Waaʼinra tü kasa anasükat napüleerua süka shiimain alin naya wapüla
«Anakaja nnojorule ‹Aishi pia tapüla› wamüin neʼe süka wanüiki. Shia anaka aluʼu waaʼinrüle tü kasa anasükat namüin na wawalayuukana süpüla natüjaainjatüin saaʼu sünain shiimüin naalii wapüla» (1 JUAN 3:18).
JAYEECHI: 106, 100
1. ¿Jarat tü sukuwaʼipakat saalin wayuu nüpüla Jeʼwaa? ¿Kaseerü waaʼinraka lotule sukuwaʼipa alin wayuu wapüla? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).
NIA Jeʼwaa shikiishikai tü aliikalü apüla wayuu (1 Juan 4:7). Lotusü sukuwaʼipa tü saalinkat wayuu nüpüla Jeʼwaa, agápe sünülia tia saalinkat wayuu sutuma tü Wiwüliakat. Lotule sukuwaʼipa saalin wayuu wapüla, nnojoleena neʼe alin naya wapüla, aaʼinreena waya kasa anasü napüleerua. Akaʼaya waya, talateena maʼin sümaa anain waaʼin.
2, 3. ¿Kasa naaʼinrüitka Jeʼwaa sutuma shiimain saalin wayuu nüpüla?
2 Aitüjülia wayuu nüpüla Jeʼwaa süpülapünaa nukumajüin Adán sümaa Eva. Müsüjeseʼe anain maʼin sukumajia tü Mmakat nutuma. Nukumajüin shia süpüla eeinjatüin wayuu waneepia süpaʼa otta eesü nutuma süpüshuaʼa tü choʼujaakat süpüla katüinjatüin soʼu wayuu sümaa talatüin naya. Naaʼinrüin Jeʼwaa tia süpüla anainjatüin wakuwaʼipa, nnojotsü süpülajatüin anain nukuwaʼipa niakai. Akaʼaya nia, niʼitaain na
palajanakana wayuu suluʼu tü paʼaraiisükat süpüla eeinjanain naya süpüla kaʼikat süpüshuaʼa.3 Süchikijee niʼrüijaain wayumüin Adán sümaa Eva, naaʼinrüin Jeʼwaa wanee kasa süpüla niiʼiyatüin shiimain alin wayuu nüpüla. Nüikaleʼerüin sukuwaʼipa süpüla naakajirüin na nuuʼuliwoʼu Adán oonookana nümaa (Gén. 3:15, TNM; 1 Juan 4:10). Soʼujee nüküjain Jeʼwaa naapüinjachin chi Nüchonkai süpüla naakajirüin wayuu, jaʼyasü saaʼu nünüiki sünain nikeraajeerüin tia. Maʼaka 4.000 juya süchikijee tia, naapüin chi waneeshikai Nüchon saaʼu wayuu mayaapejeʼe alin maʼin tia nümüin (Juan 3:16, TNM). Talatüshii maʼin waya saaʼu alin waya nüpüla Jeʼwaa.
Weeʼiyatüinjatü sünain alin wayuu wapüla jaʼitairü kapüleein aaʼinraa shia
4. ¿Jamüsü eeka süpüla alin maʼin wayuu wapüla?
4 Eesü süpüla alin maʼin wayuu wapüla süka nukumajüin waya Jeʼwaa sünain müin aka naaʼin. Eesü süpüla wainküin tia jaʼitairü kapüleʼewalin wamüin saaʼu waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Ichaʼasaʼa niiʼiyatüin Abel alin Jeʼwaa nüpüla, nüsülajüinjeseʼe saʼanasiain nümüʼlüin nümüin Jeʼwaa (Gén. 4:3, 4). Niiʼiyatüin Noé alin wayuu nüpüla, müshijeseʼe nüküjain namüin Nünüiki Maleiwa mayaapejeʼe nnojoluin jaralin oonooin sümaa tia pütchikat (2 Ped. 2:5). Akaataajaʼa Abrahamya, niiʼiyatüin muloʼuin naalin Maleiwa nüpüla, müshijeseʼe naapüinjatiain nikii Isaac, chi nüchonkai (Sant. 2:20, 21). Washateein sukuwaʼipa saalin wayuu napüla wayuukana naainnua jaʼitairü kapüleein aaʼinraa shia.
