Mawabɩ abʋta wena maawɛna yɔ nɛ manpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ lɛ, ɛzɩma me-wezuu caɣʋ lɛɣzaa yɔ, mantaamaɣzɩ pɩ-yɔɔ wiɖiyi kpa. (Efɛz. 3:20) Pɩtɩla, ɩpɔzʋʋ mɩ-tɩ se ɛzɩma me-wezuu caɣʋ lɛɣzaa. Iyele nɛ manpaɣzɩnɩ kiɖe tɛɛ nɛ mɛnkɛdɩ-mɩ ɛzɩma pɩɖɔma yɔ.

Palʋlɩ-m Pɛrlɛɛ tɛtʋ taa, Caama ɛjaɖɛ taa. Caama you naalɛ ñɩŋgʋ paɣzaa nɛ pɩla fenasɩ pazɩ lɛ palʋlɩ-m, pɩnaɣ 1939 taa. You caɣaɣ tɛm pɩnaɣ 1945 taa lɛ, sɔɔjanaa ɛsɔdaa lɔɔɖa paɣzɩ tɔʋ bɔmbɩwaa Pɛrlɛɛ tɛtʋ taa. Pɔtɔ bɔmbɩwaa alɩwaatʋ natʋyʋ lɛ, pɔtɔlɩ ɖɛ-tɛtʋ taa ɖɩsɩ sakɩyɛ yɔɔ. Nɛ ma nɛ mɔ-hɔʋ, ɖise nɛ ɖiwolo lone naɖɩyɛ taa se ɖɩmɛlɩ. Pʋwayɩ lɛ, ɖɩkʋyɩ nɛ ɖiwolo Ɛrfurɩtɩ tɛtʋ taa, ɖenɖe palʋlɩ mon-ɖoo yɔ.

Mon-ɖoo kaasɔɔlɩ siŋŋ se ɛtɩlɩ toovenim. Ɛkalɩ ɛjaɖɛ yɔɔ lɔŋsɩnɖaa takayɩsɩ sakɩyɛ nɛ ɛtazɩ ɖɔɖɔ tɔm ndʋ coocinaa ndɩ ndɩ wɩlaɣ yɔ tɩ-taa, ɛlɛ ɛ-taa tɩtɛ se pɩkɛ toovenim. Pɩtalɩ pɩnaɣ 1948 lɛ, Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa naalɛ kɔtɩ ɖɔ-nɔnɔɔ. Mon-ɖoo heyi-wɛ se pasʋʋ ɖɩɣa, nɛ pasʋwa lɛ, ɛpɔzɩ-wɛ tɔm sakɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ pakpaɣaa nɛ palabɩnɩ kɛdaɣ yɔ, tɩtɩtalɩ ñɩɣyʋʋ kʋɖʋmʋʋ pʋcɔ nɛ eheyi ma nɛ me-neu se: “Mana toovenim!” Pitileɖi lɛ, ma nɛ mon-ɖoo nɛ me-neu halɩñɩnʋ ɖɩpaɣzɩ kediɣzisi wobu Ɛrfurɩtɩ.

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1950 lɛ, ɖɩpɩsɩ Pɛrlɛɛ, nɛ ɖɩpaɣzɩ wobu kediɣzisi Pɛrlɛɛ-Kruzɩbɛrɩgɩ ɛgbɛyɛ taa. Ðɩɖaɣnɩ lɛɣzʋʋ lone Pɛrlɛɛ peeɖe lɛ, ɖɩpaɣzɩ wobu kediɣzisi Pɛrlɛɛ-Tempɛlɩhɔɔfɩ ɛgbɛyɛ taa. Pʋwayɩ lɛ, pamɩyɩsɩ mon-ɖoo lɩm, ɛlɛ ma lɛ, pɩlakaɣ-m ɛzɩ mantɩñɔɔzɩtɩ man-tɩ se pamɩyɩsɩ-m lɩm yɔ. Ɛbɛ yɔɔ?

