1, 2. (1) ¿Kasa wayuu aainjünaka nümüin Nabot namaa na nüchonniikana? (2) ¿Jarat tü piamasükalü akuwaʼipaa wekirajaajeetka anain jooluʼu?

EETAASHINKA wanee wayuu oʼutünakai aaʼin namaʼaleʼeya piamashii nüchonnii. Makaʼa naya shia süka süküjünüin alawaa nüchiki chia wayuukai natuma piamashii wayuu mojulaashii, naashin naya wayuukana, airuʼutsü nünüiki nüchiki Maleiwa jee nüchiki chi aluwataaikai. Eeshii wayuu atüjaakana saaʼu nnojoluin shiimain tia makat, üttakajasaʼa maʼin naaʼin neʼrapa noʼunaʼannüin aaʼin naya wayuukana. Tia makat yaa, alatüsü sümaiwa, nnojotsü alawaain. Alatüsü tia nümüin wanee wayuu aʼyataapuʼukai nümüin Jeʼwaa, Nabot nünülia. Soʼu tia, nia aluwataaka Acab saaʼu tü mmakat Israel (1 Rey. 21:11-13; 2 Rey. 9:26).

² Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain süchiki tü alatakat nümüin Nabot. Wekirajaajeerü anain tü kasa mojusü naainjakat wanee laülaashi nümaiwajachi. Süka tü makalü yaa,  wekirajaajeerü anain nnojoluinjatüin yaletüin waaʼin otta müsia motuinjatüin waaʼin wanee kasa mojusü naainjaka wanee wawala wamüin. Waaʼinrüle tia, loteerü wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Jeʼwaa.

3, 4. ¿Jarat tü akuwaʼipa jaʼyakat naaʼu Nabot? ¿Jamüsü nnojotka nuikküin Nabot tü naʼapainsekat nümüin Acab?

³ Ayatüshi waneepiain Nabot nümaa Jeʼwaa mayaapejeʼe nashatüin na israeliitakana nukuwaʼipa Acab otta Jezabel. Naʼwaajüin Baal chi maleiwayaashikai, mojutsai Jeʼwaa namüin jee nnojotsü naaʼinrüin tü nümakat namüin. Aluʼuinjaʼa Nabot, aleewashaatashi nümaa Jeʼwaa jee kojutüshaatasü nümüin tia.

⁴ (Paashajeʼera 1 Reyes 21:1-3). Nükoroleesü Acab tü naʼapainsekat Nabot. Nüküjaka niyaʼlajeein tia naʼapainsekat nuulia, nnojorüle nücheküin tia, naapüinjatü wanee apain shiiʼiraka anaʼleeka maʼin. Niyouktajüin Nabot tia. Anuujeseʼe nünüiki nümüin Acab: «Nnojorüleejaʼa süpüla taapüinjatüin pümüin tü neʼipünaalakat tapüla na kooʼuliwoʼukana taya, süka jamüin, mojuin tia nümüin Jeʼwaa». Nnojotsü naapeein Nabot tü naʼapainsekat nümüin Acab süka nnojoluinjatüin naaʼinrüin tia saashin tü pütchi naapakat Jeʼwaa namüin na israeliitakana, neʼipünaala shia nümüin na kooʼuliwoʼukana nia (Lev. 25:23; Núm. 36:7). Ayatshia oonooin Nabot nümüin Jeʼwaa.

5. ¿Kasa saainjaka Jezabel süpüla süsütüinjatüin naʼapainse Nabot?

⁵ Niyouktajapa Nabot tü nümakat Acab, aainjüshi kasa mojusü Acab sümaa Jezabel süpüla nasütüinjatüin tia apainkat. Suluwataain piamashii wayuu Jezabel süpüla naküjüinjanain alawaa nüchiki Nabot. Oʼutüna aaʼinchi nia namaa na nüchonniikana. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa niʼrapa tia makat?

6, 7. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süka lotuin nukuwaʼipa? ¿Jamüsü anaka naaʼin mapa na nüpüshikana Nabot jee na naʼaleewainkana?

