Noota
-
¿Jamüsü «Babilonia tü Miyoʼusükat» sümünaka tü iküleesia ekirajakalü alawaa?
-
Aʼyateʼeraa nneerü otta anouteʼeraa wanee kasa laülaapialuʼu
1. ¿Jamüsü «Babilonia tü Miyoʼusükat» sümünaka tü iküleesia ekirajakalü alawaa?
¿Jamüsü watüjaaka aaʼu shiain süpüshuaʼa tü iküleesia ekirajakalü alawaa «Babilonia tü Miyoʼusükat»? (Alateetkat Mapeena [Apocalipsis] 17:5, TNM). Anuu apünüinsü kasa süchiki tia.
-
Eesü shia sainküin mmakat süpüshuaʼa. Saashin tü Bibliakat joyotusü shia saʼaka wayuu jee aluwanaajiraasü shia namaa na sülaülashiikana mma (Alateetkat Mapeena 17:15, 18).
-
Nnojotsü nayaawasein shia na sülaülashiikana mma jee na oikaaliikana. Saashin tü Bibliakat, na aluwataashiikana sainküin mmakat jee na oikaaliikana, nnojoleena jamajüin naya sajaʼttinnapa (Alateetkat Mapeena 18:9, 15).
-
Mojutusai Maleiwa sutuma. Saashin tü Bibliakat, müsü aka saaʼin wanee wayuu maaʼinsat maʼin, süka jamüin, wanaawain saaʼin namaa na sülaülashiikana mma saaʼujee nneerü jee waneirua kasa (Alateetkat Mapeena 17:1, 2). Shimeejüin wayuu sainküin mma jee suʼutirüin naaʼin wainma wayuu (Alateetkat Mapeena 18:23, 24).
Piʼrajaa süchikuaʼa ekirajaaya 13, pütchi 6
2. ¿Joujaleechi niiʼiyataaka chi Mesíaskai?
Süküjatüjülia tü Bibliakat niweetajachin chi Mesíaskai süchikijee sülatüin 69 semaana (paashajeʼera Daniel 9:25).
-
¿Joujatü oʼttuin tü 69 semaanakat? Oʼttusü soʼu tü juyakat 455 süpülapünaa wakalia. Soʼu juyakat tia, antüshi Nehemías Jerusalénmüin süpüla nukumajirüin süchikuaʼa tü pueulokot (Daniel 9:25; Nehemías 2:1, 5-8).
-
¿Jeʼra juya tü 69 semaanakat? Saashajaale tü Bibliakat süchiki wanee kaʼi, eesü shiyaawasere shia wanee juya (Números 14:34; Ezequiel 4:6). Wanee semaana shiyaawase akaratshi juya. 69 semaana shiyaawase 483 juya. (69 semaana x 7 kaʼi).
-
¿Joujatü ajaʼttüin tü 69 semaanakat? Wayaawajüle 483 juya soʼujee tü juyakat 455 süpülapünaa wakalia, antüsü sünainmüin tü juyakat 29 soʼu wakalia. a Woutiisashi Jesús soʼu juyakat tia otta atüjaana aaʼuchi niain chi Mesíaskai (Lucas 3:1, 2, 21, 22).
Piʼrajaa süchikuaʼa ekirajaaya 15, pütchi 5
3. Waneirua kasa naaʼinraka na tottootkana süka tü ishakat
Eesü waneirua kasa naaʼinraka na tottootkana süka nüsha wanee wayuu. Eepejeʼe waneirua kasa nnojotka anain maʼaka saaʼin shiyuʼnnüle nüsha wanee anoujashi süpüla shiʼitaanüin nünain süchikuaʼa otta shiyuʼnnüle nüsha süpüla shiʼitaanüin nünain wanee wayuu (Deuteronomio 15:23).
Eetaasü waneirua kasa aaʼinnaka süka tü ishakat eeka süpüla nücheküin wanee anoujashi anale shia saaʼin nümüin. Maʼaka saaʼin eʼrajeʼeraa isha, hemodiálisis, hemodilución, sülatinnüle tü nüshakat suluʼupünaa wanee maakina sümaa shiitaain nünain süchikuaʼa. Bomba de derivación cardiopulmonar münüsü tia alijunaikiruʼu. Nüneeküinjatü wanee anoujashi süka naaʼin nümüiwaʼa kasain aaʼinnajatüin süka tü nüshakat nuwaʼnnajachire, saainjünajatüle wanee examen nümüin jee shiale wanee tratamiento. Süka nnojoluin wanaawain sukuwaʼipa saainjia tia natuma na tottootkana, choʼujaasü püsakirüin naya sünain kasain aaʼinnajatüin süka tü püshakat puwaʼnnajachire. Anuujeseʼe tü jülüjainjatkat paaʼin:
-
Sülatinnüle tü tashakat suluʼupünaa wanee maakina sümaa shiiteʼennüin süchikuaʼa jaʼitairü motsomüin neʼe, ¿aneetche taaʼin sutuma taaʼinrüin tia? ¿Nnojotsüche choʼujaain amülainjatüin shia mmoluʼu? (Deuteronomio 12:23, 24).
