Daviid nɛ Gooliyaatɩ—Pɔ-tɔm kɛ toovenim na?
Nabɛyɛ kalɩɣ Daviid nɛ Gooliyaatɩ pɔ-tɔm lɛ, pɔpɔzʋʋ pa-tɩ se ɛzɩ toovenim pɩlabɩ mbʋ keekee yaa pɩkɛ tɔm kulubutu na? Ŋpɔzɩ ña-tɩ tɔm ndʋ, alɩwaatʋ ndʋ ŋkalaɣ tɔm ndʋ tɩwɛ ñʋʋ ŋgʋ kɩɖɛwa yɔ, kɩ-taa yɔ? Ye mbʋ yɔ, yele nɛ ɖɩmaɣzɩ tɔm pɔzʋʋ naadozo mbʋ pɩkɔŋ yɔ pɩ-yɔɔ.
1 | Toovenim se ɛyʋ pɩzɩɣ nɛ ɛɖaɣlɩ ɛzɩ mɛtanaa 2 nɛ santimɛtawaa 90 mbʋ yɔ?
Bibl yɔɔdaa se Gooliyaatɩ “ɖaɣlɩkɩŋ kɛ nuŋgolonzi loɖo (6) nɛ pɩɖɛɛ pɩ-yɔɔ (empan kʋɖʋmʋʋ).” (1 Samɩyɛɛlɩ 17:4) Ðaɣlɩkɩŋ weyi paya cɩnɛ se nuŋgoloŋa yɔ, ɩɩkɛnɩ santimɛtawaa 44 nɛ santimɛta hɔɔlʋʋ nɛ empan kʋɖʋmʋʋ ñɛkɛnɩ santimɛtawaa 22 nɛ milimɛtawaa 2. Ye ɖɩkpaɣ ɖaɣlɩkɩŋ ɛnɛ nɛ ɖɩlabɩnɩ akɔnta yɔ, pɩwɩlɩɣ se Gooliyaatɩ ɖaɣlɩkɩŋ kaatalɩ ɛzɩ mɛtanaa 2 nɛ santimɛtawaa 90 mbʋ yɔ. Nabɛyɛ maɣzɩɣ se Gooliyaatɩ ɖaɣlɩkɩŋ ɛɛpɩzɩɣ nɛ pɩtalɩ mbʋ, ɛlɛ ɖɩmaɣzɩ ɖa-alɩwaatʋ taa ɛyaa ɖaɣlɩkɩŋ yɔɔ nɛ ɖɩna. Takayɩsɩ nasɩyɩ yɔɔdɩ ɛyʋ weyi ɛkɩlɩ ɖaɣlʋʋ yɔ, ɛ-tɔm se ɛwɛnɩ mɛtanaa 2 nɛ santimɛtawaa 70. Ye mbʋ, ye Gooliyaatɩ ɖaɣlɩkɩŋ ɩcɛzɩ ɛyʋ ɛnʋ nɛ santimɛtawaa 20 yɔ, pɩkɛ piti tɔm yaa we? Gooliyaatɩ kaalɩnɩ Refayim cejewiye taa, nɛ paasɩm Refayim ñɩma se paɖaɣlɩɣ pɩdɩɩfɛyɩ. Egipiti mba takayaɣ ŋga pama-kɛ pɩnzɩ mɩnʋʋ 13 ñɩŋgʋ taa P.P.Y. yɔ, kawɩlɩɣ se sɔdɩŋ nɩɩyɩ kaawɛ Kanaŋ ɛjaɖɛ taa nɛ ɩ-ɖaɣlɩkɩŋ kaacɛzɩ mɛtanaa 2 nɛ santimɛtawaa 40. Ye mbʋ, paa Gooliyaatɩ ɖaɣlɩkɩŋ ɛɛcɛzɩ mbʋ yɔ, pɩtɩwɩlɩ se ɛyʋ ɛɛpɩzɩɣ nɛ ɛwɛɛnɩ ɛ-ɖaɣlɩkɩŋ ɛnɩ.
2 | Toovenim lɛ, nɔɔyʋ kaawɛɛ nɛ payaɣ-ɩ se Daviid?
Alɩwaatʋ natʋyʋ taa, lɔŋsɩnɖaa nabɛyɛ kaañaɣ pana se pawɩlɩ se Wiyaʋ Daviid tɔm kɛ tɔm kulubutu; ɛlɛ pa-pana ñaɣʋ mbʋ pɩsʋ lɩm. Tɛtɛɛ ñɩm huyiyaa nabɛyɛ kɔma nɛ palɩɩ pɩyɛ naɖɩyɛ yɔɔ, nɛ pama ɖɩ-yɔɔ se “Daviid ɖɩɣa.” Pɩtasɩ lɛ, Yesu Krɩstʋ kaayɔɔdɩ Daviid tɔm se ɛɛkɛ ɛyʋ keekee. (Maatiyee 12:3; 22:43-45) Masɩ hɔɔlɩŋ naalɛ weyi ɩyɔɔdʋʋ Yesu liɖe tɔm nɛ ɩwɩlɩɣ se ɛnʋ kɛnɩnɩ Mesiya yɔ, ɩwɩlɩɣ kpayɩ kpayɩ se ɛlɩnɩ Wiyaʋ Daviid liɖe taa. (Maatiyee 1:6-16; Luka 3:23-31) Ye mbʋ, pɩtʋʋ fɛyɩ se Daviid kaakɛ ɛyʋ keekee.
