Mallit toqutsisartut — Taamaassorisat piviusullu

MINUTSIALUNNGUIT qaangiupput seqineq tarrimmat tallimanngornermi eqqissinartumi, 17. juuli 1998. Tassanngaannaq Papua Ny Guineap avannamut sineriaani nunaqarfinnguit ilarpassui nunap sajunneranit richterip uuttuutaani 7,1-imik sakkortussuseqartumit eqqorneqarput. Scientific American-imi allassimavoq „sajuppillannerit annersaata sinerissap ilaa 30 kilometerinik isorartussusilik eqqoraa . . . taamalu immap naqqa sinerissamut qanittoq innarlerlugu. Immap qaava qatsungagaluartoq tassanngaannaq qummut tiffussaavoq pilersillugulu tsunami amiilaarnaqisoq.“

Takunnittoq oqarpoq soorlugooq ungasissumit kallerpalunneq, kallerpalunnerlu tamanna nipaarukkiartuaartoq immap tinittarnerup killinga qaangerlugu tinikkiartornerani. Minutsialuit qaangiummata malik siulleq takkuppoq 3 meterit missaattut portutigisoq. Takunnittoq qimaagaluarami angumeritippoq. Taavalu nunaqarfik malimmit suli annerusumit qaartimmat takunnittoq taanna qaarussaavoq orpippassuarnut mangrove-usunut nunaqarfiup timinnguani 1 kilometerimit ungasitsigisumiittunut. Science News-imi allassimavoq „aseqqukut palmit qaavinut pisimasut uppernarsaataasut mallip 14 meterisut portussuseqarsimaneranut.“

Unnummi ataasiinnarmi inuit ikinnerpaamik 2500-it ajunaarput. Tamatuma kingorna qisuerniaq atuarfiliornissamut qisunnik tunissuteqarmat. Tamannalu eqqarsariaallannarpoq, tassami meeqqanik atuartussaarummat. Meeqqat 230-nit amerlanerusut tamangajammik tsunami-mit eqqugaallutik toqupput.

Tsunami sunaava?

Tsunami Japanimiut oqaaseraat nutserluaannarlugu isumaqartoq „umiarsualiviup malinga“. „Oqaaseq tulluartuuvoq,“ atuakkami Tsunami!-mi allassimavoq, „tassami malerujussuit taamaattut Japanimi umiarsualivinni nunaqarfinnilu sinerissamiittuni ajunaarutaasarlutillu aseruatitsigajoqimmata.“ Sunaliuna malerujussuarnik taakkuninnga taama sakkortutigilersitsisartoq taamalu angitigilersitsisarluni?

 Tsunamit inuiaat allat ilaasa taasarpaat tinittarnerup ulittarnerullu malinginik. Kisianni tinittarnerup ulittarnerullu malingi tassaaginnarput immap qaavata allanngorneri seqernup qaammatillu nutsuinerisa nukingannik pissuteqartut. Allaat mallit 25 meterisut portutigisut anorersuup pilersitai tsunaminut naleqqiunneqarsinnaanngillat. Anorersuup malingisa taakkua ataannut aqqarsinnaagaanni paasineqarsinnaassaaq nukingat milliartortartoq itinerusumut piartortilluni. Itinerusumut pigaanni mallit malunnarunnaararaat. Kisianni tsunamit taamaanngillat. Taakkua nukingi immap qaavaniit naqqanut atuuttarput, imaq kilometerinilluunniit itissuseqaraluarpat.

Tassa taamaappoq tsunamit pinngortarnerat immap naqqata pissutsimigut allanngorarnerujussuanik pissuteqarajummat. Taamaattumik ilisiamatuut tsunamit nunap sajunnerata malinginik taagajuppaat. Immap naqqa qaffassinnaavoq, imarsuaq qummut ajallugu qaffianermillu 25.000 kvadratkilometerinik annertussuseqarsinnaasumik pilersitsilluni. Aamma immap naqqa appaallassinnaavoq immap qaavani sivikitsumik itersaqalersitsilluni.

