Ester 7:1–10
7 Niin kuningas ja Haman+ tulivat kuningatar Esterin juhla-aterialle.
2 Viinitarjoilun aikana kuningas kysyi Esteriltä toisenakin päivänä: ”Mitä anot, kuningatar Ester? Se annetaan sinulle. Mitä pyydät? Vaikka pyytäisit puolta valtakuntaa, sinä saat sen!”+
3 Kuningatar Ester vastasi: ”Jos olen saanut suosiosi, kuningas, ja jos kuninkaasta näyttää hyvältä, anon ja pyydän, että saisin pitää elämäni ja että kansani+ säästettäisiin.
4 Sillä meidät on myyty,+ minut ja kansani, tuhottavaksi, tapettavaksi ja hävitettäväksi.+ Jos meidät olisi myyty vain orjiksi ja orjattariksi, olisin pysynyt hiljaa. Mutta tällainen tuho ei ole kuninkaan etujen mukainen, vaan siitä on hänelle vahinkoa.”
5 Silloin kuningas Ahasveros sanoi kuningatar Esterille: ”Kuka on uskaltanut mennä tekemään sellaista? Missä on se mies?”
6 Ester sanoi: ”Se vastustaja ja vihollinen on tämä paha Haman.”
Silloin Haman kauhistui kuninkaan ja kuningattaren edessä.
7 Kuningas nousi raivoissaan ja lähti juhla-aterialta palatsin puutarhaan, mutta Haman nousi anomaan kuningatar Esteriltä armoa itselleen, sillä hän tajusi, että kuningas oli päättänyt rangaista häntä.
8 Palatessaan palatsin puutarhasta juhlataloon kuningas näki, että Haman oli heittäytynyt samalle leposohvalle, jolla Ester oli. Kuningas huudahti: ”Aikooko hän vielä raiskata kuningattaren omassa talossani?” Heti kun kuningas oli sanonut tämän, Hamanin kasvot peitettiin.
9 Kuninkaan hovivirkamies Harbona+ sanoi nyt: ”Haman on myös valmistanut paalun Mordokaita varten,+ jonka tekemä ilmianto pelasti kuninkaan.+ Paalu seisoo Hamanin talon vieressä, ja se on 50 kyynärää* korkea.” Tähän kuningas sanoi: ”Ripustakaa hänet siihen.”
10 Niin he ripustivat Hamanin paaluun, jonka hän oli valmistanut Mordokaita varten, ja kuninkaan viha lauhtui.