Miten auttaa sairasta ystävää?

OLETKO joskus tuntenut itsesi täysin sanattomaksi puhuessasi vakavasti sairaan ystävän kanssa? Jos olet, niin mikä neuvoksi? Mitään ehdottomia sääntöjä ei ole olemassa. Merkitystä saattaa olla kulttuurieroilla, ja myös ihmisten persoonallisuudet voivat erota suuresti. Näin ollen se, mikä voi saada jonkun sairaan tuntemaan olonsa paremmaksi, ei ehkä autakaan toista. Lisäksi olosuhteet ja tunteet saattavat vaihdella paljon eri päivinä.

Niinpä tärkeintä on yrittää asettua sairaan asemaan ja ottaa selvää, mitä hän todella haluaa ja tarvitsee. Miten voit onnistua tässä? Seuraavassa on joitakin Raamatun periaatteisiin pohjautuvia ehdotuksia.

Ole hyvä kuuntelija

RAAMATUN PERIAATTEET:

”Jokaisen ihmisen täytyy olla nopea kuulemaan, hidas puhumaan.” (JAAKOBIN KIRJE 1:19.)

”[On] aika pysyä hiljaa ja aika puhua.” (SAARNAAJA 3:1, 7.)

▪ Kun olet käymässä sairaan ystävän luona, kuuntele tarkkaavaisesti ja myötätuntoisesti. Älä ryhdy suin päin antamaan neuvoja äläkä ajattele, että sinun on aina keksittävä jokin ratkaisu. Jos puhut hätäisesti, saatat päästää suustasi jotain loukkaavaa. Sairas ystäväsi ei välttämättä kaipaa vastauksia vaan jotakuta, joka kuuntelee avoimin mielin ja sydämin.

Anna ystäväsi puhua vapaasti. Älä keskeytä häntä tai vähättele hänen tilaansa kuluneilla fraaseilla. ”Minulla oli aivokalvontulehdus, joka johti näön menetykseen”, sanoo Emílio. * ”Toisinaan olen aivan maassa, ja ystävät yrittävät lohduttaa minua sanomalla: ’Et ole yksin ongelminesi. Joillakuilla on asiat vielä  huonommin.’ He eivät kuitenkaan käsitä, että tilani vähätteleminen ei auta minua lainkaan. Sillä on päinvastainen vaikutus: se saa minut epätoivon valtaan.”

Anna ystäväsi tuntea, että hän voi vuodattaa sinulle sydäntään ilman että kritisoit häntä. Jos hän kertoo sinulle olevansa peloissaan sairautensa johdosta, ota huomioon hänen tunteensa sen sijaan että vain kehottaisit häntä voittamaan pelkonsa. ”Se että olen huolissani sairauteni vuoksi ja puhkean kyyneliin, ei merkitse sitä, etten luottaisi enää Jumalaan”, sanoo syöpää vastaan taisteleva Eliana. Yritä nähdä ystäväsi sellaisena kuin hän on eikä sellaisena kuin haluaisit hänen olevan. Ota huomioon se, että hän voi nyt olla herkästi haavoittuva eikä tavanomainen itsensä. Ole kärsivällinen. Kuuntele – vaikka se merkitsisi samojen asioiden kuulemista yhä uudelleen (1. Kuninkaiden kirja 19:9, 10, 13, 14). Ystäväsi saattaa tuntea tarvetta kertoa sinulle, mitä hänelle parhaillaan tapahtuu.

Ole myötätuntoinen ja huomaavainen

RAAMATUN PERIAATTEET:

”Iloitkaa iloitsevien kanssa; itkekää itkevien kanssa.” (ROOMALAISILLE 12:15.)

”Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille.” (MATTEUS 7:12.)

▪ Asetu ystäväsi asemaan. Jos hän valmistautuu leikkaukseen, saa hoitoja tai odottaa koetuloksia, häntä saattaa jännittää ja hän voi olla melko herkällä mielellä. Yritä ottaa tämä huomioon ja mukaudu hänen mielialansa vaihteluihin. Tuolloin ei ehkä kannata kysellä liikaa varsinkaan mitään henkilökohtaista.

”Potilaiden on annettava puhua sairaudestaan silloin kun haluavat ja omaan tahtiinsa”, sanoo psykologi Ana Katalifós. ”Kun he haluavat jutella, puhu heidän kanssaan mistä tahansa heidän valitsemastaan aiheesta. Mutta kun he eivät ole juttutuulella, voit vain istua hiljaa; ystävällinen kädenpuristus voi saada aikaan ihmeitä. Tai voi olla, etteivät he tarvitse muuta kuin jonkun, jonka olkaa vasten itkeä.”