Qanorluunniilli pisoqaraluaraangat nusussisimanninnerup nukinga immamik aalassatsitsisarpoq malinnillu malittariiaartunik pilersitsilluni, soorlu ujarak tasermut miloriunneqaraangat taama pisortartoq. Taamaattumik tsunamip malingisa ataasiakkaaginnarsuullutik takkuttarnerannik inuit oqaluttarnerat eqqunngilaq. Tsunamip malingi malittariiaarpassuullutik siaruartarput. Tsunamit aamma pilersinneqarsinnaasarput qaqqap innermik anitsineratigut immap naqqata sisoorneratigut.

Tsunamit oqaluttuarisaaneranni aseruinerpaat ilaat pivoq 1883-imi aggustimi, Indonesiami qaqqaq innermik anitsisartoq Krakatau qaallarmat. Tamatuma kingunerisaanik malissuit pinngortut allaat immap qaaniit 41 meterinik portussuseqalerput sinerissamilu illoqarfiit nunaqarfiillu ilaat 300-it missaanniittut piuneerullugit. Inuit ajunaartut 40.000-init amerlanerusutut oqaatigineqarput.

Tsunamit ilisarnaataat

Mallit nalinginnaasut anorip pilersitai nalunaaqquttap-akunneranut kilometerit 100-it qaangerlugit sukassuseqalerneq ajorput, kigaannerujussuugajullutillu. Atuakkami Tsunami!-mi oqaatigineqarpoq ’tsunamip malingi timmisartutut ilaasartaatitut sukkatigisartut, allaat imaannarmi nalunaaqquttap-akunneranut 800 kilometerit sukkassuserisarlugit, sukkanerusarlutilluunniit’. Taamali sukkatigigaluarlutik immami itisuumi naviananngillat. Sooq taamaanngillat?

Malik imaannarmiittoq meterit pingasut sinnerlugit portussuseqalerajunngimmat mallillu qaraarneri kilometerinik untritilinnik arlalinnik akuttussuseqarsinnaasarmata, tsunamip malingi tamaani malunnarujussuarneq ajorput. Taamaattumik imarsiortut tamakku maluginagilluunniit aqqusaarsinnaasarpaat. Umiarsuup  naalagaata Hawaii-ip qeqertaasa ilaata avataaniitillutik tsunamip aqqusaarnera maluginngitsoorsimavaa, aatsaallu malugilerlugu takuleramigit malissuit sinerissamut ungasissumiittumut qaarartut. Sillimanissaq pillugu umiarsuarnut imaannakkoortunut maleruaqqusaavoq minnerpaamik isannernik 100-nik ititigisukkoortarnissaq, tassa 180 meterisut itissusilikkoortarnissaq.

Tsunami nunamut qanilligaangami immamullu ikkattumut pigaangami allangortarpoq. Tassani mallip siorna’tungaa mallip kingorna’tungaanit suli itinerusumiittumit siulliulluni immap naqqanit unikaallatsinneqartarpoq, tamatuma malik sukkasuumik qaffatsittarpaa. Tassa malik eqikkartarpoq, sukkaalliartorneratalu portunerulersittarpaa. Taamaalinerani malik tulliuttoq tikiuttarpoq malimmullu siunerminiittumut pulalluni.

Taamaaligaangat tsunami sinerissamut aporaattarpoq qarmatut imiusutut, takkukkajunnerusarlunili sukkasuumik ulikkiartornermut eqqaanartumik qaartarluni, ulittarnerup killinga qaangingaatsiartaqalugu. Oqaluttuarineqartarpoq imaq pisarnerminit 50 meterinik qaffannerusarsimasoq, aseqqukut, aalisakkat koralillu nassataralugit pavungarsuaq nunap timaanut kilometerinik untritilikkuutaanik tiffasinnerusumut ulugussilluni aqqutimini suna tamaat aserorlugu.

