Tiesitkö?

Mitä apostoli Paavalilla oli mielessään, kun hän puhui ”voittokulkueesta”?

▪ Apostoli Paavali kirjoitti: ”Jumala – – johdattaa meitä voittokulkueessa Kristuksen seurassa ja tekee tuntemuksensa tuoksun havaittavaksi meidän välityksellämme joka paikassa! Sillä Jumalalle me olemme Kristuksen suloinen tuoksu pelastuvien ja tuhoutuvien keskuudessa; jälkimmäisille kuolemasta lähtevä haju kuolemaksi, edellisille elämästä lähtevä tuoksu elämäksi.” (2. Korinttilaisille 2:14–16.)

Paavali viittasi tässä roomalaisten tapaan järjestää juhlakulkue sellaisen sotapäällikön kunniaksi, joka oli saanut voiton valtion vihollisista. Tällaisessa tilaisuudessa oli esillä sekä sotasaalis että sotavangit, ja samalla kun voitokkaalle sotapäällikölle ja hänen armeijalleen osoitettiin suosiota, härkiä vietiin uhrattavaksi. Kulkueen päätteeksi härät uhrattiin ja todennäköisesti myös monet sotavangit teloitettiin.

Kielikuva ”Kristuksen suloinen tuoksu”, joka merkitsee elämää joillekuille ja kuolemaa toisille, ”juontuu luultavasti roomalaisten tavasta polttaa suitsuketta juhlakulkueen reitin varrella”, sanotaan tietosanakirjassa The International Standard Bible Encyclopedia. ”Tuoksu, joka edusti voittajien tuntemaa voitonriemua, muistutti vankeja teloituksesta, joka heitä todennäköisesti odotti.” *

Mitä olivat Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa usein mainitut ”uhrikukkulat”?

▪ Kun israelilaiset olivat astumaisillaan Luvattuun maahan, Jehova kehotti heitä poistamaan kaikki siellä asuvien kanaanilaisten palvontapaikat. Jumala käski: ”Teidän on – – hävitettävä kaikki heidän kivikuvansa, ja kaikki heidän metallista valetut kuvansa teidän tulee hävittää, ja kaikki heidän uhrikukkulansa teidän tulee tuhota.” (4. Mooseksen kirja 33:52.) Nuo väärän palvonnan keskukset ovat saattaneet sijaita ulkona korkealla kukkulan laella, tai ne ovat voineet olla jonnekin muualle, esimerkiksi puiden alle tai kaupunkeihin, pystytettyjä korokkeita (1. Kuninkaiden kirja 14:23; 2. Kuninkaiden kirja 17:29; Hesekiel 6:3). Niissä saattoi olla alttareita, pyhiä patsaita tai paaluja, kuvia, suitsutusjalustoja ja muita palvonnassa käytettäviä välineitä.

Ennen kuin Jerusalemiin rakennettiin temppeli, israelilaiset palvoivat Jehovaa hänen hyväksymillään paikoilla, joita Raamatussa sanotaan uhrikukkuloiksi. Jumalan profeetta Samuel uhrasi teurasuhreja ”uhrikukkulalla” nimeltä mainitsemattomassa kaupungissa Sufin maassa (1. Samuelin kirja 9:11–14). Temppelin rakentamisen jälkeen jotkut Jehovalle uskolliset kuninkaat kuitenkin yrittivät hävittää maasta ”uhrikukkulat” (2. Kuninkaiden kirja 21:3; 23:5–8, 15–20; 2. Aikakirja 17:1, 6).

[Alaviite]

[Kuva s. 23]

Osa reliefistä, jossa on kuvattuna roomalainen voittokulkue 100-luvulta.

[Lähdemerkintä]

Kuva: British Museum

[Kuva s. 23]

Pyhien patsaiden jäännöksiä Geserissä