Silarsuaq qimerloorparput
Silarsuaq qimerloorparput
Annernanngitsumik kigutileritinneq
Kigutit nakorsaannut nakorsiartut amerlasuut kissaatigissagunarpaat kigutinut qillerutip atorneqartartup atorneqartarunnaarnissaa. Amerikami atuisunut atuagassiaq FDA Consumer malillugu tamanna immaqa piviusunngungajalerpoq. Amerikami peqqinnissaqarfimmi pisortaqarfiup akuersissutigeqqammerpaa erbiumip:YAG-laser (YAG: ytrium-aluminiumgranat) alleqqunik pilattaanermut atorneqarnissaa. Kigutit nakorsaata kariesit qilleruteeqqamik peernissaannut taarsiullugu maanna laseri atorlugu kariesit peersinnaanngorpai — tassa kigutip ilaa ajoquteqalersimasoq pujoralaannanngortillugu. Qillerummut nalinnginnaasumut naleqqiullugu laseri assigiinngitsorpassuarnik iluaqutissartaqarpoq. Siullermik laseri atorlugu suliaritinneq annernartoqanngilaq. Taamaalilluni suliaritittut amerlasuut suliaritiffissaasa qeritinnissaat pisariaarutissaaq. Aappassaanillu kigutit nakorsaata suliassani ingerlaannaq aallartissinnaavaa qarnup iluata misigiunnaarnissaa utaqqisariaarutissagamiuk. Tamatumalu saniatigut qillerutip sajuppilunnera nuanniitsoq pinngitsoorneqarsinnaavoq. Annertuumilli ajoquteqarpoq, tassalu laseri kigutinut ilaaqareersunut atorneqarsinnaanngimmat.
Atomip igitassartaa
1960-ikkunnili silarsuarmi atomimik nukissiorfiit atomip igitassartaa 200.000 tons sinnerlugu igissimagaat atuagassiap New Scientist-ip nalunaarutigaa. Ukiullu tamaasa 10.000 tonsinik ilaneqartarput. Igitassat toqussutaasinnasut sumut pisarpat? „Annertunerpaartaat atominik nukissiorfiit eqqaanni toqqortariinnarneqartarput,“ atuagassiaq allappoq. Tamakkuali igitassanut qinngornernut ulorianartunut taamaallaat ukiut 20-it missaanni toqqorsiviunissaat pilersaarutaagaluarpoq. Piffissarlu nalliukkumaarpoq toqqorsivimmut sivisuumik inigisinnaasaannut atomip igitassartaanik nuutsisariaqalerfissaq. Ajornartorsiutaasorli tassaaginnarpoq nuna arlaannaalluunniit iluatitsisimanngimmat atomip igitassartaanut pigisaminut nunap ataani toqqorsivissaminik isumannaatsumik pissarsisimanngimmat. Taamaattumik „atominik nukissiorfiit namminneq pullatiminnit pisarineqarput,“ New Scientist allappoq.
Silarsuarmi bakterissat anginersaat
Heide Schulzip, Max Planck Institutimi Marinmikrobiologimut ilisimatusartup Afrikami Namibiap sineriaani immap naqqanut kiviorarsimasuni bakteriarujussuaq nassaarisimavaa. Uumassuseqartoq 0,75 millimeterimik silissuseqalersinnaavoq bakterissanillu ilisimasatsinnit allanit 100-riaammik anginerulluni. „Bakterissap nalinginnaasup angissusiata teriaaqqap inunngorlaap angeqatigippagu, bakterissap nutaap angissusia tunnulimmut nallersuunneqarsinnaassaaq,“ Londonip aviisia The Tims paasissutissiivoq. Uumassusillit taakkua, Thiomargarita namibiensis-imik taaneqartut, ujammit sapangartaattut katitikkatut illutik imminnut ataqatigiipput. The Times malillugu „bakterissat sulfidit, immap tarajua iluaqutigalugu iltilersorsimasatik uumassutigaat.“
Canadami inuusuttuaqqat upperisarlu