⁶ Nuluwataamaatüin Jeʼwaa Elías süpüla naashajaainjachin nümaa Acab. Nüküjüin Elías niʼipomüin Acab nuʼunulin saaʼin wayuu otta kaʼruwaralin nia, nüküjüin nümüin tü naaʼinrajatkat Jeʼwaa nüka saaʼujee tia naainjalakat. Nüküjüin Elías nümüin Acab nuʼutünajachin aaʼin sümaa nuʼwayuuse jee nüchonnii maʼaka tü aainjünakat nüka Nabot nümaa nüchonnii (1 Rey. 21:17-25).

⁷ Eʼrüshii müliaa na nüpüshikana jee na naʼaleewainkana Nabot sutuma tü kasa naainjakat Acab. Anapejeʼe naaʼin mapa naya wayuukana süka süsalain nutuma Jeʼwaa na uwomuyuushiikana. Eesüjaʼa yaletajaale naaʼin otta nnojorüle neʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa sutuma tü kasa alatakat mapa.

8. ¿Kasa naainjaka Acab naapapa süchiki tü naainjüinjatkat Jeʼwaa nüka?¿Kasa niʼraka sünainjee tia?

⁸ Naapapa Acab tü naainjüinjatkat Jeʼwaa nüka, nüsüküijaain tü nüsheʼinkat jee naʼataka nünain wanee kuluulu yalayalasü maʼin, aamajüshi nia jee atunküshi nia sümaa tia nüsheʼinkat jee mojusü maʼin naaʼin. Ayaawajaashi Acab suulia naainjala, mojusü maʼin  naaʼin sutuma tü kasa naainjakat. Sutumajee tia naainjakat, nuluwataain Jeʼwaa Elías süpüla nüküjüin nümüin Acab nnojoluinjanain süsalain naainjala na nüpüshikana sümaʼinruʼu katüin noʼu (1 Rey. 21:27-29; 2 Rey. 10:10, 11, 17). Sutuma niain Jeʼwaa eʼrüin tü suluʼukat naaʼin na wayuukana, nnojoishi süsalain naainjala Acab nutuma (Prov. 17:3).

9. ¿Jamüsü anaka nakuwaʼipa na nüpüshikana Nabot otta na naʼaleewainkana sutuma nnojoluin yaletüin naaʼin?

⁹ Sutuma nnojoluinjanain süsalain naainjala na nüpüshikana Acab sümaʼinruʼu katüin noʼu, ¿jamüsüche naaʼin na nüpüshikana Nabot jee naʼaleewainkana? Eesüjaʼa nnojorüle pansaakai saaʼin namüin tü naainjakat Jeʼwaa. Mülejeʼe shia, nnojotsü amojujaain nanoula sutuma nnojoluin yaletayaain naaʼin. Sükaaliinjain naya tia süpüla ayatüin naʼyataain nümüin Jeʼwaa süka natüjaain saaʼu lotuin nukuwaʼipa waneepia (paashajeʼera Deuteronomio 32:3, 4). Soʼu palit kaʼi, asoʼiraajeerü naaʼin Nabot namaa na nüchonniikana, neʼreerü tia na napüshikana. Sülatapa tia, eʼreechi kasa anasü Nabot namaa na nüchonniikana (Job 14:14, 15; Juan 5:28, 29). Chi wayuu nnojoikai yaletüin aaʼin, niyaawata aaʼu nasoukteenain nümüin chi Maleiwakai «na wayuu aainjakana wanee kasa ojuunaa, jaʼitasü anain jee mojuin shia» (Ecl. 12:14, TNM). Eesü kasa nütüjaaka aaʼu  Jeʼwaa nnojotka watüjaain aaʼu. Nnojorüle yaletüin waaʼin, aneerü wakuwaʼipa otta nnojoleerü amatsüinjaain wanoula nünain Jeʼwaa.

10, 11. (1) ¿Kasa eeka süpüla seemiajaain atuma wanoula? (2) ¿Jamüsü aneetka wakuwaʼipa nnojorüle yaletüin waaʼin?

