Noin neljäsataa vuotta sen jälkeen kun Raamatun heprealaisten kirjoitusten viimeinen kirja oli kirjoitettu, täyttyi Miikan profetia Messiaasta: Jeesus syntyi Betlehemissä. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin vuonna 29 täyttyi ensimmäinen osa Messiaan tuloa koskevasta Danielin profetiasta. Jeesus kastettiin, ja Jumala voiteli hänet pyhällä hengellä. Kauan odotettu ”siemen”, Messias, oli saapunut juuri oikeaan aikaan!

Jeesus alkoi viipymättä ”julistaa Jumalan valtakunnan hyvää uutista” (Luukas 8:1). Aivan kuten oli ennustettu, hän osoittautui huomaavaiseksi ja lempeäksi ja hän oli aidosti kiinnostunut toisista. Hänen opetuksensa oli käytännöllistä ja rakkaudellista, ja hän paransi ”kaikenlaista raihnaisuutta” osoittaen siten, että Jumala oli hänen kanssaan (Matteus 4:23). Hänen luokseen kokoontui eri-ikäisiä ihmisiä, jotka saattoivat sanoa erään hänen opetuslapsensa tavoin: ”Olemme löytäneet Messiaan”! (Johannes 1:41.)

Jeesus ennusti, että juuri ennen kuin hänen Valtakuntansa ottaisi täyden vallan, maailmassa nähtäisiin sotia, maanjäristyksiä ja monia muita vaikeuksia. Hän kehotti kaikkia ”pysymään valveilla” (Markus 13:37).

Jeesus oli täydellinen ihminen ja pysyi tottelevaisena Jumalalle, mutta hänellä oli vihollisia, jotka lopulta surmauttivat hänet. Kuolemansa välityksellä hän antoi täydellisen uhrin, jonka kautta meille ostettiin takaisin se, minkä Aadam ja Eeva menettivät: mahdollisuus saada loputon elämä paratiisissa.

Jeesuksen kuolema ja se, että Jumala kolme päivää myöhemmin herätti hänet kuolleista voimakkaaksi henkiolennoksi, täyttivät ennustuksia. Jeesus näyttäytyi yli 500 opetuslapselleen, ja ennen taivaaseen nousemistaan hän valtuutti seuraajansa viemään häntä ja hänen Valtakuntaansa koskevan hyvän uutisen ”kaikkien kansakuntien ihmisille” (Matteus 28:19). Miten perusteellisesti he täyttivät tuon tehtävän?

(Matteus; Markus; Luukas; Johannes; 1. Korinttilaisille.)