„Tupinnaannartumik Canadami inuusuttuaqqat 80 procentiisa Guuti upperaat, kisianni 15 procentiinnaat akuttoqatigiimmik naalagiartarlutik,“ aviisi Vancouver Sun allappoq. Nikingassuseq tamanna sumik pissuteqarpa? Ilaat ’naalagiarnerit amerlasuut soqutiginanngippallaarnerat’ pissutigalugu peqataarusukkunnaarput aamma ’upperisami najoqqutarisat qeratavallaartut inuusuttut nuannarinninginnermik misigilersittarpaat’. Aviisi nangippoq: „Upperisarsioqatigiit avammut kiinnernerat ajoquserneqarsimaqaaq kristumiut palasiisa kinguaassiuutitigut atornerluinerannik, sikherit eqqissiviilliornerannik, juutinik ingasattajaarniartunik hindunillu sorsukkumatuunik aviisit saqqaanni oqaluttuarineqartunik. Isumasiuilluni misissuinerit takutippaat 1984-imi 62 procentinut naleqqiullugit, Canadamiut inuusuttuaqqat tamaallaat 39 procentiisa upperisarsiornermi pisortat tatigigaat.“ Nalunaarusiaq imatut naggasiivoq: „Inuusuttuaqqat upperisarsiornermi aqutsisut qaaqqusinerminnik ilumoorussinerat paatsoorsimanngikkunikku kulturivut amerlavallaartut upperisarsioqatigiinnut akeqqersimaarpallaartumik pissuseqarput, imaluunniit immaqa anersaakkut ittumik oqariartuut inuusuttorpassuarnut akueriuminaappoq. Immaqa pissutaasut tamarmik atuupput.“
Saaluallaat oqilasuut
Saaluallammik pisaqarniarsimasut tamarmik nalunngilaat tamanna ajornaatsuunngitsoq. Saaluallaap suna isertugaatigaa? Siullermik tunumikkut illugiinnik mikisuararsuarnik meqqoqarput silaannarmi aalariarnermik akeqqat pilersitaanik annikikkaluartumilluunniit malugisaqarsinnaasunik paasitillugu navianartoq suup tungaaneernersoq. Aammattaaq saaluallaat sianiutaasa sananeqaataat pitsaasorujussuupput, tassami taamaallaat sekundip hundrederarterutaa qimaanissaminut pisariaqartippaa. Assiliissut sukkasoorujussuarmik assiliisinnaasoq atorlugu Jeffrey Camhi suleqataalu Hebrew University of Jerusalemimeersut saaluallaat (suli) paasisaqarfiginerusimagaat, aviisi Berliner Morgenpost allappoq. Paasisimavaat saaluallaat sekundimut meteri ataaseq ingerlasinnaasut taamalu sukkatigalutik sekundimut 25-riarlutik sammivitsik allanngortissinnaagaat. „Uumasunik sumiinnerminnik paasisimasaqarluartigisunik taamalu akulikitsigisunik sammivimminnik allanngortitsisinnaasunik allanik ilisimasaqanngilagut,“ New Scientist-imi issuagaq malillugu Camhi oqarpoq. „Saaluallak angerlarsimaffitsinni akaarineqaraluaruni, qularnanngitsumik pisassaringaakkaminik alutorineqassagaluarpoq.“
Isigisinnaassutsit mianersuuguk
„Canadamiut 200.000-it sinnerlugit querteqarput affaannaasalu tamanna nalunngilaat,“ aviisi The Prince George Citizen allappoq. Querti tappingernermut pissutaanerpaavoq. Sianiuteqarfiit isip tunorpiaaniittut atuukkunnaarsittarpai, tamatumalu kingunerisarpaa tappiinnerulerneq, siumuinnaq isigisaq aatsaat nappaatip ajorsilluinnarnerani saassunneqartarluni. Eqqugaasut amerlasuut annerisaqarnatillu suli biilersinnaagamik, atuarsinnaallutik suliassatillu nalinginnaasut amerlanerit suliarisinnaallugit nakorsiarneq ajorput. Canadami Glaucoma Research Society malillugu utoqqaat eqqugaanerusarput, inuit quertilinnik ilaqutallit, isiminni aap naqitsineqarpallaarneranik nappaatillit qernertormiullu 40-it sinnerlugit ukiullit. „Inuit querteqalernissaminnut navianartorsiornerusut nakorsaminnut saaffiginninnissaannut sunnersinnaagutsigik, ajugaangajariissaagut.“ Torontomi St. Michael’s Hospital-ip quertilinnut immikkoortortaani pisortaq dr. Neeru Gupta oqarpoq. „Nappaat paasiaaraanni suliaralugu, tappingernissaagaluaq pinngitsoorneqarsinnaavoq.“
Silassorissuseq imaluunniit naammassisaqarneq nersualaarneqassava?