SHIIMAINRE ALIN WAYUU WAPÜLA
5. ¿Kasa waaʼinrajatka shiimainre alin wayuu wapüla?
5 Saashin tü Wiwüliakat, nnojotsü neʼe weeʼiyatüinjatüin alin wayuu wapüla sükajee wanüiki, waaʼinrüinjatü tü kasa anasükat napüleerua (1 Juan 3:18). Nnojotpejeʼe mojuin waküjale namüin alin naya wapüla (1 Tes. 4:18). Shiajaʼa neʼe choʼujaain wakaaliinjain naya. Jamüshijaʼa eere wanee wawala eekai nnojoluin eküülü nümaʼana otta eekai sajaʼttüin nüsheʼin, wakaaliinjainjachi nia, nnojotsü neʼe watütüleʼerüinjatüin naaʼin sükajee wanüiki (Sant. 2:15, 16). Akaʼaya neʼe sukuwaʼipa tü aküjaakat pütchi. Süka alin Maleiwa wapüla otta alin wayuu wapüla, nnojoishii waya achuntuin neʼe nümüin Maleiwa nüjütüin nooʼomüin wawalayuu süpüla süküjünüin pütchi, aʼyataashii maʼin waya sünain tia (Mat. 9:38).
6, 7. (1) Nnojorüle aiyaain neʼe wayuu wapüla, ¿kaseerü waaʼinraka napüleerua? (2) Püküja nachiki noʼutku na aiyaakana apüla wayuu.
6 Naashin Juan, waaʼinrüinjatü tü kasa anasükat napüleerua na wayuukana süpüla natüjaainjatüin saaʼu shiimain alin naya wapüla. Nnojotsü aiyaainjatüin wayuu wapüla (Roma 12:9; 2 Cor. 6:6). Eeshii eekai aiyaain wayuu napüla, nnojoleenapejeʼe naya eʼrüin kasa anasü sünainjee tia.
7 Wekirajaa nachiki na aiyaakana apüla wayuu. Wanaa sümaa naashajaain Satanaa sümaa Eva suluʼu tü apainkat Edén, kamaneeyaashi neʼe sümüin. Shiapejeʼe neʼe jülüjain naaʼin nukuwaʼipa neʼe nümüiwaʼa, nnojotsü shia kasajatüin Gén. 3:4, 5). Wanee wayuu makai akuwaʼipa nia Ahitofel, aleewayaashi neʼe nümaa David. Shiasaʼa mapa oonooshi nikiira, jülüjasü naaʼin tü nukuwaʼipakat neʼe nümüiwaʼa (2 Sam. 15:31). Maaʼulu yaa, kemeʼeriasü nanüiki na ekirajüliikana sünain alawaa otta waneinnua wayuu amojujeʼereeka nakuwaʼipa na wawalayuukana (Roma 16:17, 18). Aiyaashii neʼe napüla na wawalayuukana, shiapajaʼa jülüjain naaʼin nakuwaʼipa neʼe namüiwaʼa.
nümüin (8. ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin?
8 Mojushaatasü maʼin aiyaale neʼe wayuu wapüla shiiʼiree wemeejüin naya. Nnojoipejeʼe süpüla nimeejünüin Jeʼwaa. Naashin Jesuu, süsaleena nutuma Maleiwa na aiyaakana apüla wayuu (Mat. 24:51, TNM). Nnojotsü meein wakuwaʼipa mayaa, müsüjeseʼe anain wasakireʼerüle waaʼin sünain tüü: «¿Shiimainche alin wayuu tapüla? ¿Aiyaashiiche neʼe naya tapüla shiiʼiree anain takuwaʼipa neʼe tamüiwaʼa?». Wekirajaainjatü anain jooluʼu mekietsat kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin sünain nnojoluin aiyaain neʼe wayuu wapüla.
