Voikukan siemenet lukeutuvat luonnon parhaimpiin lentäjiin. Kun tuuli puhaltaa voikukan haituvapalloon, kymmenet siemenet lähtevät lentoon pikkuruisten ”laskuvarjojen” avulla. Vaikka niiden matka alkaa läheltä maanpintaa, jotkin niistä voivat liidellä jopa kilometrin päähän tai vieläkin pidemmälle. Miten ne pysyvät ilmassa niin kauan? Tutkijat ovat hiljattain havainneet, että voikukan siemenen ”laskuvarjo” on neljä kertaa tehokkaampi kuin tavallinen laskuvarjo ja myös paljon vakaampi.

 Mieti: Voikukan siemenet ovat kiinni pienissä varsissa, joiden päissä on lenninhaivenia. Noihin haiveniin kohdistuva ilmanvastus saa siemenet liitelemään ilmassa pitkään.

 Siemenet pysyvät lennossa muunkin kuin ilmanvastuksen ansiosta. Kun ilma virtaa haiventen ympäri ja niiden välistä, haiventen yläpuolelle muodostuu pyörre. Tämä pyörre aiheuttaa alipaineen, joka vetää siementä ylöspäin, ja näin siemen pysyy ilmassa vielä pidempään.

 Lenninhaivenet ovat siis laskuvarjoina aivan omaa luokkaansa. Ne läpäisevät ilmaa ja ovat tavallista laskuvarjoa tehokkaampia ja vakaampia. Nämä haivenlaskuvarjot eivät totisesti tuhlaa materiaalia, sillä 90 % niistä on pelkkää ilmaa.

 Tutkijat etsivät tapoja jäljitellä voikukan siementen lentoa. Se voisi esimerkiksi auttaa rakentamaan pieniä droneja, jotka lentäisivät energiatehokkaammin kuin nykyiset mallit. Tällaisille droneille olisi paljon käyttöä esimerkiksi ilmanlaadun tarkkailussa.

 Mitä ajattelet? Onko voikukan siemenen ihmeellinen lentokyky evoluution vai suunnittelun tulos?