ON OLEMASSA muuan persoona, joka haluaa estää sinua tietämästä Jehovan nimeä ja nauttimasta läheisestä suhteesta häneen. Kuka tuo ilkeä vihollinen on? Raamattu selittää: ”Tämän asiainjärjestelmän jumala on sokaissut ei-uskovien mielet.” Nykyisen pahan maailman jumala on Saatana Panettelija. Hän haluaa pitää sinut pimeydessä, niin että ”Jumalan loistoisa tuntemus” ei valaisisi sydäntäsi. Saatana ei halua sinun tuntevan Jehovaa nimeltä. Miten Saatana sitten oikein sokaisee ihmisten mielet? (2. Korinttilaisille 4:4–6.)

Saatana on käyttänyt väärää uskontoa estääkseen ihmisiä tuntemasta Jumalaa nimeltä. Esimerkiksi ennen muinoin jotkut juutalaiset päättivät jättää huomiotta henkeytetyt Raamatun kirjoitukset ja alkoivat ennemmin noudattaa perinnettä, joka vaati karttamaan Jumalan nimen käyttöä. Ajanlaskumme ensimmäisillä vuosisadoilla niitä juutalaisia, jotka lukivat julkisesti, oli ilmeisesti kielletty lukemasta Jumalan nimeä sellaisena kuin se esiintyi heidän pyhissä Raamatun kirjoituksissaan. Heidän piti sen sijaan korvata se ’Herraa’ tarkoittavalla sanalla ʼAdo·najʹ. Tämä tapa vaikutti epäilemättä siihen, että hengellisyys rappeutui. Siksi monet jäivät vaille niitä siunauksia, joita saa läheisestä henkilökohtaisesta suhteesta Jumalaan. Entä miten oli Jeesuksen laita? Miten hän suhtautui Jehovan nimeen?

Rukoillessaan Isäänsä Jeesus julisti: ”Minä olen tehnyt sinun nimesi – – tunnetuksi ja olen tekevä sen tunnetuksi.” (Johannes 17:26.) Jeesuksella oli epäilemättä tapana lausua Jumalan nimi monissa eri tilanteissa, kun hän luki, lainasi tai selitti Raamatun heprealaisia kirjoituksia, joissa tuo tärkeä nimi esiintyi. Näin ollen Jeesus käytti Jumalan nimeä yhtä vapaasti kuin kaikki profeetat ennen häntä. Jos Jeesuksen palveluksen aikana jo oli juutalaisia, jotka karttoivat Jumalan nimen käyttöä, Jeesus ei varmastikaan noudattanut heidän perinnettään. Hän arvosteli ankarasti uskonnollisia johtajia sanomalla heille: ”Te olette tehneet Jumalan sanan pätemättömäksi perinteenne takia.” (Matteus 15:6.)

Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen hänen uskolliset seuraajansa tekivät edelleen tunnetuksi Jumalan nimeä. (Ks. tekstiruutu  ”Käyttivätkö varhaiskristityt Jumalan nimeä?”) Helluntaina vuonna 33, juuri sinä päivänä jona kristillinen seurakunta perustettiin, apostoli Pietari lainasi Joelin profetiaa ja sanoi suurelle joukolle juutalaisia ja käännynnäisiä: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu.” (Apostolien teot 2:21; Joel 2:32.) Varhaiskristityt opettivat moniin eri kansakuntiin kuuluvia ihmisiä  tuntemaan Jehovan nimeltä. Niinpä eräässä kokouksessa, jossa olivat läsnä apostolit ja Jerusalemin vanhimmat, opetuslapsi Jaakob sanoi: ”Jumala – – käänsi huomionsa kansakuntien ihmisiin ottaakseen heistä kansan nimelleen.” (Apostolien teot 15:14.)

Jumalan nimen vihollinen ei kuitenkaan antanut periksi. Apostolien kuoltua Saatana ei viivytellyt vaan kylvi luopumuksen siemenet. (Matteus 13:38, 39; 2. Pietarin kirje 2:1.) Esimerkiksi kristittynä pidetty kirjoittaja Justinus (Justinos) Marttyyri syntyi Johanneksen, viimeisen apostolin, kuoleman aikoihin. Silti Justinus väitti toistuvasti kirjoituksissaan, että kaikki tulee ”Jumalalta, jota ei kutsuta millään erisnimellä”.

Kun luopiokristityt jäljensivät Raamatun kreikkalaisia kirjoituksia, he ilmeisestikin poistivat tekstistä Jehovan nimen ja korvasivat sen kreikkalaisella sanalla Kyʹri·os, joka tarkoittaa  ’Herraa’. Samoin kävi Heprealaisille kirjoituksille. Juutalaiset luopiokirjurit eivät enää lukeneet Jumalan nimeä ääneen vaan korvasivat sen omissa Raamatun kirjoituksissaan sanalla ʼAdo·najʹ yli 130 kertaa. Myös merkittävä latinankielinen raamatunkäännös, jonka Hieronymus sai valmiiksi vuonna 405 ja jota alettiin sanoa Vulgataksi, jätti Jumalan nimen pois.

Nykyään tutkijat tietävät, että Jehovan nimi esiintyy Raamatussa noin 7 000 kertaa. Niinpä jotkin laajalti käytössä olevat käännökset, kuten katolinen englanninkielinen Jerusalem Bible, katolinen espanjankielinen La Biblia Latinoamérica ja suosittu, niin ikään espanjankielinen Reinan-Valeran käännös käyttävät vapaasti Jumalan nimeä. Joissakin käännöksissä Jumalan nimi käännetään ”Jahveksi”.