Pɩɩwɛ-m kaɖɛ se mɛnɖɛɛnɩ ɛsɩndaa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ maawɛ fɛyɛ siŋŋ. Mankpaɣ pɩnzɩ naalɛ nɛ ma nɛ lalaa ɖisusi tɔm, ɛlɛ mantɩpɩzɩ kpa nɛ malɩzɩ aseɣɖe tɔm susuu taa. Wɛtʋ ndʋ tɩkɔm nɛ tɩlɛɣzɩ alɩwaatʋ ndʋ ma nɛ koobiya mba pawɩlaa se pɛwɛ abalɩtʋ nɛ pɔñɔnɩ Yehowa yɔ ɖɩpaɣzɩ caɣʋ yɔ. Paaɖɩɣ pa-taa nabɛyɛ Naazii ñɩma salakanaa taa yaa Caama wɩsɩ ɖɩlɩyɛ salakanaa taa. Lalaa kpaɣ takayɩsɩ mɛsaɣ tɛɛ nɛ  powoni Caama wɩsɩ ɖɩlɩyɛ, paa paanawa se papɩzɩɣ pakpa-wɛ nɛ paɖʋ-wɛ salaka yɔ. Pa-kɩɖaŋ ɛnɩ, ɩɩwɛnɩ ɖoŋ mɔ-yɔɔ siŋŋ. Mamaɣzaa se ye koobiya mba, paɖʋ pe-weziŋ kaɖɛ taa nɛ petisi se pasʋʋ salaka Yehowa nɛ po-koobiya yɔɔ yɔ, pɩwɛɛ se mañaɣ pana nɛ mawa fɛyɛ nɖɩ maawɛna yɔ.

Manpaɣzɩ mɛn-fɛyɛ wabʋ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩlabɩ ŋgee tɔm susuu nabʋyʋ pɩnaɣ 1955 taa yɔ. Paama takayaɣ nakɛyɛ Informateur * taa, nɛ ka-taa lɛ, koobu Nathan Knorr susaa se ŋgee tɔm susuu ɖʋtʋ ndʋ, tɩkɛnɩ ɖʋtʋ sɔsɔtʋ ndʋ ɛgbɛyɛ taalabɩtɩ-tʋ wiɖiyi yɔ. Ɛyɔɔdaa se ye tɔm susuyaa tɩŋa ɩɖʋ ɖʋtʋ ndʋ nesi yɔ, “ɖɩkaɣ labʋ aseɣɖe lɩzʋʋ tʋmɩyɛ nɖɩ patɩlabɩtɩ-ɖɩ tɛtʋ yɔɔ nɛ pana yɔ fenaɣ ŋga ka-taa.” Mbʋ ɖeyi ɖeyi pɩlaba. Ðɩlabɩ aseɣɖe lɩzʋʋ tʋmɩyɛ nɖɩ nɛ pitileɖi lɛ, ma nɛ man-caa nɛ me-neu ɖɩha ɖa-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-ɖʋ lɩm pɩnaɣ 1956 taa. Ɛlɛ pitileɖi lɛ, pɩɩwɛɛ se mankpaɣ lɩmaɣzɩyɛ kɩcɛyɩyɛ naɖɩyɛ.

Maanawa se pɩwɛɛ se manpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Nɛ mɛwɛɛ nɛ mamaɣzɩɣ pɩ-yɔɔ pɩnzɩ sakɩyɛ, ɛlɛ mɛwɛɛ nɛ mamaɣzɩɣ se pʋwayɩ lɛ maapaɣzɩ-ɖɩ. Kajalaɣ lɛ, mankpaɣ lɩmaɣza se mɛnkpɛlɩkɩɣ tadɩyɛ labʋ mba payakɩ wondu nɛ paɖaɣnɩɣ-tʋ pɛdʋʋ ajɛɛ lɛɛna taa yɔ pɔ-cɔlɔ, Pɛrlɛɛ tɛtʋ taa. Pʋwayɩ lɛ, maasɔɔlaa se mala tʋmɩyɛ nɖɩ alɩwaatʋ pazɩ nɛ pɩsa nɛ mɛwɛɛ niye ɖɩ-taa pʋcɔ nɛ manpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Pʋyɔɔ pɩtalɩ pɩnaɣ 1961 lɛ, manpaɣzɩ tʋmɩyɛ labʋ Hamburɩgɩ, peeɖe Caama ɛjaɖɛ taa mɛlɛnaa ɖɩzɩŋɩyɛ sɔsɔɖɛ kaawɛɛ. Mɛwɛɛ nɛ mɛnɖɛɣnɩ ɛsɩndaa ma-tʋmɩyɛ taa lɛ, mɛwɛɛ ɖɔɖɔ nɛ montuzuu alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ labʋ nɛ ɛsɩndaa. Ɛbɛ kaɣ-m sɩnʋʋ nɛ mawa kaɖɛ nɖɩ?