-
Jama shiyuʼnnule tü tashakat jee shiʼyotunüle wanee kasa saʼaka süpüla wulein shia jee shiiteʼennüle tanain süchikuaʼa, ¿mojeetche taaʼin sutuma?, ¿aneetche taaʼin sutuma?
Piʼrajaa süchikuaʼa ekirajaaya 39, pütchi 3
4. Akatajirawaa
Saashin tü Bibliakat nnojotsü anain nükatajiraale wanee wayuu suulia nuʼwayuuse jee wanee jierü nuulia suʼwayuuse. Naaʼinrüle tia, nnojotsü taashin nakuwaʼipa süpüla kasaalüin naya nachikuaʼa sümaa wayuu naata (1 Corinto 7:10, 11). Eepejeʼe waneinnua wawalayuu akatajiraakana suulia naʼwayuuse sünainjee waneirua kasa alataka namüin maʼaka saaʼin:
-
Nnojorüle naapeein sümüin nuʼwayuuse jee nüchonnii tü kasa choʼujaakat namüin: Tia shia niyoutule wanee wayuu naapüin sümüin nuʼwayuuse jee nüchonnii tü nepijaainjatkalü aaʼu maʼaka saaʼin neküin, nasheʼin jee nepia (1 Timoteo 5:8).
- Niʼyaajüle jee nüsheʼejüle shia: Müle sukuwaʼipa wanee wayuu nutuma suʼwayuuse, ayuuijeerü otta eesü süpüla jamajüin shia (
-
Nüpülajüle suulia shiʼyataainjatüin nümüin Jehová: Müliale shia nutuma chi suʼwayuusekai b sünainjee shiʼyataain nümüin Jehová jee naainjireere shia kasa mojusü noʼuluʼu Jehová (Aluwataaushikana 5:29).
5. Miʼiraa
Wayakana anoujashiikana, nnojoishii waya sünainpünaain miʼiraa nnojotka anain noʼuluʼu Jehová. Waneeküinjatü süka waaʼin wamüiwaʼa tü waaʼinrüinjatkat wounejaanüle sünain wanee miʼiraa jee süsülajünüle wamüin wanee kasa sükalioʼu wanee miʼiraa. Waaʼinrüinjatpejeʼe tia pansaa sümaa tü sümakat tü Bibliakat. Jülüja paaʼin tü paaʼinrajatkat sülatüle pümüin tüü:
-
Süküjünüle pümüin wanee pütchi sükalioʼu wanee miʼiraa. «Anayaawatsejeʼe» eeshi süpüla pümüin. Natüjaweere saaʼu jamüin nnojoikai sünainpünaain pia tia miʼiraakat, eesü süpüla püküjain shia namüin.
-
Suunejaale pia puʼwayuuse sünain wanee ekawaa sümaa süpüshi sükalioʼu wanee miʼiraa. Puʼunule nümaa süka nnojoluin mojuin saaʼin pümüin, anasü püküjale nümüin nnojoleerüin paaʼinrüin waneirua kasa mojukat noʼuluʼu Maleiwa.
-
Nüsülajüle pümüin chi pülaamainkai nneerü sükalioʼu wanee miʼiraa. ¿Piyouteetche shia? Anasü jülüjale paaʼin kasain nüsülajeein aaʼujee shia. ¿Nüsülajüinche shia pümüin saaʼujee sükalioʼuin shia wanee miʼiraa? ¿Shiataapa saaʼujee talatüin naaʼin sümaa tü piʼyataainkat?
-
Süsülajünüle pümüin wanee kasa sükalioʼu wanee miʼiraa. «Tatüjaa aaʼu nnojoluin sünainpünaain pia miʼiraakat tüü, tasülajeein neʼe pümüin tüü» eesüjaʼa müle nünüiki pümüin wanee wayuu. ¿Nüsülajüinche shia pümüin saaʼujee kamaneein nia pümüin? ¿Shiataapa nütüjaweein saaʼu shiimainre nnojoluin sünainpünaain pia tia miʼiraakat? Pütüjaapa saaʼu kasain nasülajeein aaʼujee shia, eesüjaʼa paapaajeerüle jee piyouteerüle shia. Waaʼinrajatpa wanee kasa, soteesü waaʼin aneerüle waaʼin sutuma otta waneepieenale waya nümaa Jehová (Aluwataaushikana [Hechos] 23:1).
Piʼrajaa süchikuaʼa ekirajaaya 44, pütchi 1
6. Ayuulii kalataarat
Sutuma alin wapüla wayuu, waaʼinmajiraain wakuwaʼipa suulia walatirüin nanainmüin wanee ayuulii eekai kalataaralüin. Müsüjeseʼe waaʼinmajüin wakuwaʼipa suulia ayuulin na waneinnua wanainjee. Waaʼinrüin tia süka woonooin sümaa pütchikat tüü: «Ai jüpüla wayuu süpüshua maa aka alin pia püpülajiraa» (Roma 13:8-10).
