerani misissuiffigineqarmat uerisoornerup ilisarnaatai malugineqarput. „Amerlasuut uerisuupallattarnerat sivisuumik ilimagiinnarneqarsimavoq, maannali uppernarsaat piviusoq siulleq takuarput,“ dr. Richard Hurt oqarpoq. Misissueqqissaartut siulersuisuat dr. Joseph DiFranza oqarpoq: „Misissueqqissaarnerup inernerisa ersarissumik takutippaat inuusuttut ilaannikkuinnaq pujortartariarlutik imaluunniit sapaatip-akunnerini marlunni pujortarlutik misileeriarlutik piumallerunik taamaatiinnarsinnaannginnerannik mianersoqquneqartariaqartut.“

Zinkip nuallunneq sivikillisarpaa

Ilisimatuut zinki nuakkunnaarsitsisinnaanersoq ukiualunni oqaloqatigiissutigisimavaat. Qanittukkut misissuinerup takutippaa „nalunaaquttap-akunnialunnguakkutaarlugu zinkinik iisartagartortarneq nuallunnerup sivisussusianik agguaqatigiissillugu affaannanngortitsisartoq,“ atuagassiami Science News-imi allassimavoq. Peqataasut ulluni sisamani-tallimani nalunaaquttap-akunnerisa aappaanni pingajuanniluunniit zinkinik iisartagartortut „oqarput malunnaatilimmik quersorunnaajaarlutillu kakkilertannginnerullutik“ allanut nuakkunnaarsaatitut isigineqartunik iisartagartortunut sanilliullutik. Zinkitortulli ilaasa kingunipiloqarnera malugisimavaat, soorlu manngertitsineq panertoornerlu, aviisimi allaaserineqarpoq.

Ozonip putua aatsaat taama angitigaaq

Septembarimi 2000-imi NASA-p satellitiata ozonimik nakkutilliisup putoq Antarktisip qulaaniittoq aatsaat taama angitigisoq nalunaarsorpaa, Argentinami Buenos Airesimi aviisimi Clarín-imi allassimavoq. Putu nunap 28 millionit kvadratkilometerit missaanni atsigisup qulaaniittoq siornarnit 1 millionit kvadratkilometerit missaannit anneruvoq. Putorsuup annertussusia ilisimatuut tupaallaatigaat. Dr. Michael Kurylo  NASA-meersoq oqarpoq misissuinerit taakkua „nunarsuup ozoniata qajannassusianik ernumanarnerulersitsisoq“. CONAE-mi, Argentinami avataarsuani misissueqqissaartartut peqatigiiffianni, fysikeriusup Rubén Piacentinip maluginiarpaa putup, maanna inoqajuitsup Antarktisip qulaaniittup, „[Argentinap] kujataa-tungaa qulangeriartorsinnaagaa.“ Aviisimi nangilluni allassimavoq ozoni illersuutaasoq seqernup qinngornerinik ultraviolettiusunik unerartitsinermigut taamaalillunilu ulorianannginnerulersitsilluni.

Atuagaateqarfitsialassuaq — atuagaateqanngilaq

Alexandriami Atuagaateqarfissuaq tusaamasaasoq „Jiisusip nalaani inuit ilisimasaannik tamanik imaqartoq . . . ukiumi 47-mi u.n.s. ikuallassimavoq, ukiunilu 600-kunni naatsorsuisarnitta kingornagut nunguilluinnarsimalluni,“ aviisimi The Wall Street Journal-imi allassimavoq. Arabiamiut naalagaaffiinit allanit UNESCO-miillu (FN-ip Ilinniartitaanikkut, Ilisimatuussutsikkut Kulturikkullu Suliniaqatigiiffia) ikiorneqarluni Egypteni Alexandriami nutaamik atuagaateqarfiliorsimavoq pisoqqamit pitsaanerunngaarnissaa neriuutigineqarluni. „Init quleriiaat alliit sisamat nunap ataaniipput. Atuagaateqarfik kaajallallugu tasiliaqarpoq, 17-inik elevatoreqarluni, nammineq salittartunik igalaaqarluni isumannaallisaateqarlunilu pitsaalluinnartunik allaat atuagaateqarfiup allagaatai qaqutigoortut ajortinngivillugit ikuallanneq qaminneqarsinnaalluni.“ Aviisimili nangilluni allassimavoq „atuagaateqarfik pingaaruteqaqisunik amigaateqartoq: Atuakkat.“ Ilanngullugu allassimavoq ukiorpassuarni sananeqarnerani millionilippassuit aningaasartuutigineqareersimasut, „atuagaateqarfittaarlu atuakkanik pisiortornissamut maanna akissaarulluinnalersimavoq, allaat atuagaateqarfiup pisortaa, . . . Mohsen Zahran maniguulluni atuakkanik, ingammik akeqanngitsunik, qinnuuloortariaqarlersimalluni“. Atuagaateqarfimmi pisortaanissarsiortoqanngilaq „akissarsiassaqartinnginnatsigu,“ Zahran oqarpoq. Atuagaateqarfittaaq atuakkanut 8 millioninut inissaqartitsivoq.