TÜ WAAʼINRAJATKAT SÜKA SHIIMAIN ALIN NA WAWALAYUUKANA WAPÜLA
9. ¿Kaseerü waaʼinraka shiimainre alin na wawalayuukana wapüla?
9 Talata waya sünain akaaliinjaa na waneinnua jaʼitairü nnojoluin jaralüin eʼrüin tü waaʼinrakat. Waaʼinrüinjatü tü kasa anasükat napüleerua na wawalayuukana sujuuna wayuu (paashajeʼera Mateo 6:1-4). Nnojotsü naaʼinrüin tia Ananías sümaa Safira. Tü keeʼireekat naaʼin shia sütüjaanüinjatüin aaʼu nasülajüin nneerü, aküjashii naya naʼalain süchiki tü nneerü nasülajakat. Süsalashii naya nutuma Jeʼwaa saaʼu naküjain naʼalain (Aluw. 5:1-10). Shiimainre alin wapüla na wawalayuukana, aaʼinreena waya kasa napüleerua sümaa nnojoleerüin waküjakuʼu wamüin süchiki. Anashii washatüle nakuwaʼipa na wawalayuu neʼipajanakana na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana Pütchi sainküin Mmaka, nnojotsü kachiiruain naaʼin kojutuinjanain naya sümüin wayuu jee nnojotsü naküjakuʼu namüin kasain naʼyataain anain.
Talata waya sünain akaaliinjaa na waneinnua jaʼitairü nnojoluin jaralüin eʼrüin tü waaʼinrakat
10. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin nojutü na waneinnua?
10 Weeʼiyata nojutü na wawalayuukana (paashajeʼera Roma 12:10). Niiʼiyatüin Jesuu nojutü na aluwataaushiikana wanaa sümaa nuʼlojuin nooʼui (Juan 13:3-5, 12-15). Nnojotpejeʼe nayaawatamaatüin saaʼu jamüin naaʼinraka Jesuu tia, nayaawataleʼe aaʼu nüntapa chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu (Juan 13:7). Washatüinjatü nukuwaʼipa Jesuu, nnojotsü yaletüinjatüin waaʼin otta weeʼiyatüinjatü nojutü na waneinnua. Nnojoishii waya aʼwaataainjanain suluʼu wakuwaʼipa sutuma wekirajaain suluʼu wanee eʼikülee, sutuma tü kasa eekat wamaʼana jee shiale sutuma tü waʼyataainkat suluʼu nupueulose Maleiwa (Roma 12:3). Akaʼaya waya, nnojoishii achumujüinjanain naaʼu wanee wawala nuʼwaajünüle saaʼu wanee kasa naaʼinraka. Talatüinjana waya naaʼu jaʼitainna wayain akaaliinjain nia sünain tü aʼwaajünakalü aaʼujee nia.
11. ¿Jamüsü shiimainjatka wanüiki namüin na wawalayuukana watütüleʼerapa naaʼin?
11 Shiimainjatü wanüiki namüin watütüleʼerapa naaʼin. Watütüleʼerüinjatü naaʼin wawalayuukana waneepia süka sükaaliinjeenain naya sünain tü anasükat (Éf. 4:29). Shiimainjatpejeʼe wanüiki namüin na wawalayuukana, nnojotsü anayaainjatüin neʼe wanüiki namüin shiiʼiree neʼe talatüin naaʼin watuma. Waküjainjatü namüin tü suluʼukat waaʼin otta choʼujaale namüin achiaanaa, wachiaa naya (Prov. 29:5). Nnojotsü anain mojule wanüiki nüchiki wanee wawala süchikijee watütüleʼerüin naaʼin paala, piama oʼupünaachii na aaʼinrakana tia. Niʼitaain Pablo wapüleerua tü sukuwaʼipainjatkat naalin na wawalayuukana wapüla. Jamüshijaʼa nia, anasü nünüiki namüin na anoujashii chajanakana Corinto saaʼu tü kasa anasü naaʼinrakat (1 Cor. 11:2). Nüküjapejeʼe namüin tü kasa nnojotkalü anain natuma. Kamaneeshi nia sümaa lotuin nünüiki namüin soʼu nüküjain tia (1 Cor. 11:20-22).
12. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin shiimain naalin na wawalayuukana wapüla weiyoʼupa naya?
12 Kamaneeinjana waya namüin weiyoʼupa naya. Nuluwataain waya Jeʼwaa sünain wasülajüinjanain namüin na wawalayuu weiyoʼukana (paashajeʼera 1 Juan 3:17). Nnojoliipejeʼe kamaneeyaainjanain neʼe waya namüin na wawalayuukana shiiʼiree weʼrüin kasa anasü sünainjee. Wasakireʼera waaʼin sünain tüü: «¿Nayache neʼe kamaneeka amüin taya na taʼaleewainkana jee na wawalayuu kapülainkana? ¿Kamaneetaapa taya namüin na wawalayuu nnojoliikana teʼraajüin maʼin jee na nnojoliikana süpüla keeʼirakain natuma tü taaʼinrakat napüleerua?» (Luc. 14:12-14). Eere wanee wawala eekai niʼrüin nümüliala saaliijee nnojoluin anain tü kasa nüneekakat süpüla naaʼinrüin jee niale wanee wawala matüjainka aapaa analuʼut pümüin saaʼu wanee kasa, ayatüinjachi pia kamaneein nümüin naashin Jeʼwaa. Nnojotsü mojushiinjatüin pümüin tia (1 Ped. 4:9). Müle shia putuma, talateechi pia süka shiain paaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa (Aluw. 20:35).
13. (1) ¿Jaralii na nnojoliikana wakulajaainjanain amaa? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wakaaliinjain na matsüinkana aaʼin sünain anoujaa?
13 Wakaaliinja na matsüinkana aaʼin sünain anoujaa. «Chi eekai matsüin naaʼin sünain anoujaa, anakaja müleka jüchecherüle naaʼin», müsü tü Wiwüliakat. Waaʼinrüle tia, weeʼiyateerü shiimain alin na wawalayuukana wapüla (1 Tes. 5:14). Wainma wawalayuu katsüinkana anoula süchikijee matsüin nanoula namaiwa. Eepejeʼe na choʼujaakana maʼin amüin wakaaliinjain naya jee nnojoishii waya akulajaainjanain namaa. Choʼujaasü namüin watütüleʼerüin naaʼin sükajee tü Wiwüliakat, wounejaain naya sünain aküjaa pütchi otta waapajüin nanüiki naküjapa wanee kasa wamüin. Akaʼaya waya, nnojoishii «matsüinsai anoula chira wawalakai», «katsüinsü nunoula chii», nnojoishii müinjanain waya nachiki na wawalayuukana. Soteesü waaʼin eein tü kasa isakat wachiki otta eesü tü wountakat waaʼinrüin. Jaʼitakajeʼe Pablo, eesü tü kasa jookalü apüla nia naashin (2 Cor. 12:9, 10, TNM). Choʼujaasü wamüin wapüshuaʼa nakaaliinjain waya na wawalayuukana sümaa natütüleʼerüin waaʼin.
14. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla ayatüinjanain waya aleewain namaa na wawalayuukana?
14 Aleewajiraa waya. Wachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla aleewajiraain waya namaa na wawalayuukana. Waaʼinrüinjatü tia jaʼitairü shiʼitaanüin waaʼu wanee kasa nnojotka waaʼinrüin jee jaʼitainna müliain waya atumawaa (paashajeʼera Roma 12:17, 18). Mojule naaʼin wanee wawala watuma, aashajaainjana waya nümaa jee wachuntuinjatü nümüin motoiwa naaʼin waainjala. Shiimainjatpejeʼe wanüiki nümüin. Nnojoishii waya müinjanain neʼe: «Mojusüle taaʼin saaʼu müin pia mojuin paaʼin». Shia anaka aluʼu «aishajaʼa waʼle, mojusüle taaʼin saaʼu mojuin paaʼin tatuma», wamüle. Choʼujaasü maʼin tü aleewajirawaakat, shialeekajaʼa namüin na kasaatshiikana. Nnojotsü anain aijiraayaale neʼe naya suʼupala wayuu sümaa manüijiraain naya nepialuʼu, airuʼurulüin nanüiki jee nasheʼejiraale.