Man-taa labɩ leleŋ se Yehowa tɩŋnɩ koobiya mba paawɛnɩ sɔɔlɩm siŋŋ yɔ pɔ-yɔɔ nɛ ɛsɩnɩ-m nɛ manɩɩ pɩ-taa se ɛ-sɛtʋ tɔm kɩlɩnɩ cɛyʋʋ. Man-taabalaa sakɩyɛ kaatɛm paɣzʋʋ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ nɛ paha-m kɩɖaʋ kɩbaŋʋ. Pɩtasɩ lɛ, koobu Erich Mundt weyi paaɖʋ-ɩ salaka yɔ, eseɣti-m se mantaa Yehowa liu. Ɛyɔɔdaa se ɛ nɛ koobiya mba paawɛ salaka taa nɛ pataɣ pa-maɣmaɣ pa-tɩ liu yɔ, pɔkɔm nɛ pɛhɛɛ fezuu taa pʋwayɩ. Ɛlɛ mba paata Yehowa liu nɛ pa-laŋɩyɛ pilim yɔ, papɩzaa nɛ pɔɖɔkɩ pe-siɣsiɣ wɛtʋ nɛ pɛwɛɛ wazaɣ siŋŋ Yehowa ɛgbɛyɛ taa.

Pɩtasɩ lɛ, koobu Martin Poetzinger weyi ɛkɔm nɛ ɛla tʋmɩyɛ Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ taa yɔ, ɛɛwɛɛ nɛ eseɣtiɣ koobiya nɛ ɛyɔɔdʋʋ se: “Mbʋ ɩwɛna nɛ pɩmʋ ñɩm nɛ pɩkpaɖɩ yɔ, mbʋ lɛ abalɩtʋ.” Mamaɣzɩ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ nɛ pɩtɛ lɛ, meyele tʋmɩyɛ nɖɩ malakaɣ yɔ nɛ manpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ juin 1963. Lɩmaɣza wena mankpaɣaa payɩ yɔ a-taa lɛ, nɖɩ kpaɖɩnɩ ɖeu. Fenasɩ naalɛ wayɩ, halɩ pʋcɔ nɛ manpaɣzɩ ñɩnʋʋ tʋmɩyɛ kɩfaɖɛ lɛ, paha-m waɖɛ se mɛnkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya. Pɩlabɩ pɩnzɩ pazɩ lɛ, Yehowa wazɩ-m nɛ pɩcɛzɩ ɛzɩma mamaɣzaa yɔ. Paya-m se mowolo Gileyaadɩ sukuli ɖaŋ 44 ñɩŋgʋ.

Lɔŋ weyi maakpɛlɩkɩ Gileyaadɩ sukuli taa, kɔzɩ kɔzɩ koobu Nathan Knorr nɛ koobu Lyman Swingle pɔ-cɔlɔ yɔ, ɩ-taa nɩɩyɩ yɔ: “Taayele nɛ pitibi-ŋ yɔɔɔ lɛɛ lɛɛ tʋmɩyɛ nɖɩ paɖʋʋ-ŋ yɔ ɖɩ-taa.” Peseɣti-ɖʋ se ɖiwolo pɩ-yɔɔ nɛ ɖɩlakɩ tʋmɩyɛ nɖɩ paɖʋʋ-ɖʋ yɔ, paa pɩwɛ kaɖɛ yɔ. Koobu Knorr yɔɔdaa se: “Ɛbɛ yɔɔ ŋkaɣ ña-lɩmaɣza kam? Kʋzɔɔtʋ na, tɛtɛ wondu na, kʋñɔndʋtʋ na? Yaa tɩŋ, tɩŋ hɛtʋ, nɛ amʋʋya yɔɔ ŋkaɣ kam ña-lɩmaɣza? Ñaɣ pana nɛ ŋsɔɔlɩ ɛyaa.” Kɩyakʋ nakʋyʋ, koobu Swingle heyaɣ-ɖʋ mbʋ piyeki nɛ pitiki koobiya nabɛyɛ yɔɔɔ lɛɛ lɛɛ yɔ pɩ-tɔm lɛ, piitukuni-i siŋŋ nɛ halɩ ɛ-ɛsɩtɛɣlɩm kilimi. Pɩɩwɛɛ se eyele ɛ-tɔm yɔɔdʋʋ nɛ ɛ-yɔɔ hɛɛ pʋcɔ nɛ ewolo pɩ-yɔɔ. Piitukuni-m siŋŋ, nɛ mɛntɛ man-taa se mañakɩ pana nɛ mantaaɖʋ fɛyɛ Krɩstʋ yaa e-koobiya siɣsiɣ ñɩma.​—Mat. 25:40.