¹⁰ ¿Kaseerü waaʼinraka naneeküle na laülaashiikana wanee kasa nnojotka wayaawatüin aaʼu jee nnojotka anain saaʼin wamüin? ¿Kaseerü waaʼinraka süsütünüle woulia wanee aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa jee niale asütünüin oulia shia wanee wawala aikai maʼin wapüla? ¿Kaseerü waaʼinraka sujuʼitinnüle tü waʼwayuusekat naʼakajee na wawalayuukana jee niale wanee wachon jee wanee waʼaleewain? ¿Kaseerü waaʼinraka nnojorüle anain saaʼin wamüin tia naneekakat na laülaashiikana? ¿Kaseerü waaʼinraka mojushiire wamüin nnojolin nujuʼitinnüin wanee wawala aaʼinrakai wanee kasa mojusü? Tü makalü yaa, eesüjaʼa süpüla seemiajeʼerüin wanoula nünain Jeʼwaa sümaa müin nnojotkai anain saaʼin wamüin suʼuniria nupueulose nutuma maaʼulu yaa. Sülatüle wamüin tü wamüitpakat, ¿jamüsü aneetka wakuwaʼipa nnojorüle yaletüin waaʼin? Wekirajaa sünain piamasü kasa.

¹¹ Nnojorüle yaletüin waaʼin, wayaawajaajeerü aaʼu nnojoluin watüjaain aaʼu süpüshuaʼa tü kasa alatakat. Jaʼitakajeʼe watüjaale saaʼu süpüshuaʼa tü kasa alatakat nümüin wanee wawala, soto waaʼin niain Jeʼwaa nümüiwaʼa atüjaaka saaʼu tü suluʼukat naaʼin wanee wayuu (1 Sam. 16:7). Sotule waaʼin tia, wayaawateerü aaʼu eein tü kasa nnojotkat watüjaain aaʼu otta wanoukteʼeramaateerü tü jülüjakuʼu makat waaʼin. Saainjünüle wamüin wanee kasa mojusü jee niale aainjünüin amüin shia wanee wawala, wooʼulaa niaiwa Jeʼwaa akumajüin sukuwaʼipa tia. Waaʼinrüle shia, nnojoleerü yaletüin waaʼin jee oonoojeena waya nümaa Jeʼwaa. Saashin tü Wiwüliakat, aneerü nukuwaʼipa chi wayuu oonookai sümaa nünüiki Jeʼwaa, mojeerüinjaʼa nukuwaʼipa chi eekai mojulaain jee nnojoleechi kakaliain maʼin (Ecl. 8:12, 13). Chi wayuu aainjünakai amüin kasa mojusü, aneerü nukuwaʼipa nnojorüle yaletüin naaʼin (paashajeʼera 1 Pedro 5:5).

12. ¿Kasa wekirajaajeetka anain jooluʼu? ¿Jamüshii wekirajaainjanaka sünain tia?

¹² Soʼu nakalioʼu na nikirajüinkana Jesuu, alatüsü wanee kasa namüin na anoujashii chajanakana chaa Antioquía suluʼu mmakat Siria. Ooʼulakuusü naaʼin shiimainrejeʼe nnojoluin yaletüin naaʼin jee motuin naaʼin saainjala wayuu. Wekirajaapa sünain tia alatakat chayaa, wayaawateerü aaʼu shiimainrejeʼe motuin waaʼin saainjala wayuu. Tia sükaaliinjeena waya süpüla wayaawatüin saaʼu eein süpüla nüneeküin Jeʼwaa wayuu nnojoliikana lotuin akuwaʼipa. Jee müsia ayatüsia lotuin sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa tü kasa naaʼinrakat.

13, 14. (1) ¿Kasa aʼyatawaa eʼitaanaka najapuluʼu Pedro? (2) ¿Kasa nüküjaka achiki Pedro?

