Kristittyjen elämää ensimmäisellä vuosisadalla

”Se puuseppä”

”Eikös tämä ole se puusepän poika?” (MATTEUS 13:55)

JEESUS tunnettiin paitsi ”puusepän poikana” myös itse ”puuseppänä” (Markus 6:3). Tämän ammatin hänelle todennäköisesti opetti hänen ottoisänsä Joosef.

Millaisia taitoja puuseppänä toimivalla Jeesuksella täytyi olla, ja millaisia työkaluja hänen täytyi osata käyttää? Millaisia tavaroita ja palveluja Nasaretin asukkaat saattoivat odottaa häneltä? Entä miten valmennus, jota hän nuoruudessaan sai puusepän työhön, on saattanut vaikuttaa myöhemmin hänen elämässään?

Perheyritys Alla olevasta kuvasta näkyy, miten isä opasti vanhinta poikaansa käyttämään tehokkaasti ja turvallisesti jousiporaa. Nuorempi poika kuuntelee ja katselee tarkkaan.

Pojat menivät puusepän oppiin tavallisesti noin 12–15-vuotiaina. Yleensä heitä valmensi heidän isänsä. Koulutus kesti monta vuotta, ja poikien oli paneuduttava opiskeluun toden teolla, jos he halusivat tulla taitaviksi ammatissaan. Kuvittele, kuinka monta mukavaa hetkeä Joosef on viettänyt Jeesuksen kanssa! Yhdessä he ovat tehneet työtä ja jutelleet samalla  kun Joosef on opettanut Jeesukselle taitojaan. Millaista ylpeyttä Joosefin onkaan täytynyt tuntea nähdessään, miten taitava Jeesuksesta oli tullut!

Tietoa ja taitoa sekä voimaa tarvittiin Puusepän oli oltava perillä käyttämänsä puun ominaisuuksista. Hän saattoi valita, mitä paikallista puulajia halusi käyttää: sypressiä, tammea, setriä, sykomoripuuta tai oliivipuuta. Ensimmäisellä vuosisadalla elävä puuseppä ei kuitenkaan voinut mennä lautatarhaan tai rakennustarvikkeita myyvään liikkeeseen ostamaan mieleisekseen sahattua puuta. Hänen oli sen sijaan lähdettävä metsään valitsemaan sopivat puut, kaadettava ne ja kiskottava raskaat tukit verstaaseensa.

Mitä puuseppä teki hankkimastaan puutavarasta? Hän saattoi olla tuntikausia ulkona mukana rakentamassa taloja. Ehkä hän teki kattotuoleja tai rakensi portaikkoja, ovia, ikkunoita tai seinien runkoja.

Puuseppä valmisti myös huonekaluja. Oheisissa kuvissa on joitakin niistä: säilytyskaappeja, joissa oli vetolaatikoita, hyllyjä tai ovia (1); erikokoisia ja -mallisia raheja ja jakkaroita (2), tuoleja (3) ja pöytiä (4) sekä kehtoja. Jotkin huonekalut hän saattoi viimeistellä kauniista puusta veistetyillä taidokkailla koristeilla. Esineet suojattiin tai niiden ulkonäköä parannettiin sivelemällä niihin mehiläisvahaa, lakkaa tai öljyä.

Puuseppä valmisti myös työkaluja paikallisille maanviljelijöille: kovasta puulajista tehtyjä ikeitä (5) sekä talikkoja, haravia ja lapioita (6). Aurojen (7) oli oltava tukevia, sillä niiden rautaisilla terillä täytyi pystyä kyntämään vakoja kivikkoiseen maahan. Puuseppä teki rattaita (8) sekä vankkureita ja valmisti niiden umpi- tai puolapyörät. Hänen tehtävänään saattoi olla myös hänen valmistamiensa huonekalujen, työvälineiden ja kulkuneuvojen korjaaminen ja kunnossapito.

Voitko kuvitella, miten Jeesuksen työ puuseppänä vaikutti hänen ulkonäköönsä? Lähi-idän paahtavan auringon alla hänen ihonsa ruskettui, vuosikausia jatkuva ruumiillinen työ vahvisti hänen lihaksiaan ja karkean puun käsittely samoin kuin kirveiden, vasaroiden ja sahojen käyttö karaisivat hänen kätensä.

Aineksia vertauksiin Jeesus oli mestari opettamaan syvällisiä hengellisiä totuuksia yksinkertaisten ja tuttujen esineiden avulla. Ammensiko hän aineistoa joihinkin vertauksiinsa taustastaan, joka hänellä oli puuseppänä? Näin olisi voinut olla esimerkiksi seuraavissa tapauksissa. Erään kerran hän sanoi kuulijoilleen: ”Miksi sitten katsot kortta, joka on veljesi silmässä, mutta et ota huomioon hirttä, joka on omassa silmässäsi?” Puuseppä tiesi, miten massiivinen hirsi oli. (Matteus 7:3.) Myöhemmin hän sanoi eräille muille: ”Ei kukaan, joka on laskenut kätensä auraan ja katsoo siihen, mikä on jäänyt taakse, ole sovelias Jumalan valtakuntaan.” Hän oli todennäköisesti valmistanut myös monta auraa. (Luukas 9:62.) Yhteen Jeesuksen vetoavimmista kutsuistakin liittyi puusepän valmistama  työkalu. ”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta”, sanoi Jeesus. ”Minun ikeeni on miellyttävä ja minun kuormani on keveä.” (Matteus 11:29, 30.) Jeesus epäilemättä tiesi, miten valmistaa ies, joka ei hiertänyt vaan oli ”miellyttävä”, sopiva.

Jeesuksen vastustajat ovat saattaneet kutsua häntä ”puusepän pojaksi” väheksyvään sävyyn. Silti – ensimmäisellä vuosisadalla eläneiden kristittyjen tavoin – kristityt nykyään pitävät kunnia-asianaan sitä, että he saavat seurata tuota vaatimatonta entistä puuseppää.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 26]

Puusepän työkalulaatikko

Ensimmäisellä vuosisadalla eläneen puusepän, esimerkiksi Jeesuksen, täytyi tietää, miten käyttää seuraavassa kuvailtuja työkaluja. Sahan (1) puiseen kehikkoon oli kiinnitetty rautainen hammaslaitaterä. Suunnittelua ja piirtämistä varten puusepällä oli suorakulma (2) ja pystysuorien pintojen tarkistamiseksi luotilanka (3). Lisäksi työkalulaatikossa oli luotilauta (4), mittakeppi (5) samoin kuin höylä, jonka säädettävän terän avulla silotettiin karkeaa puuta (6), sekä puiden kaatamiseen tarvittava kirves (7).

Jousisorvilla (8) ja kourutaltalla (9) puuseppä leikkasi ja muotoili tappeja. Kuvassa työkalulaatikon päällä on puunuija (10), jolla hakattiin vaarnoja tai lyötiin talttaa. Kuvassa näkyy myös pieni käsisaha (11), kuorimarauta (12) ja nauloja (13). Laatikon edessä on rautavasara (14) ja talsokirves (15) puun raakatyöstöä varten. Kannen päällä on puukko (16) samoin kuin erilevyisiä talttoja (17). Työkalulaatikkoa vasten nojaa jousipora (18).