Patayɩ-ɖʋ tʋma nɛ pɩtɛ lɛ, Betɛɛlɩ koobiya nabɛyɛ pɔzɩ-ɖʋ se le petiyini-ɖʋ se ɖiwolo ɖɩla tʋmɩyɛ? Pɔyɔɔdɩ tɔm kɩbandʋ pɩɩlɩnɩ ɖenɖe lalaa woki pa-tʋmɩyɛ labʋ yɔ pɩ-yɔɔ, nɛ pʋwayɩ lɛ moncosi-wɛ se: “Kɔŋgoo (Kinsaasaa).” Pasɩŋ pazɩ nɛ pɔyɔɔdɩ se: “Kɔŋgoo yaa! Yehowa ɛwɛɛ ñɔ-cɔlɔ!” Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, ɛyaa yɔɔdaɣ se ɛyaa yowaɣ nɛ pakʋʋ ɖama Kɔŋgoo (Kinsaasaa) ɛjaɖɛ taa. Ɛlɛ mɛwɛɛ nɛ mamaɣzɩɣ tɔm ndʋ mɛnkpɛlɩkɩ Gileyaadɩ sukuli taa yɔ tɩ-yɔɔ tam. Ðɩtɛm sukuli Septembre 1967, nɛ pitileɖi lɛ ma nɛ Heinrich Dehnbostel nɛ Claude Lindsay ɖiwolo Kɔŋgoo tɛtʋ sɔsɔtʋ ndʋ payaɣ se Kinsaasaa yɔ tɩ-taa.

Ðɩtalɩ Kinsaasaa lɛ, ɖɩkpaɣ fenasɩ naadozo nɛ ɖɩkpɛlɩkɩnɩ Fransɩɩ kʋnʋŋ. Pʋwayɩ lɛ, ɖɩsʋʋ ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ nɛ ɖiwolo Lubumbasii ɖenɖe payaɣaɣ se Elizaabɛɛtɩviili yɔ. Peeɖe kaañɔtɩnɩ Sambii kamaɣ ŋga kɛwɛnɩ Kɔŋgoo hadɛ kiŋ hɔɔlʋʋ taa yɔ. Ðiwobi Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɖɩɣa ŋga kaawɛ tɛtʋ ndʋ tɩ-hɛkʋ taa yɔ ka-taa.

Ɛzɩma pataasusi tɔm Lubumbasii ageeta sakɩyɛ taa wiɖiyi nɛ pana yɔ, ɖa-taa kaawɛ leleŋ se ɖɩkɛnɩ kajalaɣ ñɩma mba posusuu toovenim tɔm a-taa yɔ. Alɩwaatʋ pazɩ wayɩ lɛ, ɖɩɩwɛnɩ Bibl kpɛlɩkɩyaa sakɩyɛ, nɛ ɖɩtaapɩzɩɣ se ɖɩkpɛlɩkɩnɩ pa-tɩŋa. Ðisusi tɔm ɖɔɖɔ sɔsaa mba palakaɣ komina tʋmɩyɛ yɔ, yaa polisinaa. Ɛyaa kaawɛnɩ ñamtʋ Ɛsɔtɔm ndʋ ɖisusaɣ-wɛ yɔ tɩ-yɔɔ nɛ ɖɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ ɖɔɖɔ siŋŋ. Ɛyaa sakɩyɛ yɔɔdaɣ Siwahilii kʋnʋŋ nɛ pʋyɔɔ lɛ, ma nɛ Claude Lindsay ɖɩkpɛlɩkɩ ɖɔɖɔ kʋnʋŋ ŋgʋ kɩ-yɔɔdʋʋ. Pitileɖi lɛ, petiyini-ɖʋ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa pɔyɔɔdaɣ Siwahilii yɔ.

Ðɩnɩ leleŋ siŋŋ ɖa-tʋmɩyɛ taa, ɛlɛ ɖɩkatɩ ɖɔɖɔ kala sakɩyɛ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, ɖɩkataɣ sɔɔjanaa mba pahaɣ sʋlʋm yɔ, yaa polisinaa ñaɖɩŋ tɩnaa nɛ pɛcɛtɩɣ ɖɔ-yɔɔ tɔm se ɖɩlabɩ mbʋ, toovenim taa lɛ, ɖɩtɩla yɔ. Kɩyakʋ nakʋyʋ polisinaa canɖaʋ nakʋyʋ kpaɣ malɩfanaa nɛ pasʋʋ ɖɔ-yɔɔ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩlakaɣ kediɣzaɣ nakɛyɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɖɩɣa taa yɔ. Pakpa-ɖʋ nɛ powoni pa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɛ peheyi-ɖʋ se ɖɩcaɣ tataa, kadaɣ taa. Ðɩcaɣ peeɖe nɛ pɩkɔɔ pɩma ɖanaɣ ñɩɣtʋ hiu mbʋ yɔ, pʋcɔ nɛ peyebi-ɖʋ.

