Kymmenen käskyä ovat lakeja, jotka Jumala antoi muinaiselle Israelin kansalle. Näistä laeista käytetään myös nimitystä Kymmenen sanaa. Se on kirjaimellinen käännös hepreankielisestä ilmauksesta ʽaséret haddevarím. Tämä ilmaus esiintyy kolme kertaa Pentateukissa (Toorassa) eli Raamatun viidessä ensimmäisessä kirjassa. (2. Mooseksen kirja 34:28; 5. Mooseksen kirja 4:13; 10:4.) Vastaavasta kreikankielisestä ilmauksesta déka (kymmenen) lógūs (sanat) syntyi sana dekalogi.

 Jumala kaiversi kymmenen käskyä kahteen kivitauluun ja antoi ne profeetalleen Moosekselle Siinainvuorella (2. Mooseksen kirja 24:12–18). Kymmenen käskyn luettelo on 2. Mooseksen kirjan 20:1–17:ssä ja 5. Mooseksen kirjan 5:6–21:ssä.

•  Kymmenen käskyn luettelo

•  Miksi kymmenen käskyä ryhmitellään eri tavoilla?

•  Mikä oli kymmenen käskyn tarkoitus?

•  Täytyykö kristittyjen pitää kymmenen käskyä?

•  Onko kymmenellä käskyllä merkitystä nykyään?

•  Kymmenen käskyn periaatteita, jotka ilmenevät Uudessa testamentissa

1.   Palvo vain Jehova Jumalaa (2. Mooseksen kirja 20:3).

2.   Älä harjoita epäjumalanpalvelusta (2. Mooseksen kirja 20:4–6).

3.   Älä käytä Jumalan nimeä arvottomalla tavalla (2. Mooseksen kirja 20:7).

4.   Pidä sapatti (2. Mooseksen kirja 20:8–11).

5.   Kunnioita vanhempiasi (2. Mooseksen kirja 20:12).

6.   Älä murhaa (2. Mooseksen kirja 20:13).

7.   Älä tee aviorikosta (2. Mooseksen kirja 20:14).

8.   Älä varasta (2. Mooseksen kirja 20:15).

9.   Älä todista väärin (2. Mooseksen kirja 20:16).

10.   Älä himoitse (2. Mooseksen kirja 20:17).

 Käskyjä ei ole numeroitu Raamatussa. Siksi mielipiteet siitä, miten ne pitäisi ryhmitellä, eroavat. Yllä olevassa luettelossa nämä lait ovat tavanomaisessa järjestyksessä. Jotkut kuitenkin ryhmittelevät kymmenen käskyä eri tavoin. Eroavuudet liittyvät ensimmäiseen, toiseen ja viimeiseen käskyyn. a

 Kymmenen käskyä olivat osa Mooseksen lakia. Tuo laki sisälsi 600 käskyä ja muodosti Jumalan ja muinaisen Israelin kansan välisen sopimuksen eli liiton ehdot (2. Mooseksen kirja 34:27). Jumala lupasi Israelin kansalle, että jos he tottelisivat Mooseksen lakia, he menestyisivät (5. Mooseksen kirja 28:1–14). Lain päätarkoitus oli kuitenkin valmistaa israelilaisia luvatun Messiaan eli Kristuksen tuloon (Galatalaisille 3:24).

 Ei. Jumala antoi lakinsa, johon kymmenen käskyä sisältyvät, nimenomaan muinaiselle Israelin kansalle (5. Mooseksen kirja 5:2, 3; Psalmit 147:19, 20). Mooseksen laki ei sido kristittyjä, ja jopa juutalaiskristityt oli ”päästetty irti Laista” (Roomalaisille 7:6). b Mooseksen laki korvattiin ”Kristuksen lailla”, johon sisältyy kaikki se, mitä Jeesus opetti seuraajiaan tekemään (Galatalaisille 6:2; Matteus 28:19, 20).

 Kyllä on. Koska kymmenen käskyä kertovat, mitä Jumala ajattelee asioista, voimme hyötyä niiden tutkimisesta (2. Timoteukselle 3:16, 17). Ne perustuvat luotettaviin periaatteisiin, jotka eivät vanhene koskaan (Psalmit 111:7, 8). Monet näistä periaatteista ovat niin sanotun Uuden testamentin opetusten taustalla (ks. ” Kymmenen käskyn periaatteita, jotka ilmenevät Uudessa testamentissa”).

 Jeesus opetti, että koko Mooseksen laki, kymmenen käskyä mukaan luettuina, nojautui kahteen peruskäskyyn. Hän sanoi: ”’Sinun on rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämelläsi ja koko sielullasi ja koko mielelläsi.’ Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, sen kaltainen, on tämä: ’Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Näistä kahdesta käskystä riippuu koko Laki.” (Matteus 22:34–40.) Niinpä vaikka kristittyjen ei odoteta noudattavan Mooseksen lakia, heitä käsketään rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiään (Johannes 13:34; 1. Johanneksen kirje 4:20, 21).