¹³ Eʼnnaajünapuʼushi maʼin Pedro natuma na anoujashii namaiwajanakana. Aleewapuʼushi  nia nümaa Jesuu jee eʼitaanüsü najapuluʼu wainma aʼyatawaa (Mat. 16:19). Soʼu juyakat 36, aluwataanüshi nia süpüla nüküjüin pütchi nümüin Cornelio jee na kasakana nünain. Anashaatasü maʼin tia süka nnojolin judíoin Cornelio. Wanaa sümaa nüntüin chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu Cornelio jee na kasakana nünain, niyaawata aaʼu Pedro eein süpüla woutiisain naya jee noushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Jesuu. Anuu nünüiki Pedro: «Saaʼin tamüin, woutiiseeshii na wayuukana jooluʼu süka kamüin naya chi Naaʼinkai Maleiwa maa aka wamüin nia. ¿Anasü süka tian?» (Aluw. 10:47).

¹⁴ Soʼu juyakat 49, akotchojooshii na aluwataaushiikana jee na laülaashiikana chaa Jerusalén süpüla naneeküin nochoteʼerüinjanale nata na nnojoliikana judíoin. Chajachi Pedro sünain tia jutkatirawaakat. Chayaa nüküjüin namüin na anoujashiikana sünain nüntüin chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu na wayuu nnojoliikana judíoin. Tü kasa alatakat nümüin Pedro sükaaliinjain na aluwataaushiikana jee na laülaashiikana süpüla naneeküin tü naaʼinrajatkat (Aluw. 15:6-11, 13, 14, 28, 29). Talatüsü naaʼin na anoujashii judíokana jee na nnojoliikana judíoin sutuma nüküjüin Pedro süchiki tü kasa niʼrakat. Nanoujain nünüiki Pedro süka niain wanee anoujashi laülaa aaʼinchi jee waneepiakai nümaa Jeʼwaa (Heb. 13:7).

15. ¿Kasa mojusü naainjaka Pedro wanaa sümaa chajachin nia chaa Antioquía suluʼu mmakat Siria? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 21).

¹⁵ Mapa süchikijee chajachin Pedro chaa Jerusalén, oʼunüshi nia chaa Antioquíamüin suluʼu tü mmakat Siria. Chajachi nia kakaliapünaain namaa na anoujashii nnojoliikana judíoin. Atüjakajasaʼa maʼin naya sünainjee tü kasa nikirajakalü anain naya Pedro jee sünainjee tü kasa alatüitkat nümüin. Süchikijee tia, nnojoluichipa ekaain Pedro namaa na nnojoliikana judíoin. Ainkakajasaʼa naaʼin naya anoujashiikana jee mojukajasaʼa naaʼin sutuma tia naainjakat Pedro. Mapa, nashatüin tia waneeinnua anoujashii judío jee nüshatüin shia Bernabé. ¿Jamüsüche naainjaka tia Pedro sümaa eein süpüla mojujiraain na wawalayuukana nutuma? ¿Kaseerü waaʼinraka aire wamüin wanee kasa naainjaka wanee laülaashi jee nüküjüle wanee pütchi aika wamüin? ¿Kasa sükaaliinjeenaka anain waya tü alatakat nümüin Pedro?

16. (1) ¿Kasa achiaanaka oulia Pedro? (2) ¿Kasa asakiraa aainjünaka sünainjee tia?

¹⁶ (Paashajeʼera Galacia 2:11-14). Mmolujaasü naaʼin Pedro seema sünüiki wayuu nüchiki (Prov. 29:25). Nütüjaa aaʼu Pedro anain nümüin Jeʼwaa na anoujashii nnojoliikana judíoin. Ayatapejeʼe nia mmoluin, naaʼinrüin tia suulia mojujain nanüiki na anoujashii judío chejeʼewaliikana Jerusalén. Piama oʼupünaachi Pedro naashin Pablo. Makaʼa nünüiki Pablo shia süka niʼrüinkain nia sünain asouktaa naaʼu na nnojoliikana judíoin sünain tü jutkatirawaa aainjünakat chaa Jerusalén soʼu juyakat 49 (Aluw. 15:12; Gal. 2:13). ¿Kasache naaʼinraka na anoujashii nükatalaakana oulia Pedro? ¿Akayaalaashiiche naya nuulia Jeʼwaa? ¿Asütünüsüche nuulia Pedro tü aʼyatawaa eʼitaanakat najapuluʼu?