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1969 lɛ, paha-m waɖɛ se mɛnkɛ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ. Egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa malakaɣ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ yɔ, mowokaɣ Afrika agbaa wena awɛ ɖooo lakʋ taa yɔ a-taa. Nɛ pɩɩwɛɛ se mɔnɖɔ nʋmɔʋ kɩɖaɣlʋʋ siŋŋ. Mowobi tɛtʋ cikpetu natʋyʋ taa lɛ, ɖoyuu nakʋyʋ nɛ ki-piya pasʋwaɣ man-kaɖʋ tɛɛ ɖoo taa.  Maakaɣ sɔʋ ɛzɩma ɖoyuu ŋgʋ kɩkʋyaɣ tɛbɩyɛ yɔɔ nɛ kɩkɔtʋʋ nɛ pifeziɣ-m yɔ pɩ-yɔɔ kpa. Mɔntɔzʋʋ kɛdɛsɩ kɩbanzɩ nzɩ ma nɛ koobiya ɖɩlakaɣ pɩlɩɩnɩ Bibl taa toovenim tɔm yɔɔ yɔ, alɩwaatʋ ndʋ ma nɛ wɛ ɖihoyaɣ miŋ ɖanasɩ yɔɔ lɛ, man-taa lakɩ leleŋ siŋŋ.

Kala sɔsɔna wena ɖɩkataa yɔ, a-taa naɖɩyɛ lɛ mba payaɣaɣ pa-tɩ se koobiya nɛ pɛwɛɛ nɛ paɖʋʋ nesi politiki ɛgbɛyɛ nɖɩ payaɣaɣ se Kitawala * yɔ. Pamɩyɩsɩ pa-taa nabɛyɛ lɩm nɛ halɩ papɩsɩ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa. Paawɛ ɛzɩ “kaaŋ weyi ɩmɛlɩ lɩm tɛɛ” yɔ nɛ mba paakɛnɩ koobiya maɣmaɣ yɔ, peyeba nɛ ɖɩpɩzɩ ɖɩtɩlɩ pɩ-tɛɛ nɛ pɩ-yɔɔ ɛyaa mba. (Yud. 12) Yehowa kɔma nɛ ɛñalɩ ɛgbɛyɛ nɛ ɛlɩzɩ ɛyaa kɩdɛkɛdaa mba lɛ, laŋa kɩbana tɩnaa sakɩyɛ kpɛlɩkɩ toovenim nɛ ɛgbɛyɛ ɖaɣnɩ huuu nɛ pɩkpaɖɩ.

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1971 lɛ, petiyini-m Kinsaasaa ɛgbɛyɛ piliŋa taa, nɛ malakaɣ tʋma ndɩ ndɩ ɛzɩ takayɩsɩ maʋ yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ, takayɩsɩ pɔzʋʋ tʋmɩyɛ nɛ tɔm susuu tʋmɩyɛ mbʋ yɔ. Betɛɛlɩ taa tʋma labʋ sɩnɩ-m nɛ mantɩlɩ ɛzɩma mɔncɔnɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ ɛjaɖɛ sɔsɔɖɛ taa ɖenɖe komina tʋma tɩtɔyɩ yɔ. Nabʋyʋ taa, pɩlakɩ fenasɩ sakɩyɛ pʋcɔ nɛ takayɩsɩ nzɩ ɖɩtɩŋɩɣnɩ ɛsɔdaa lɔɔɖa yɔɔ nɛ ɖitiyiɣna yɔ sɩtalɩɣ agbaa. Ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ talɩɣnɩ takayɩsɩ ɖoli lɛ, paɖʋ-sɩ mɛlɛnaa taa. Sɩlakaɣ kpɩtaŋ sakɩyɛ lɩm yɔɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ñɩtʋ natʋyʋ ñɔwaɣ lɩm yɔɔ nɛ pɩlakɩ kaɖɛ mɛlɛnaa se pɔɖɔ lɛɛ lɛɛ. Paa mbʋ yɔ, tʋmɩyɛ ɖɔŋaɣ camɩyɛ paa ɖɩkataɣ kala ana nɛ lɛɛna ɖɔɖɔ yɔ.

