Suluʼu tü Bibliakat tü pütchikat alma ashajünüsü suluʼu hebreo néfesch otta griego psykjé. Suluʼu tü pütchikat hebreo tia maluʼulu «asanalaasü saaʼin» otta suluʼu griego «wayuu katoʼuchi». a Müsüjeseʼe tü pütchikat alma shia süküjeeka achiki wanee mürüt jee niale wanee wayuu, nnojotsü shiain wanee kasa ojuʼitaka nünainjee wanee wayuu outapa nia. Waashajeʼera waneirua pütchi suluʼujee tü Bibliakat aküjakat tia.

•   Wanaa sümaa nukumajüin Jehová Adán, chi palajachikai wayuu, katüsü noʼu nutuma (Génesis 2:7). Nnojotsü aapünüin nümüin Adán tü kanüliakat alma süka niayaain neʼe niakai tia.

•   Saashin tü Bibliakat eesü süpüla shipettüin tü almakat wanee kasa eekai outuin (Levítico 5:2; Jünemann), shiküin (Levítico 7:20, Katznelson), shiʼyataain (Levítico 23:30, Huerin), suchuntaain saaʼin shiküin asalaa (Deuteronomio 12:20, Nácar-Colunga, 1974) otta soonooin sümüin tü naluwataakalü anain na sülaülashiikana mma (Roma 13:1, Reina-Valera, 1909). Niaʼala neʼe wanee wayuu eekai süpüla aaʼinrüin tia.

¿Matüjainsatche shia outaa?

 Eesü süpüla outuin shia. Süküjain shia wainma pütchi suluʼujeejatü tü Bibliakat, anuu suʼutkalüirua.

•   Müsü tü Bibliakat «Tü alma kaainjalakat, outajatü shia» (Ezequiel 18:4, 20, La Biblia de las Américas).

•   Müsü tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés: «Tü alma eekai kaainjaleein, outajatü shia». Tia shia tü aainjünakat nüka wanee israelita aaʼinrakai wanee kasa eekai mojuin maʼin (Éxodo 12:15, 19; 31:14, Reina-Valera, 1909; Levítico 7:20, 21, 27, Biblia de Ferrara). Suluʼu Levítico 19:8, La Biblia de las familias católicas süküjain tü alatajatkat nümüin wanee wayuu eekai kaainjalain: «Tia almakat outajatü shia».

•   Aküjünüsü suluʼu waneirua wetsiikulokot tü pütchi makalü aka saaʼin tüü: «outusü wanee alma ». Tü süküjeekalü achiki shia outuin wanee wayuu (Levítico 21:11; Números 6:6). Suluʼu wainma Biblia ashajünüsü tü pütchikat «wayuu outushi». Tü pütchikat suluʼu hebreo müsü mayaa néfesch tia maluʼulu alma.

Alma otta kataa oʼu

 Suluʼu tü Bibliakat tü alma makat, shiaʼaya neʼe tü kataakalü oʼu. Jamüsüjaʼa suluʼu Job 33:22 tü pütchikat suluʼu hebreo alma (néfesch), kataa oʼu maluʼulu shia. Jamüsüjaʼa niʼrüle wanee wayuu outaa nooʼomüin tü Bibliakat müsü amülouitaairüja tü alma nünainkat (Éxodo 4:19; Jueces 9:17; Filipos 2:30).

 Wayaawatüle saaʼu tü pütchikat alma sükaalinjeena waya süpüla wayaawatüin saaʼu tü wetsiikulokalüirua suluʼuka tü Bibliakat aashajaaka süchiki tia. Jamüsüjaʼa suluʼu Génesis 35:18 aküjünüsü sujuʼitüin wanee alma sünainjee wanee jiet otta maʼaka süküjain shia tü Bibliakat Torres Amat, amotsojüsü saaʼin tü wayuukat. Tia maluʼulu sülüʼülüin tia wayuukat süpüla outaa. Müsia neʼe süshajia tia wetsiikulokalüirua suluʼu waneirua Biblia «amotsojüsü saaʼin tia wayuukat» (La Biblia Latinoamérica, 2011).

¿Jalejeejatü oʼttuin sunoujünüin anain nnojoluin outuin tü almakat?

 Mayaainjeʼe wainmain tü iküleesia anoujakat sünain tüü, nnojotsü süküjain tü Bibliakat tia. Na anoujaka sünain tia naya na chejeʼewaliikana Grecia sümaiwa. Müsü sünüiki tü Diccionario enciclopédico del Cristianismo: «Tü aküjünakat süchiki tü almakat, sünainjeejatü tü nanoujakalü anain na griegokana paala, naashin nayakana chi wayuukai (sōma) katatüsü suulia tü almakat (psychḗ). Aluʼujasaʼa saashin tü Bibliakat waneeshia neʼe nukuwaʼipa chi wayuukai».

 Nüʼürülaasü Maleiwa tü nanoujakalü anain na wayuukana süchiki matüjain outaa tü almakat süka nnojoluin pansaain sümaa tü nikirajakalü anain. «Jalia jia jükanajuʼulaajayaa sütüma tü namakat. Tü nekirajakat anain, pütchi alawaa neʼe, naleʼeruʼujeejatü neʼe, shia tü shikirajapüʼükat anain tü natuushi manoujainsatkalüirua» (Colosas 2:8).