TÄMÄ sanonta tunnetaan hyvin Itä-Afrikassa, mutta se epäilemättä heijastelee eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten tunteita. Ajatteletko sinä samoin rahan lainaamisesta joko ystävältä tai jostain muualta? Vaikka lainan ottaminen voikin joskus näyttää järkevältä, onko se viisasta? Mitä vaaroja ja salakuoppia siihen liittyy?

Eräs toinen swahililainen sanonta osuu asian ytimeen: ”Lainan ottaminen ja antaminen pilaavat ystävyyden.” Velka voi tosiaan vaarantaa ystävyyden ja muut ihmissuhteet. Hyvistä suunnitelmista ja parhaista aikomuksista huolimatta asiat eivät aina suju odotusten mukaan. Esimerkiksi jos maksuja ei suoriteta ajallaan, lainanantaja saattaa hermostua. Lainanantajan ja -ottajan välille saattaa syntyä närää, mikä voi kiristää heidän ja jopa heidän perheidensä suhteita. Koska velka voi aiheuttaa ristiriitoja, sitä ei kannata pitää helppona ratkaisuna taloudellisiin ongelmiin vaan pikemminkin viimeisenä vaihtoehtona.

Lainan ottaminen voi vaarantaa myös ihmisen suhteen Jumalaan. Miten? Ensinnäkin Raamatun mukaan ihminen, joka tieten tahtoen kieltäytyy maksamasta velkaansa, on ”jumalaton” (Psalmit 37:21). Lisäksi Raamatussa sanotaan selvästi, että ”lainanottaja on lainanantajan palvelija” (Sananlaskut 22:7). Lainanottajan täytyy tajuta, että hänellä on velvollisuuksia lainanantajaa kohtaan, kunnes velka on maksettu. Kuten afrikkalainen sanonta kuuluu: ”Jos lainaat miehen jalkoja, menet sinne, minne hän sinut vie.” Tällä tarkoitetaan sitä, että raskaasti velkaantunut ihminen ei enää voi tehdä niin kuin itse haluaa.

Lainan takaisinmaksuun tulee siis suhtautua vakavasti. Muussa tapauksessa syntyy todennäköisesti vaikeuksia. Kasvavat velat voivat johtaa moniin huoliin, unettomiin öihin, ylitöihin, puolisoiden välisiin riitoihin ja jopa perheen hajoamiseen – mahdollisesta oikeudenkäynnistä tai vankeusrangaistuksesta puhumattakaan. Roomalaiskirjeen 13:8:ssa sanotaankin viisaasti:  ”Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne.”

Kaiken edellä olevan perusteella on parasta harkita huolellisesti ennen kuin ottaa lainan. On järkevää kysyä: Tarvitsenko tosiaan lainaa? Onko kyse toimeentulosta ja perheen elättämisestä? Vai onko taustalla ahneutta, ehkä halu elää yli varojen? Yleensä kannattaa tyytyä vähempään sen sijaan, että hankkisi itselleen velvoitteita ottamalla lainaa.

On tietysti olemassa poikkeuksia. Joskus voi esimerkiksi syntyä hätätilanne, josta ei näytä olevan muuta poispääsyä kuin lainan ottaminen. Jos päätät tällaisessa tilanteessa ottaa lainaa, miten voit silloinkin toimia rehdisti?

Älä ensinnäkään yritä hyötyä jostakusta vain siksi, että hän vaikuttaa muita varakkaammalta. Meidän ei pitäisi ajatella, että jos ihminen vaikuttaa varakkaalta, hän olisi velvollinen auttamaan meitä taloudellisesti. Olisi myös väärin ajatella, että meillä ei ole moraalista velvollisuutta toimia rehdisti tällaista ihmistä kohtaan. Älä kadehdi niitä, joiden elämä näyttää taloudellisesti turvatulta (Sananlaskut 28:22).

Huolehdi sitten, että maksat velkasi takaisin ja että teet sen täsmällisesti. Vaikka lainanantaja ei laatisikaan erityistä takaisinmaksusuunnitelmaa, sinun tulisi laatia sellainen ja pitää siitä kiinni. On suositeltavaa tehdä kirjallinen sopimus, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin puolin ja toisin (Jeremia 32:9, 10). Jos mahdollista, suorita maksu lainanantajalle henkilökohtaisesti voidaksesi kiittää häntä. Velan tunnollinen takaisinmaksu edistää hyviä suhteita. Jeesus sanoi vuorisaarnassa: ”Merkitköön vain teidän sananne kyllä ’kyllä’ ja ei ’ei’.” (Matteus 5:37.) Pidä myös aina mielessäsi kultainen sääntö: ”Sen tähden kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille.” (Matteus 7:12.)

Raamattu tarjoaa yksinkertaisen vastalääkkeen, joka auttaa vastustamaan halua lainata rahaa. Siinä sanotaan: ”Jumalinen antaumus tyytyväisyyden ohella onkin keino suuren voiton saamiseksi.” (1. Timoteukselle 6:6.) Toisin sanoen paras keino välttyä lainan ottamisen surullisilta seurauksilta on tyytyväisyys siihen, mitä jo omistaa. On kuitenkin myönnettävä, että ei ole helppoa olla tyytyväinen nykyisessä maailmassa, jossa on vallalla ”kaikki heti nyt” -asenne. Tässä kohtaa ”jumalinen antaumus” tulee mukaan kuvaan. Millä tavoin?

Mietitäänpä esimerkiksi erästä Aasiassa asuvaa kristittyä avioparia. Nuorempina he ihailivat niitä, joilla oli varaa omaan taloon. He päättivätkin ostaa talon säästöillään ja rahoilla, jotka he lainasivat pankista ja sukulaisilta. Pian korkeat kuukausittaiset maksut alkoivat kuitenkin tuntua raskaalta taakalta. He ottivat lisää töitä ja tekivät pitkiä päiviä, minkä vuoksi heillä oli hyvin vähän aikaa lapsilleen. ”Stressi, tuska ja unenpuute tuntuivat siltä kuin pääni päällä olisi ollut raskas paino. Se oli tukahduttavaa”, aviomies kertoo.

Aikanaan he muistivat 1. Timoteuksen kirjeen 6:6:n sanat ja tulivat siihen tulokseen, että ainoa ratkaisu oli myydä talo. Kesti kaksi vuotta ennen kuin he lopulta vapautuivat huolistaan. Mitä tämä aviopari oppi kokemuksestaan? He toteavat: ”Hengellinen näkökulma aineellisiin asioihin on suojaksi.”

Monet tuntevat kirjoituksen alussa mainitun swahililaisen sananlaskun, mutta se ei ole estänyt heitä velkaantumasta. Eikö kuitenkin edellä käsiteltyjen Raamatun periaatteiden valossa olisi viisasta harkita vakavasti ennen kuin ottaa lainaa?