Ðɩtaawɛɛnɩ liidiye sakɩyɛ, ɛlɛ ɛzɩma koobiya tɩŋaɣnɩ liidiye pazɩ nɖɩ ɖɩwɛna yɔ, ɖɩ-yɔɔ nɛ palakɩ kigbeɣliŋ sɔsɔŋ yɔ, pɩhaɣaɣ-m taa leleŋ pɩdɩɩfɛyɩ. Pɛcɛsɩ kpanɛ naɖɩyɛ nɛ pɔñɔɔzɩ-ɖɩ nɛ pɩpɩsɩ tɔm ɖɩyɔɔdɩyɛ. Pakpaɣ ñɩtʋ ndʋ tɩɖaɣlaa nɛ tikii camɩyɛ yɔ nɛ pɔcɔzɩnɩ kigbeɣluu ɖɩlaɖɛ, nɛ pokoti lɛɛtʋ nɛ pɩwɛɛ sabɩŋ tɩyɛ nɛ pacakɩ pɩ-yɔɔ. Pakpaɣ liijɔŋ (bambou) nɛ pamanɩ kolonzi nɛ pakpaɣ kañɩŋgbayɩsɩ (roseaux) nɛ palʋʋ ñalɩŋ tɩyɛ nɛ pɔlɔbɩna nɛ palabɩnɩ ɖɔɖɔ taabɩlɩwaa. Pañɩnɩ mʋndɔndʋ nɛ pɔhɔkɩnɩ ñɩma lone taa. Mantaapɩzɩɣ se manɖʋ-wɛ nesi ɛlɛ ɛzɩma koobiya lɩzaɣ lɩmaɣza nɛ palakɩ pɩtɩŋa payɩ mbʋ yɔ, pɩhaɣaɣ-m taa leleŋ siŋŋ. Piyeba nɛ mɔnsɔɔlɩ-wɛ pɩdɩɩfɛyɩ. Pakʋsaɣ-m peeɖe se pɛɖɛnɩ hɔɔlʋʋ lɛ, pɩlakaɣ-m ɛzɩ mantaaɖɛɛ pɔ-cɔlɔ yɔ!

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1974 lɛ, pakʋsɩ-m nɛ powoni Nayiroobii ɛgbɛyɛ piliŋa taa Keniya ɛjaɖɛ taa. Tʋma sakɩyɛ kaaɖaŋ-ɖʋ peeɖe. Keniya ɛgbɛyɛ piliŋa cɔŋnaɣ tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ ajɛɛ hiu wena aañɔtɩnɩ-kɛ yɔ a-taa, nɛ paaɖɩɣ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma a-taa naayɛ taa. Petiyaɣ-m ɖoŋ ɖoŋ ajɛɛ ana a-taa kɔzɩ kɔzɩ Etiyoopii ɛjaɖɛ taa. Panazaɣ ɖo-koobiya mba paawɛ peeɖe yɔ, nɛ pakataɣ ɖɔɖɔ kala sɔsɔna siŋŋ. Pamakaɣ pa-taa sakɩyɛ yaa paɖʋwaɣ-wɛ salaka nɛ halɩ pakʋʋ pa-taa nabɛyɛ. Ɛlɛ pɔɖɔkɩ pe-siɣsiɣ wɛtʋ kpam mbʋ pʋyɔɔ yɔɔ yɔ, taabalɩyɛ kɩbanɖɛ kaawɛ pa nɛ Yehowa pɛ-hɛkʋ taa nɛ paasɔɔlɩ ɖama ɖɔɖɔ siŋŋ.

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1980 lɛ, ma nɛ Gail Matheson ɖɩɖɔkɩ nesi. Kanadaa palʋlɩ Gail nɛ ma nɛ ɩ ɖɩɩlabɩnɩ Guiliyaadɩ sukuli ɖaŋ kʋɖʋmʋʋ. Gail kaawɛɛ nɛ ɛlakɩ Ɛsɔtɔm tiyiyu tʋmɩyɛ Boolivii ɛjaɖɛ taa, ɖenɖe paatiyini-i yɔ! Pɩlabɩ pɩnzɩ 12 pʋwayɩ lɛ, ɖɩɖaɣnɩ katʋʋ Niyuu Yɔrɩkɩ ɛjaɖɛ taa nɛ pitileɖi lɛ, ɖɩɖɔkɩ nesi Keniya ɛjaɖɛ taa. Mɛnsɛɣ Gail siŋŋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ paa ɛzɩmtaa ɛkaŋ ɛ-lɩmaɣza ɛzɩma Yehowa wazɩ-ɖʋ yɔ pɩ-yɔɔ nɛ e-liu sɩkɩnɩ mbʋ ɛwɛna yɔ. Halɩ nɛ sɔnɔ ɛmʋ ñɩm siŋŋ mɛ-ɛsɩndaa nɛ ɛkɛ-m sɩnɩyʋ nɛ taabalʋ kɩbanʋ.

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1986 lɛ, paɖʋ ma nɛ Gail egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ, nɛ alɩwaatʋ kʋɖʋmtʋ ndʋ tɩ-taa ɖɔɖɔ lɛ, maawɛɛ nɛ malakɩ tʋmɩyɛ Ɛgbɛyɛ piliŋa taa kɔɔmiite taa. Ðɩlakaɣ Egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ nɖɩ nɛ ɖɩtalɩɣ ajɛɛ wena a-yɔɔ Keniya ɛgbɛyɛ piliŋa cɔŋnaɣ yɔ a-taa sakɩyɛ taa.