Tsunamip aggerneranut ilisarnaat siulleq sunaanersoq paatsiveerunnarsinnaavoq, tassaasariaqanngilarmi qaffianeq – ingiulik – alliartorluni sinerissamut qanilliartortoq. Tamatuma akerlerluinnaanik ilisarnaat tassaasinnaavoq tinerujussuarneq – sissat, kangerliumarnit umiatsialiviillu paqqerlutik, aalisakkat sioqqani marullummilu paperorsuinnalerlutik. Tsunamip aallartinnerata qanoq ittuunissaanut apeqqutaassaaq mallit qanoq ilinerminni sinerissamut apuutissanersut – malik qaarnermini imaluunniit itisioruunnermini apuutissanersoq.

Atuagassiami Discover-imi allaaserineqarpoq mallit suulluunniit assakaasumik pissuseqartarnerat immap tinikkallattarneranut pissutaasoq. Naluttartut malugisarpaat mallip tikiutinngitsiarnerani immap avammut nusutsisarnera. Nusutsineq tamanna tsunamip malingini sakkortunerusarpoq, taamaattumillu sissaq umiarsualiviillu imaaruttarput mallit siulliit tikiutinngitsiarneranni.

Sissaq imaarukkaangat

7. novembari 1837 unnukkut qatsungavoq Hawaii-ip qeqertaasa ilaanni Maui-mi. Atuakkami Tsunami!-mi allaaserineqarpoq unnuk taanna nalunaaqquttap arfineq-marluk missigileraa sissaq tinikkiartulersimasoq, ikkarluit nuisiterlutik aalisakkallu sioqqani tinugussaallutik. Qeqertarmiorpassuit alutorsarlutik sissamukaapallapput aalisakkanik aallerlutik, ilaalli ataasiakkaat mianersornerusut timmut qimaapput qaffasinnerusumukarlutik, misilittakkatik naapertorlugit nalugunannginnamikku qanoq pisoqarnialernersoq. Tamatuma kinguninnguatigut malerujussuaq nunaqarfimmut qaarpoq, nunaqarfimmi illunnguit ivigarsuarnit sanaat 26-t tamaasa aammalu inuit nersutaatillu timmut 200 meterinik qaarullugit, tasinnguamullu kuugussaatillugit.

Unnuk taanna inuit tuusintillit qeqertami allami katersuupput sissami upperisarsiornikkut iliuuseqaqatigiinniarlutik. Sissaq tinillarmat aamma Hawaii-imiut taakku alapernaaserlutik tininnermukaapput amerlasoorsuakkuutaarlutik. Tassanngaannarli malissuaq ulittarnerup killinganit 6 meterinik portunerusoq takkuppoq ittuttorsuullunilu sissamut qaarluni „hestitut sukkaniuttartutut sukkatigaluni“, soorlumi takunnittut  ilaat taama oqartoq. Inuit nallorikkaluartut malissuup utersaarnermini nassatarai, ilaallu susinnaajunnaarlutik ajunaarput.

Qanoq akulikitsigisumik pisarpat?

Scientific American naapertorlugu „1990-imiit tsunamit qulit inuit 4000-it ajunaarutigisimavaat. Ukiut qulikkuutaat taakkua ingerlaneranni silarsuarmi tamarmi tsunamit 82-it nalunaarsorneqarsimapput – amerlingaatsiarsimaqalutik, tassami agguaqatigiissillugit 57-iusimagaluaramik.“ Amerleriarsimasutulli nalunaarsorneqarsimanerat tamanna attaveqaatitigut periarfissarissaarnerulersimanermik ilaatigut pissuteqarpoq, ajunaartullu taama amerlatiginerat sinerissani najugaqartut amerleriarsimanerannittaaq pissuteqarsinnaalluni.

Imaq Manerassuaq tsunaminit eqqorneqakulasuuvoq tamaani immap naqqa sajuppiluttarlunilu allanngorarnerpaajummat. Oqartoqartarpoq „ukiut tamaasa minnerpaamik ataasiarluni Manerassuarmi tsunamip malingi aseruatitsisartut„, aammalu „ukiut kingulliit 50-it ingerlaneranni USA-mi toqukkut ajunaarnerit nunap sajunneranut attuumassuteqartut 62 procentii tsunaminik pissuteqartut.“

Siulittuutigineqarsinnaappat?