Valitettavasti monet kirkot, jotka ovat kustantaneet raamatunkäännöksiä, ovat painostaneet oppineita poistamaan Jumalan nimen käännöksistään. Esimerkiksi 29. kesäkuuta 2008 päivätyssä kirjeessä, jonka Vatikaani lähetti katolisten piispainkokousten puheenjohtajille, sanottiin: ”Viime vuosina on vaivihkaa yleistynyt tapa lausua Israelin Jumalan erisnimi.” Kirjeessä neuvotaan suoraan: ”Jumalan nimeä – – ei pidä käyttää eikä lausua.” Lisäksi ”käännettäessä Raamatun tekstiä nykykielille – – jumalallinen tetragrammi on käännettävä sanaa Adonai/Kyrios vastaavalla sanalla ’Herra’ ”. Tämä Vatikaanin ohje tähtää selvästikin siihen, että Jumalan nimen käyttö lopetettaisiin.

Yhtä epäkunnioittavasti Jehovan nimeä ovat kohdelleet myös protestantit. He kustansivat New International Version -käännöksen, joka julkaistiin englanniksi vuonna 1978. Käännöskomitean edustaja kirjoitti: ”Jehova on Jumalan tunnusomainen nimi, ja ihanteellisessa tapauksessa meidän olisi pitänyt käyttää sitä. Mutta me sijoitimme 2¹⁄4 miljoonaa dollaria [1,6 miljoonaa euroa] tähän käännökseen, ja varma keino heittää tuo summa menemään on kääntää esimerkiksi psalmi 23: ’Jahve on minun paimeneni.’ ”

Lisäksi kirkot ovat estäneet Jumalan nimen tuntemusta leviämästä Latinalaiseen Amerikkaan. Yhtyneitä Raamattuseuroja (UBS) käännöstyössä konsultoiva Steven Voth kirjoittaa: ”Yksi Latinalaisen Amerikan protestanttipiireissä käynnissä olevista kiistoista koskee nimen Jehová käyttöä. – – Kiinnostavaa kyllä, hyvin suuri ja kasvava uushelluntailainen kirkko – – sanoi haluavansa Reinan-Valeran vuoden  1960 laitoksen, mutta ilman nimeä Jehová. He halusivat, että sen sijalla olisi sana Señor [Herra].” Vothin mukaan Yhtyneet Raamattuseurat hylkäsi aluksi tämän pyynnön mutta antoi myöhemmin periksi ja julkaisi Reinan-Valeran Raamatusta laitoksen ”ilman sanaa Jehová”.

Jumalan nimen poistaminen hänen kirjoitetusta Sanastaan ja sen korvaaminen sanalla ”Herra” estää lukijoita todella tietämästä, kuka Jumala on. Tämä on synnyttänyt sekaannusta. Saattaa olla, että lukija ei esimerkiksi ymmärrä, viittaako sana ”Herra” Jehovaan vai hänen Poikaansa Jeesukseen. Niinpä kohdassa, jossa apostoli Pietari lainaa Daavidin sanoja: ”Jehova sanoi minun Herralleni [kuolleista herätetylle Jeesukselle]: ’Istu minun oikealla puolellani’ ”, monissa raamatunkäännöksissä lukee: ”Herra sanoi minun Herralleni.” (Apostolien teot 2:34, Kirkkoraamattu 1938.) Lisäksi David Clines toteaa esseessään ”Jahve ja kristillisen teologian Jumala”: ”Yhtenä seurauksena siitä, että kristityt eivät ole olleet tietoisia Jahvesta, on ollut se, että huomio kohdistuu Kristuksen persoonaan.” Tämän vuoksi monet kirkossakävijät tuskin tietävät, että tosi Jumala, jolle Jeesus osoitti rukouksensa, on Persoona, jolla on nimi – Jehova.

Saatana on yrittänyt kaikin tavoin sokaista ihmisten mielet sen suhteen, kuka Jumala on. Sinä voit kuitenkin oppia tuntemaan Jehovan läheisesti.

Ei ole epäilystäkään siitä, että Saatana on taistellut Jumalan nimen käyttöä vastaan, ja siinä hän on käyttänyt ovelasti hyväkseen väärää uskontoa. Tosiasia on, ettei mikään mahti taivaassa eikä maan päällä voi estää Suvereenia Herraa Jehovaa tekemästä nimeään tunnetuksi niille, jotka haluavat tietää totuuden hänestä ja hänen loistoisasta tarkoituksestaan uskollisten ihmisten suhteen.

Jehovan todistajat auttavat sinua mielellään ottamaan selvää siitä, miten voit saada läheisen suhteen Jumalaan tutkimalla Raamattua. He ottavat esimerkkiä Jeesuksesta, joka sanoi Jumalalle: ”Minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi.” (Johannes 17:26.) Miettiessäsi raamatunkohtia, jotka paljastavat, millaisissa eri rooleissa Jehova on toiminut ihmiskunnan siunaukseksi, opit tuntemaan monia kauniita piirteitä hänen ylevästä persoonallisuudestaan.

Uskollisella patriarkalla Jobilla oli ”läheinen suhde Jumalaan”, ja niin voi olla sinullakin (Job 29:4). Kun hankit tietoa Jumalan sanasta, voit oppia tuntemaan Jumalan nimeltä. Tämä tuntemus auttaa luottamaan siihen, että Jehova toimii sopusoinnussa sen kanssa, minkä hän sanoi olevan nimensä merkitys: ”Minä olen tuleva miksi tahansa haluan.” (2. Mooseksen kirja 3:14, alaviite.) Näin ollen hän tulee varmasti täyttämään kaikki hyvät lupauksensa ihmiskunnalle.