Menɖiɣni tɔzʋʋ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩñɔɔzaɣ kigbeɣluu sɔsɔʋ nakʋyʋ Asɩmaraa, (Eritree ɛjaɖɛ taa) pɩnaɣ 1992 taa yɔ tɩ-yɔɔ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa pataaɖɩɣ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-taa. Kizinziku ŋgʋ kɩ-tɛɛ ɖɩlakaɣ kigbeɣluu yɔ, kɩ-taa taawɛɛ ɖeu nɛ pɩtalɩ kɩ-wayɩ. Pɩtalɩ kɩyakʋ ŋgʋ ɖɩlakaɣ kigbeɣluu lɛ, man-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ se koobiya kaañɔɔzɩ kizinziku ŋgʋ kɩ-tɛɛ nɛ pɩwɛɛ ɖeu siŋŋ nɛ pɩmʋnɩ lone nɖɩ ɖɩ-taa papɩzɩɣ nɛ pɛsɛɛ Yehowa yɔ. Hɔŋ sakɩyɛ kɔnɩ yeyeenaa  nɛ pohuuzi kɩ-hɔɔlɩŋ weyi ɩtaawɛɛ cɔnʋʋ yɔ ɩ-yɔɔ. Kigbeɣluu ŋgʋ kɩɩlabɩ ɖeu kpem, nɛ ɛyaa 1279 kaakɔmnɩ kɩ-taa.

Egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ kaakɛnɩ-ɖʋ lɛɣzɩtʋ kɩfatʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔɔ yɔ ɖɩlɛɣzaɣ ɖɩzʋyɛ paa ɛzɩmtaa. Alɩwaatʋ natʋyʋ taa ɖɩɩcaɣ ɖɩɣa kɩbaŋa nakɛyɛ taa nɛ lɛɛtʋ taa lɛ ɖɩcaɣ ɖɩɣa ŋga palabɩ ka-tɩŋa nɛ kancɩ yɔ, nɛ pʋcɔ nɛ ŋwolo awayɩ ɖɩlɩyɛ lɛ, ŋɖɔŋ ɛzɩ mɛtanaa 100 mbʋ yɔ. Paa le ɖɩɩlakaɣ tʋmɩyɛ yɔ, mbʋ pɩ-yɔɔ ɖɩtɔzʋʋ nɛ pɩhaɣ-ɖʋ taa leleŋ siŋŋ yɔ lɛ tʋma kɩbana wena ɖa nɛ tɔm susuyaa nɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa mba paawɛ kpekpeka yɔ, ɖɩlakaɣ yɔ. Pɛlɛɣzɩ-ɖʋ tʋmɩyɛ kɩfaɖɛ lɛ, ɖa-taa taawɛɛ leleŋ se ɖɩɖɛɛ nɛ ɖiyele ɖa-taabalaa kɩbama mba.

Kpaɣnɩ pɩnzɩ 1980 waa ɖɩdɛnɖɛ nɛ ŋwolo 1990 waa ɖɩbazɩyɛ lɛ, komina ha nʋmɔʋ se ɖɩla ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma ajɛɛ wena a-yɔɔ Keniya ɛgbɛyɛ piliŋa cɔŋnaɣ yɔ, a-taa sakɩyɛ taa. Piyeba nɛ patʋlɩ ɛgbɛyɛ pilinzi ajɛɛ wena a-yɔɔ Keniya ɛgbɛyɛ piliŋa cɔŋnaɣ yɔ a-taa naayɛ taa. Pɩnaɣ 1993 taa lɛ petiyini-ɖʋ Adisabeba, Etiyoopii ɛjaɖɛ taa. Pɩnzɩ hiŋ sakɩyɛ pʋcɔ nɛ pɩtalɩ mbʋ lɛ, palakaɣ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma mɛsaɣ tɛɛ. Ɛlɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ komina ha nʋmɔʋ se ɖɩlabɩ-yɛ faaa.

Yehowa wazɩ ɖa-tʋmɩyɛ Etiyoopii ɛjaɖɛ taa. Koobiya sakɩyɛ paɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Kpaɣnɩ pɩnaɣ 2012 lɛ, paa pɩnaɣ ŋga, tɔm susuyaa mɩnʋʋ yɔɔ lɛ, mba palakɩ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ yɔ, pɛcɛzɩɣ 20. Nɛ patʋlɩ ɖɔɖɔ teokrasɩ sukulinaa nɛ pafalɩsɩ koobiya sakɩyɛ, nɛ pama Kewiyaɣ Kpaamɩŋ weyi yɔ, ɩcɛzɩ 120. Pɩnaɣ 2004 taa, Betɛɛlɩ hɔʋ lɩwa nɛ kɩkɛɛ ɖɩɣa kɩfalaɣ taa. Nɛ pɩɩkɛ wazaɣ sɔsɔɔ kpem se pama ɖɩɣa ŋga kɔ-cɔlɔ Kigbeɣliŋ Kpaaŋ.