¿Kasa waaʼinrajatka süpüla woonooin sümaa pütchikat tia? Chi wayuu kanainka wanee ayuulii eekai kalataaralüin wattaluʼuinjachi suulia wayuu, nnojotsü naapüinjatüin najapü nüsakapa wanee wayuu jee nnojotsü nutuluinjatüin wayuu sümaa nukoʼojooin sünain. Nnojotsü mojuinjatüin nümüin nnojorüle nuunejaanüin natuma na waneinnua nepialuʼumüin. Süpülapünaa woutiisain chi wayuukai, anashi naashajaale nümaa chi wawala akumajakai napüleerua na laülaashiikana tü aainjünajatkat. Nüküjainjatü nümüin süchiki tü ayuulii nünainkat süpüla nnojoluin ayuulin na waneinnua nutuma woutiisapa nia. Süpülapünaa kamüraajüin wanee wayuu atüjaakai saaʼu eein nünain wanee ayuulii kalataarat, anasü niʼrajeʼerüle nüsha. Waaʼinrüle tia, weeʼiyatüin kojutuin wamüin na waneinnua jee nnojotsü jülüjain waaʼin wakuwaʼipa wamüiwaʼa, jülüjasü waaʼin nakuwaʼipa na waneinnua (Filipos 2:4).
Piʼrajaa süchikuaʼa ekirajaaya 56, pütchi 2
7. Aʼyateʼeraa nneerü otta anouteʼeraa wanee kasa laülaapialuʼu
Waʼyateʼerüinjatüle wanneetse nümaa wanee wayuu, anasü washajirüle shia suulia eein wanee mojujirawaa sünainjee, jaʼitakajeʼe waʼyateʼerüle shia nümaa wanee wawala (Jeremías 32:9-12). Mayaainjeʼe müin sukuwaʼipa, eesü süpüla eʼraa sümüin wanee mojujirawaa saaʼujee nneerü jee wane kasa. Sülatüle tia, anasü sunouteʼennamaatüle sümaa nnojoluin suʼwalakajünüin achiki.
¿Kasa waaʼinrajatka süpüla sukumajünüin sukuwaʼipa wanee mojujirawaa saaʼujee perulawaa otta saaʼujee emeejaa wayuu? (Paashajeʼera Mateo 18:15-17). Anuu apünüinsü kasa waaʼinrajatka naashin Jesús.
-
Aashajaainjana waya nümaa chi mojujiraakai amaa waya süpüla wanouteʼerüin sukuwaʼipa tü mojujiraakalü anainjee waya (paashajeʼera süchikuaʼa wetsiikulokot 15).
-
Isale wachiki wanouteʼerüin tü mojujiraakalü anainjee waya, waashajaa nümaa wanee wawala jee shiale namaa piamashii wawalayuu laülaakana aaʼin sünain anoujaa (paashajeʼera süchikuaʼa wetsiikulokot 16).
-
Ayatüle tü mojujirawaakat, waashajaa namaa na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat (paashajeʼera süchikuaʼa wetsiikulokot 17).
Nnojotsü anain wanouteʼerüle tü mojujiraakalü anainjee waya laülaapialuʼu, süka mojeerüin pütchi nüchiki Jehová jee nachiki na wawalayuukana (1 Corinto 6:1-8). Eepejeʼe waneirua kasa choʼujaaka süpüla wanouteʼerüin laülaapialuʼu maʼaka saaʼin ooʼulaajirawaa suulia kasaalüü, jaraliin kepiainjanain amaa na tepichikana, nnojorüle naapüin wanee wayuu tü neküinjatkat aaʼu na nüchonniikana, nnojorüle suwalaajünüin wamüin wanee seguro, isale wachiki wawalaajüin wainma juyaala (bancarrota) jee shiale saaʼu wanee testamento. Saashin tü Bibliakat nnojotsü mojuin naaʼinrüle tia wanee anoujashi.
Nnojotsü mojuin saashin tü Bibliakat nüküjale wanee anoujashi sümüin pulusiia nüchiki wanee wayuu eekai nütaüjaain wayuu, tepichi, niʼyaajüin wayuu, nuʼluwajüin jee eekai nuʼutuin saaʼin wayuu.
a Wayaawajüle soʼujee tü juyakat 455 sü.w. sünainmüin tü juyakat 1 sü.w. alatüsü 454 juya. Soʼujee tü juyakat 1 sü.w. sünainmüin tü juyakat 1 so.w. alatüsü neʼe 1 juya süka nnojoluin eein wanee juya cero. Soʼujee tü juyakat 1 so.w. sünainmüin tü juyakat 29 so.w. alatüsü 28 juya. Wayaawajüle 454, 1 otta 28 aapeerü 483 juya süpüshuaʼa.
b Pütchikat tüü, namüinjatü na jieyuu jee tooloyuu kaʼwayuusekana.