Angajoqqaat amerlasuut isumaqarput silassorissusiat pillugu nersualaarnineq meeqqanut ajunngitsuusoq. Ilisimatusarnerulli takutippaa taamatut nersualaarinerup kajumillutik iliuusissaat siunissamilu naammassisinnaasaat annikillisittaraat, Columbia Magazine, Colombia University-imit New Yorkimiittumit saqqummersinneqartoq paasissutissiivoq. Professor Carol Dweck naapertorlugu pitsaanerujussuuvoq meeqqat naammassisaat pillugit nersualaaraanni inuunerup unamminiarnartuisa anigornissaannut piareersaatigisarmatigik. „Meeqqat silassorissusertik pillugu nersualaarneqartut silatuutut isigineqarnissartik pingaartinnerusarpaat, pingaaruteqartunillu ilikkagaqarnissamut periarfissartik atunngitsoorusunnerusarpaat allanit malugineqarnissartik pingaarnerutillugu,“ Carol Dweck oqarpoq. Illua tungaatigulli nalunaarusiami paasineqarsinnaavoq naammassisatik qasusuissusertillu pillugit nersualaarneqartut, ilikkagaqarnissamut tamaviaarnissaminnut iluatsinngitsuukkallu anigornissaanut periarfissaqarnerujussuusut. „Meeqqat taakku ilinniagaqarusunnerupput ajunngitsumik isigineqarnissaminnit,“ Carol Dweck isummerpoq. „Anusinngujuitsuupput iluatsinngitsuukkatik soqutiginnginnamikkik.“
Meeqqat sakkutuut amerlanerusut
„Ukiut marluk pingasulluunniit matuma siorna eqqoriarneqarsimavoq meeqqat 250.000-it sorsunnermi atorneqartut. Ullumikkulli allaat 300.000-it angusimavaat,“ atuagassiaq FN-ip naalagaaffiit aqqutiginagit atassuteqarnermut kiffartuussinermi saqqummersittagaa Go Between paasissutissiivoq. Meeqqat, ilaat arfineq-pingasuinnarnik ukiullit, maannakkut silarsuarmi akerleriissuteqarnerni 30-ni sakkutuujupput. „Meeqqat pinngitsaalillugit sorsunnermi sakkugineqarput sakkutuujunissamut ilanngutitinneqarlutilluunniit aallarunneqarsimapput. Taamatut meeqqat pinngitsaalineqarlutik nakuusernermik iliuuseqarnermikkut meeqqat inersimasut uumissuinerat takutittarpaat,“ meeqqat sakkulersorlunilu akerleriinnerit pillugit suliani FN-ip immikkut aallartitaa Olara Otunnu oqarpoq. Meeqqat sakkutuunngortut amerligaluttuninnarnerat annikillisarniarlugu FN-ip Meeqqanut Aningaasaateqarfiata „sakkutuunngortinneqartut minnerpaamik 18-inik ukioqarnissaannik siunnersuut tapersersoraa, meeraanerusunillu sakkutuunngortitsinerup sorsunnermi pinerluttuliornertut eqqartuunneqaataanissaa sakkortuumik piumasaralugu,“ atuagassiaq Facts & Figures 1998-imeersoq allappoq.
Aids — „nappaatit tunillaassuuttut toqussutaasut malunnarnersaat“
„Aids maanna tunillatsinnikkut nappaataavoq silarsuarmi tamarmi toqussutaanerpaasoq,“ FN-ip aids pillugu pilersaarusiaani pisortaq, Peter Piot oqarpoq. Atuagassiaq Science paasissutissiivoq aids 1997-imi silarsuaq tamakkerlugu toqussutaanerpaat arfineq-aapparigaat. 1998-imili aids nappaatinit allanit toqussutaanerpaalerpoq, taamaallaat uummaserineq aap kaaviiaarnerata unittoorneranik pissuteqartoq, qaratsap taqaani nappaatit tassanngaannartumillu sakkortuumik puallulerneq, nappaatit tunillaassuuneq ajortut pinnagit. Aammattaaq aids Afrikami toqussutaanerpaalersimavoq, nappaatinit tunillaassuunneq ajortunit toqussutaanerpaalerluni. Afrikamiinnaq siorna inuit 1.830.000-t toqussutigisimavaat — malariamik, nunami tassami toqussutaanerpaap tullianik, toqussuteqartunit marloriaammik amerlanerullutik.