Raamattu ei kerro, milloin Jumala alkoi luoda maailmankaikkeutta tai kuinka kauan luominen kesti. Siinä yksinkertaisesti sanotaan: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.” (1. Mooseksen kirja 1:1.) Raamatussa ei täsmennetä ”alun” ajankohtaa, mutta sen sanotaan tapahtuneen ennen kuutta luomisen ajanjaksoa tai ”päivää”.

•  Olivatko kuusi luomispäivää kirjaimellisia 24-tuntisia päiviä?

•  Mitä tapahtui kuuden luomispäivän aikana?

•  Onko 1. Mooseksen kirjan kertomus tieteellisesti paikkansapitävä?

•  Milloin aurinko, kuu ja tähdet luotiin?

•  Kuinka vanha maapallo on Raamatun mukaan?

 Eivät. Raamatussa sana ”päivä” voi kontekstista riippuen viitata eri pituisiin ajanjaksoihin. Esimerkiksi toisessa kohtaa luomiskertomusta koko luomisjaksoa sanotaan yhdeksi päiväksi (1. Mooseksen kirja 2:4).

 Jumala muutti maan, joka ”oli vailla muotoa ja autio”, asuinkelpoiseksi planeetaksi (1. Mooseksen kirja 1:2). Sitten hän loi maan päälle elämää. Raamattu kuvailee, mitä kuuden päivän tai ajanjakson aikana tapahtui:

•  1. päivä: Jumala antoi valon tulla maan pinnalle, ja sen seurauksena alkoi päivän ja yön vaihtelu (1. Mooseksen kirja 1:3–5).

•  2. päivä: Jumala muodosti avaran tilan erottamaan maan pinnalla olevat vedet sen yläpuolella olevista vesistä (1. Mooseksen kirja 1:6–8).

•  3. päivä: Jumala sai kuivan maan tulemaan esiin. Hän loi myös kasvillisuuden. (1. Mooseksen kirja 1:9–13.)

•  4. päivä: Jumala sai auringon, kuun ja tähdet näkymään maan pinnalle (1. Mooseksen kirja 1:14–19).

•  5. päivä: Jumala loi vesieläimet ja lentävät eläimet (1. Mooseksen kirja 1:20–23).

•  6. päivä: Jumala loi maaeläimet ja ihmiset (1. Mooseksen kirja 1:24–31).

 Kuudennen päivän jälkeen Jumala alkoi levätä eli hän lopetti luomisen (1. Mooseksen kirja 2:1, 2).

 Raamatun kertomus ei ole yksityiskohtainen, tieteellinen kuvaus maailman luomisesta. Se ennemminkin kuvaa luomisen sillä tavalla, että myös Raamatun aikoina eläneet lukijat pystyivät helposti ymmärtämään, missä järjestyksessä tapahtumat etenivät. Luomiskertomus ei ole ristiriidassa tieteellisten tosiasioiden kanssa. Tähtitieteilijä Robert Jastrow kirjoittaa: ”Yksityiskohdat eroavat, mutta niin tähtitieteen kuin Raamatunkin kertomus alusta sisältää samat olennaiset ainekset: ihmiseen johtanut tapahtumaketju alkoi äkisti ja täsmällisenä ajankohtana valon ja energian leimahduksessa.”

 Aurinko, kuu ja tähdet olivat osa ”taivasta”, joka luotiin jo ”alussa” (1. Mooseksen kirja 1:1). Ilmeisesti niiden valo ei kuitenkaan päässyt maan pinnalle, koska ilmakehä oli niin sakea (1. Mooseksen kirja 1:2). Vaikka ensimmäisestä päivästä lähtien maan päälle tuli hajavaloa, itse valonlähteitä ei voinut erottaa. Neljäntenä päivänä ilmakehä nähtävästi kirkastui. Kun Raamattu sanoo, että aurinko, kuu ja tähdet alkoivat ”loistamaan maan päälle”, se selvästikin kuvailee, miltä tilanne olisi näyttänyt maan päältä katsottuna (1. Mooseksen kirja 1:17).

 Raamattu ei kerro, kuinka vanha maapallo on. Ensimmäisen Mooseksen kirjan 1:1:ssä vain todetaan, että fyysisellä maailmankaikkeudella, maapallo mukaan luettuna, on alku. Tämä ei ole ristiriidassa tieteen kanssa eikä niiden arvioiden kanssa, joita tutkijat ovat esittäneet maapallon iästä.