1948-ip 1998-illu akornanni Hawaii-imi tsunami-qarnissaanik kalerrisaanerinerit 75 procentii eqquutinngitsoorsimapput. Taama kalerrisaarinerit eqquutinngitsoorajutsiginerat inuit mianersorunnaassutigisarpaat, paasinartumik. Maannali malussarniutit pitsaaneroqisut teknologiimik nutaaliaasumik tunngaveqartut atorneqalerput. Malussarniutinilu pitsanngorsakkani qitiusoq tassaavoq uuttortaat immap naqqanut inissittagaq, immap qaava’tungaata oqimaassusianik nalunaarsuisartoq (BPR). *

Atortorissaarut taanna malussarissorujussuusoq immap naqitsinerata allanngorarnerinik nalunaarsuisarpoq tsunamip malingi centimeterimit ataatsimit portunerunngikkaluarpataluunniit. Tassa tsunami aqqusaaraangat malugineqarsinnaasarpoq. Nipip maligaasai atorlugit BPR paasissutissanik aallakaatitsisarpoq puttaqutaasamut, tassanngaanniillu satellitimut, satellitimiillu paasissutissat tsunami-qarnissaanik kalerrisaarisarfimmut aallakaatinneqartarput. Ilisimatuut qularutiginngilaat taama malussarinnerusumik kalerrisaarinermut atortorissaarutitaarnikkut kalerrisaarinerit eqqunngitsut ikilisinneqarumaartut.

Immaqali isumannaallisaaneq pingaarnerpaaq tassaavoq inuit sillimalluarnerunissaannik paasisitsiniaanissaq. Tassami kalerrisaarinermut atortut qanorluunniit pitsaatigigaluarunik iluaqutaasinnaanngillat inunnit soqutigineqanngikkunik. Taamaattumik sinerissami tsunami-qartarfiusumi najugaqaruit, tamaanilu pisortat kalerrisaarippata tsunami-qarsinnaanera mianersoqqussutigalugu, imaluunniit nunap sajunneranik malugisaqaruit imaluunniit sissap eqqumiitsumik tinikkiartuleriataarnera takugukku, taava piaartumik timmut sapinngisamik tiffasinnerpaamut qimaagit. Eqqaamajuk imaannarmi tsunamip malingi timmisartutut ilaasartaatitut sukkatigisarmata qularnanngitsumillu sukkaqalutik sinerissamut qanilliartormata. Malik takugukku angumeritinngitsoortussaagunanngilatit. Kisiannili imaannarmiillutit tsunamimit aqqusaarneqaruit, immaqa aalisarlutit, eqqissiinnarsinnaavutit – tassaqaluunniimmi kaffisukkat viinnisukkalluunniit nerriviup qaaniittoq userassava. gE 8/2 01

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 25-mi diagrammi]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Immap naqqata sajuppillattarneratigut tsunamit pilersinneqarajupput

QUNNEQ

MALIK PINNGORPOQ

NUNAMUT QAARIARTORPOQ

QARSUTSINERNILLU PILERSITSILLUNI

[Qupp. 27-mi diagrammi]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Immap naqqani malussarniutit nutaaliat iluaqutigalugit tsunamit aggerneri kalerrisaarutigisarniarneqarput

SATELLITIMUT ATASSUT

PUTTAQUTAASAQ

HYDROFON

KISAQ

AALLAKAATITSINEQ NIPIT MALIGAASAAT ATORLUGIT

TSUNAMIMIK MALUSSARNIUT

5000 meter

[Suminngaanneernera]

Karen Birchfield/​NOAA/​Pacific Marine Environmental Laboratory

[Qupp. 25-mi assiliartaq]

Salliligaq tsunamip malingata biilip usisaatip assakaasuanut kapputsitaa

[Suminngaanneernera]

U.S. Geological Survey

[Qupp. 26-mi assiliartat]

Scotch Capip naaralaartitsivia Alaskamiittoq 1946-mi tsunamip malissuanit eqqorneqanngikkallarami (saamiup tungaani)

Tamatuma kingornatigut naaralaartitsivik aserorneqarluinnarsimasoq (qulleq)

[Suminngaanneernera]

U.S. Coast Guard photo

[Qupp. 24-mi suminngaanneernera]

U.S. Department of the Interior