Pɩnzɩ sakɩyɛ nzɩ ɖa nɛ Etiyoopii koobiya ɖɩlabɩ tʋmɩyɛ yɔ, siyeba nɛ taabalɩyɛ kɩbanɖɛ wɛɛ ɖa nɛ wɛ ɖɛ-hɛkʋ taa. Ðɩsɔɔlɩ-wɛ siŋŋ pa-camɩyɛ lakasɩ nɛ ɛzɩma pɛwɛnɩ sɔɔlɩm siŋŋ yɔ pʋyɔɔ. Pitileɖi yɔ, ɖo-tomnaɣ taa alaafɩya paɣzɩ-ɖʋ cɛyʋʋ nɛ pʋyɔɔ lɛ, pakʋsɩ-ɖʋ nɛ powoni ɛgbɛyɛ piliŋa ŋga kɔcɔŋnɩ Erɔɔpɩ hɛkʋ taa ajɛɛ tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ ka-taa. Pɛwɛɛ nɛ pɔcɔŋnɩ ɖɔ-yɔɔ nɛ sɔɔlɩm siŋŋ ɛlɛ ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩmaɣzɩɣ ɖɔɖɔ ɖa-taabalaa kɩbama mba pɛwɛ Etiyoopii yɔ pɔ-yɔɔ.

Ða-maɣmaɣ ɖɩnanɩ ɖɛ-ɛsa ɛzɩma Yehowa yeba nɛ ɛ-tʋmɩyɛ ɖɛɛnɩ ɛsɩndaa yɔ. (1 Kɔr. 3:6, 9) Kɩɖaʋ nakʋyʋ yɔ: Alɩwaatʋ ndʋ manpaɣzɩ tɔm susuu Ruwandaa yɔ, tɔm susuyaa nabɛyɛ taawɛɛ peeɖe nɛ petiyiɣni pa-tʋmɩyɛ akɔnta. Lɛɛlɛɛyɔ, tɔm susuyaa cɛzɩ 30 000 ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Pɩnaɣ 1967 taa lɛ, tɔm susuyaa ɛzɩ 6 000 mbʋ yɔ, kaawɛnɩ Kɔŋgoo Kinsaasaa. Lɛɛlɛɛyɔ tɔm susuyaa mba pɛwɛ peeɖe yɔ, patalɩ 230 000 mbʋ yɔ, nɛ ɛyaa mba powobi Yesu sɩm yɔɔ tɔzʋʋ sɔnzɩ ɖɩlaɖɛ 2018 taa yɔ, pɛcɛzɩ miiliyɔɔ kʋɖʋmʋʋ. Ajɛɛ wena payɩ a-yɔɔ Keniya ɛgbɛyɛ piliŋa cɔŋnaɣ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa yɔ, a-taa tɔm susuyaa huwaa nɛ pɩcɛzɩ 100 000 yɔɔ.

Yehowa tɩŋnʋʋ koobiya ndɩ ndɩ yɔɔ nɛ ɛsɩnɩ-m nɛ manpaɣzɩ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔ, pɩcɛzɩ pɩnzɩ 50 yɔɔ lɛɛlɛɛyɔ. Paa mɛwɛɛ nɛ malʋkɩnɩ fɛyɛ halɩ nɛ sɔnɔ yɔ, mɛnkpɛlɩkɩ ɛzɩma mantaa Yehowa liu nɛ ma-laŋɩyɛ pilim yɔ. Mbʋ mankatɩ Afrika taa yɔ, pɩkpɛlɩkɩ-m se mɛwɛɛnɩ suuɖu nɛ me-liu sɩbɩnɩ mbʋ mɛwɛna yɔ. Ma nɛ Gail ɖɩtɔzʋʋ ɖo-koobiya mba pamʋ-ɖʋ ɛgɔndʋ, mba pɔɖɔkɩ pa-tɩ kala sɔsɔna taa yɔ, nɛ pataɣ Yehowa liu yɔ pɔ-yɔɔ lɛ, pɩlakɩ-ɖʋ leleŋ siŋŋ. Mɛwɛnɩ ɛsɩmɩyɛ siŋŋ Yehowa camɩyɛ lakasɩ yɔɔ. Toovenim, Yehowa wazɩ-m nɛ pɩcɛzɩ ɛzɩma mamaɣzaɣ yɔ.​—Keɣa 36:4.