15. ¿Kasa waaʼinrajatka shiimainre motuin waaʼin naainjala na waneinnua?
15 Moto waaʼin naainjala wamüin. Jaʼitairü alin wamüin tü naaʼinrakat wanee wawala wamüin, motuinjatü waaʼin tü naainjalakat. Waaʼinrüinjatü tia saaʼu alin wapüla chi wawalakai otta wachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla wanaawajiraainjatüin Éf. 4:2, 3). Süpüla motoleein waaʼin naainjala wanee wawala wamüin, nnojotsü jülüjakuʼu müinjatüin waaʼin tü naaʼinrakat paala wamüin (1 Cor. 13:4, 5). Üttakuʼu müle waaʼin nünain wanee wawala, amojujaajeerü wakuwaʼipa nümaa jee nümaa Jeʼwaa (Mat. 6:14, 15). Wanee kasa waaʼinrajatka süka shiimain motoleein waaʼin naainjala wanee wawala wamüin shia woʼuraajüle nüpüleerua (Luc. 6:27, 28).
waaʼin süka eein chi naaʼinkai Maleiwa waaʼu (16. ¿Kasa waaʼinrajatka saapünüle wamüin wanee aʼyatawaa anashaatasü maʼin suluʼu nupueulose Jeʼwaa?
16 Waaʼinra kasa anasü napüleerua jaʼitairü kapüleein shia wamüin. Saapünüle wanee aʼyatawaa anashaatasü wamüin suluʼu nupueulose Maleiwa, weeʼiyata shiimain alin wapüla na wawalayuukana (1 Cor. 10:24). Na jülüjakana aaʼin na antakana sünain tü outkajawaakat miyoʼu naya antakana palajana otta eesüjaʼa süntajaale suluʼu naaʼin nakatalüinjanain einasee napüla na napüshikana eere anain maʼin joyoto. Shiapejeʼe naneeküin tü nnojotkalü anain maʼin, tü pejekat nanain eere naya shaʼwatüin. Sükajee tia, atüjaana aaʼu nnojoluin shiain jülüjain naaʼin nakuwaʼipa neʼe namüiwaʼa. ¿Kasa maa paaʼinrajatka süpüla püshatüin nakuwaʼipa?
17. ¿Kaseerü naaʼinraka chi anoujashi eekai kaainjalain shiimainre alin nüpüla nuwalayuu?
17 Waküja süchiki tü waainjalakat otta wayaawaja suulia. Eeshii wawalayuu eekai kaainjalain otta nnojotsü naküjain süchiki suulia neʼrüin japülii jee suulia mojuin naaʼin na waneinnua natuma (Prov. 28:13). Neeʼiyatapejeʼe maalin wayuu napüla, süka jamüin, mojuin nakuwaʼipa otta mojuin naaʼin na waneinnua natuma. Shiasaʼa sutuma tia, nnojoleechi eein chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu na wawalayuukana otta eeshii süpüla mojujiraain naya sünainjee tia (Éf. 4:30). Chi anoujashi eekai shiimain alin nüpüla na nuwalayuukana, nüküjain namüin na laülaashiikana süchiki naainjala süpüla nükaaliinjünüin natuma (Sant. 5:14, 15).
18. ¿Jamüsü choʼujaaka alinjatüin wayuu wapüla?
18 Tü alanaʼaleekat sünain wakuwaʼipa shia aipüralin waya wayuu (1 Cor. 13:13). Sükajee tia, atüjaana aaʼu wayain na shiimainshiikana oushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Jesuu jee atüjaana aaʼu washatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa, chi shikiishikai tü aliikalü apüla wayuu (Éf. 5:1, 2). Naashin Pablo, maalinre wayuu nüpüla nnojotsü kasain saapüin tia nümüin (1 Cor. 13:2). Nnojotsü waküjainjatüin neʼe namüin na wawalayuukana alin naya wapüla, waaʼinrüinjatü tü kasa anasükat napüleerua.