Nerilluarna!

Israelimi iisartagaliorfik iisartagaliorsimavoq videomik assiliiveeralimmik inaluaaqqami nappaatinik misissuisinnaasumik, Mexicomi aviisi Excelsior allassimavoq. Assiliiveeraq napparsimasup qiterutaanut, immikkut ittumik sanaamut, nalunaarutinik nassiussisarpoq. Taavalu assit qarasaasiakkut ersersarneqartarput immikkullu ilisimasalinnik misissorneqartarlutik. Assiliiveerannguaq naggataatigut anarineqartarpoq. Dr. Blair Lewis naapertorlugu misissueriaatsip taassuma annernannginnera pitsaaqutit ilagivaat. Iisartakkanik nassaartut ilaat, professori Paul Swain, oqarpoq „napparsimasoq ilisimajunnaarsinngikkaluarlugu, allaammi pisorujoortillugu, inaluaaraata isuata tungaaniittoq misissoqqissaarnissaa ajornarunnaartoq.“ Amerikami peqqinnissamut pisortaqarfiup akuersissutigaa iisaartagaq New Yorkimi Londonimilu napparsimasunut 20-nut misileraatigineqassasoq.

Afrika Kujallermi pinngitsaalineqarlutik arneriffigineqartut

„Afrika Kujallermi ukiumut 1 millioninik pinngitsaaliilluni arnerisoqartarpoq,“ atuagassiami World Press Review-imi allassimavoq. Tassa minutsip affaasa missaa qaangiukkaangat pinngitsaaliilluni arnariffiginnittoqartarpoq. Allaaserineqarpoq „Afrika Kujallermi pinngitsaaliilluni arnerinerit, toqutsinermik kinguneqartartut, nunarsuarmi amerlanerpaasut“ — USA-mit tullersortaasumit aqqaneq-marloriaammik amerlanerussuteqarluni. Naak Afrika Kujallermi innuttaasut 40 millioniinnaagaluartut. Nangilluni ima allassimavoq: „Nunani allani pinngitsaalineqarluni arneriffigineqanngikkaanni, tilliffigineqanngikkaanni toqutaasoqartarpoq. Afrika Kujallermili toqutaannginnerminni pinngitsaalineqarlutik arneriffigineqartarput — taamaaliornissamut periarfissaqalerneq pissutigiinnarlugu. Allatut pinerluttuliornermi tamatigorluinnangajak pinngitsaaliilluni arnerisoqartarpoq.“ Pinngitsaaliilluni arnerineq „inupilunnut ilaasortanngorniarnermi misilitsinnernut ilaavortaaq,“ pinngitsaalillugulu arneriffigisartik naggataatigut toquttarpaat. Meeqqanik atornerluisarnerujussuaq aamma inuunerup naleqanngitsutut isigineqarnerujartuinnarnera allaaserisami pissutaaqataasutut eqqaaneqarpoq. Johannesburgimi 1998-imi misissuinerup aamma takutippaa „angutit inuusuttut isumaqartut arnat pinngitsaalineqarlutik arneriffigineqartarnertik nuannarigaat nassuerutigiumanaguli, niviarsiallu qaaqqusap arneriffiginissaanut pisinnaatitaaffeqarlutik,“ allaaserisami allassimavoq.