3 | Lone nɖɩ pɔyɔɔdɩ ɖɩ-tɔm se Daviid nɛ Gooliyaatɩ palabɩ ɖɩ-taa you yɔ, ɖɩkɛ lone keekee yaa we?
Bibl yɔɔdʋʋ se Ela Fɛɛʋ taa paalabɩ you ŋgʋ. Ɛlɛ kɩwɩlɩɣ-ɖʋ ɖɔɖɔ ɖenɖe keekee paalabɩ-kʋ yɔ. Filisti mba kaakpeɣli piyaɣ nakɛyɛ yɔɔ Soko nɛ Azeka pɛ-hɛkʋ taa. Izrayɛɛlɩ piya ñaakpeɣli piyaɣ ŋga kaha Filisti mba ɛza yɔ, kɔ-yɔɔ. Lona ana, aakɛ lona keekee yaa we?
Yʋsɩ tɔm ndʋ abalʋ nɔɔyʋ yɔɔdaa alɩwaatʋ ndʋ ɛyɛlaa nɛ ewolo lone nɖɩ ɖɩ-taa yɔɔ: “Weyi ɛwɩlaɣ-ɖʋ nʋmɔʋ yɔ, ɛtaakɛ Ɛsɔ sɛyʋ, ɛlɛ ɛkpaɣ-ɖʋ lɛ, Ela Fɛɛʋ taa ewoni-ɖʋ. Ðɩkpaɣ nʋmɔʋ nakʋyʋ nɛ ɖɩkpa pʋʋ nakʋyʋ ñʋʋ taa. Ðɩɩwɛɛ nɛ ɖɩcɔŋnɩ fɛɛʋ taa lɛ, eyele nɛ pakalɩ-ɖʋ 1 Samɩyɛɛlɩ 17:1-3. Pʋwayɩ lɛ, ɛkɛzɩ ɛ-ɛza nɛ fɛɛʋ yɔɔ nɛ eheyi-ɖʋ se: ‘Soko njɛyɛ lɛ, mɩ-nɩmɩyɛ yɔɔ mbʋ yɔ.’ Ɛkɛzɩ ɛ-tɩ lɛ, ɛyɔɔdɩ se: ‘Azeka njɛyɛ lɛ, mi-nesi kɩbanzɩ yɔɔ. Tɛtʋ ndʋ tɩ-naalɛ tɩ-hɛkʋ taa Filisti mba kaakpeɣli piyaɣ yɔɔ ɖoli mɩ-ɛzɩdaa mbʋ yɔ. Ye mbʋ, pɩtɩla ɖɩsɩŋ ɖenɖe Izrayɛɛlɩ piya kaakpeɣlaa yɔ.’ Peeɖe mamaɣzɩ ma-ñʋʋ taa se pɩtɩla mansɩŋ ɖenɖe yɔ, peeɖe Sɔɔlɩ nɛ Daviid paasɩŋaa ɖeyi ɖeyi. Ɛtɛma lɛ, ɖitii pʋʋ, ɖɩtɛzɩ pɔɔ nakɛyɛ, lɩm sɔ ka-taa nɛ ka-taa nɛ pɛɛ sakɩyɛ. Peeɖe mamaɣzɩ Daviid yɔɔ, alɩwaatʋ ndʋ ɛɛsɩŋaa nɛ ɛtɔzʋʋ pɛɛ wena a-yɔɔ kaawɛ lɛzɛ lɛzɛ camɩyɛ yɔ, pɛɛ wena a-taa kʋɖʋmɖɩyɛ kʋ Gooliyaatɩ yɔ. Abalʋ ɛnʋ nɛ ɛyaa lalaa mba pɛyɛlaa nɛ powolo peeɖe yɔ, pa-taa labɩ leleŋ se ɛzɩma Bibl kɛdɩ tɔm ndʋ yɔ, pɩtʋʋzɩ ɖeyi ɖeyi.
Kawanaɣ nakɛyɛ fɛyɩ, Daviid nɛ Gooliyaatɩ tɔm kɛ toovenim tɔm. Pɛkɛ ɛyaa keekee nɛ pɔ-tɔm ndʋ tɩlabɩ lona wena aawɛ keekee yɔ, a-taa. Kɔzɩ kɔzɩ lɛ, tɩlɩnɩ Bibl taa, ye mbʋ Ɛsɔ toovenim tʋ “weyi ɛɛcɛtɩɣ yɔ,” ɛ-cɔlɔ tɩlɩnaa.—Tiiti 1:2; 2 Timootee 3:16.