17. ¿Kasa naainjaka Pedro sutuma motuin naaʼin Jeʼwaa tü naainjalakat?

¹⁷ Nnojotsü yaletüin naaʼin Pedro, naapaa amaalü tü nümakat Pablo nümüin. Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat süsütünüin nuulia Pedro tü aʼyatawaa eʼitaanakat najapuluʼu. Ashajüshiʼisa nia mapa piamasü karaloukta eeka suluʼu tü Wiwüliakat. «Chi wawalakai Pablo, chi aishikai wapüla», müshi Pedro suluʼu tü chiiruaajatkat karaloukta nüshajaka (2 Ped. 3:15). Tü kasa naainjakat paala Pedro eesüjaʼa süpüla aishaatain shia namüin na anoujashii nnojoliikana judíoin. Mayaapejeʼe müin nukuwaʼipa Pedro, ayatüsia eʼitaanüin aʼyatawaa nüpüla nutuma Jesuu, chi nekiipüʼükai na anoujashiikana (Éf. 1:22). Sutuma motuin naaʼin na wawalayuukana tü kasa naainjakat paala Pedro nia nashataka akuwaʼipa Jesuu nümaa Jeʼwaa. Weʼitaain waaʼin sünain nnojoliin eein chi akayalaakai nuulia Jeʼwaa sutuma tü kasa mojusü naainjakat Pedro.

18. ¿Jarat tü kasa eekat süpüla weeʼiyatüin akajee lotuin wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Jeʼwaa?

¹⁸ Naʼaka na anoujashii eejanakana nakalioʼu na aluwataaushiikana, nnojoishii eejanain laülaashii lotokana akuwaʼipa. Akaʼaya neʼe maaʼulu yaa. Saashin tü Wiwüliakat, «nnojotsü wayuu eekai aaʼinrüin tü anasükat waneepia» (Sant. 3:2). Watüjaa aaʼu shiimain tia. ¿Kaseerü waaʼinraka nnojorüle anain wamüin wanee kasa naainjaka wanee wawala wamüin? ¿Loteetche wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Jeʼwaa? ¿Kaseerü waaʼinraka müleka nüküjüle wanee laülaashi wanee kasa eeʼiyataka kachekalaʼatalüin nia wayuu? ¿Akayalaajeenache waya nuulia Jeʼwaa sutuma nünüiki wanee laülaashi süka alin shia wamüin? «Nnojoishi anain süpüla laülaashinjachin nia», ¿mamaatüinjana waya? ¿Weʼitaataajeetpa waaʼin niain Jesuu chi Nekiipüʼükai na anoujashiikana? ¿Shiache jülüjeetka waaʼin tü kasa mojusü naainjakat chi wawalakai, shiataajeetpa sotuin waaʼin kakaliaichin nia sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa? ¿Talateetche waaʼin sutuma ayatüin laülaashin wanee wawala aainjaka wamüin wanee kasa aika wamüin? ¿Talateetche waaʼin saapünüle sooʼomüin aʼyatawaa nümüin? Shiimainre motuin waaʼin saainjala wayuu, loteerü wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Jeʼwaa (paashajeʼera Mateo 6:14, 15).

19. ¿Kasa maʼin tü waaʼinrajatkat?

¹⁹ Sutuma kojutüin wamüin tü lotookalü akuwaʼipa, keeʼireesü waaʼin süntüin tü kaʼi najaʼttirüinjatkalü oʼu Jeʼwaa tü kasa mojusü aainjünakat wamüin jee tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa (Isa. 65:17). Saainjünüle kasa mojusü wamüin, moto waaʼin tia otta soto waaʼin eejeerüin kasa nnojoleetka wayaawatüin aaʼu. Waaʼinrüle tia, loteerü wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Jeʼwaa.