Kunnioita ystäväsi yksityisyyttä. Kirjoittaja Rosanne Kalick, joka on selvinnyt syövästä kaksi kertaa, kirjoittaa: ”Oleta, että se mitä potilas kertoo sinulle, on luottamuksellista. Älä välitä tietoja eteenpäin, jollei sinua ole pyydetty puhumaan perheen puolesta. Kysy potilaalta, mitä hän haluaa kertoa muille.” Syövästä selvinnyt Edson kertoo: ”Muuan ystävä levitti sellaista tietoa, että minulla oli syöpä ja etten eläisi enää pitkään. Minut oli vasta leikattu. Tiesin, että minulla on syöpä, mutta odotin näytepalan tuloksia. Etäpesäkkeitä ei ollut. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut. Vaimoni oli poissa tolaltaan toisten esittämien ajattelemattomien kommenttien ja kysymysten vuoksi.”

Jos ystäväsi punnitsee eri hoitovaihtoehtoja, älä kiirehdi toteamaan, mitä sinä tekisit hänen tilanteessaan. Syöpää potenut mutta siitä selvinnyt kirjoittaja Lori Hope sanoo: ”Ennen kuin lähettää minkäänlaisia artikkeleita tai uutisia syöpäpotilaalle tai syövästä selvinneelle, on parasta kysyä, haluaako hän niitä. Muutoin hyvää tarkoittava eleesi voi loukata ystävääsi sinun ehkä edes tajuamatta sitä.” Kaikki eivät halua saada valtavasti tietoa erilaisista hoitovaihtoehdoista.

Vaikka olisit läheinen ystävä, älä pane vieraanvaraisuutta koetukselle. Läsnäolosi on hyvin tärkeää, mutta ystäväsi ei ehkä jaksa seurustella kanssasi. Hän saattaa olla väsynyt eikä hänellä ehkä riitä energiaa puhua tai edes kuunnella kovin pitkään. Vältä toisaalta antamasta sellaista vaikutelmaa, että sinulla on kiire päästä lähtemään. Ystäväsi ansaitsee nähdä, kuinka paljon välität hänestä.

Huomaavaisuuteen sisältyy tasapainon ja hyvän arvostelukyvyn osoittaminen. Esimerkiksi ennen kuin valmistaa aterian sairaalle ystävälle tai edes vie hänelle kukkia, voi olla hyvä tiedustella, millaisia allergioita hänellä  mahdollisesti on. Jos olet itse sairaana, vaikkapa flunssassa, on rakkaudellista odottaa, että olet toipunut ennen kuin lähdet käymään sairaan ystävän luona.

Ole rakentava

RAAMATUN PERIAATTEET:

”Viisaiden kieli on lääkitystä.” (SANANLASKUT 12:18.)

”Olkoon puheenne aina miellyttävää, suolalla höystettyä.” (KOLOSSALAISILLE 4:6.)

▪ Myönteinen suhtautumisesi sairaaseen ystävään ilmenee todennäköisesti sanoistasi ja teoistasi. Pidä ystävääsi edelleen sinä samana persoonana, johon alun perin miellyit ja jolla on yhä samoja ominaisuuksia kuin ennenkin. Samastu häneen, älä hänen sairauteensa. Jos puhut ystävällesi kuin avuttomalle uhrille, hän voi alkaa pitääkin itseään sellaisena. Robertalla on harvinainen perinnöllinen luusairaus, ja hän sanoo: ”Kohdelkaa minua kuin normaalia ihmistä. Olen vammainen, mutta minulla on omia mielipiteitä ja haluja. Älkää suhtautuko minuun säälivästi. Älkää puhuko minulle kuin olisin tyhmä.”

Muista, ettei merkitystä ole ainoastaan sillä mitä sanoo, vaan myös sillä miten sen sanoo. Äänensävykin voi vaikuttaa. Pian sen jälkeen kun Erneston oli todettu sairastavan syöpää, hänen ystävänsä soitti hänelle ulkomailta ja sanoi: ”En voi uskoa, että sinulla on syöpä!” Ernesto muistelee: ”Se miten ystäväni painotti sanoja ’sinulla’ ja ’syöpä’, sai kylmät väreet riipimään selkäpiitäni.”

Aiemmin mainittu Lori Hope kertoo toisen esimerkin: ”Kysymys ’miten voit?’ voi merkitä potilaalle montaa eri asiaa. Kysyjän äänenpaino, ruumiinkieli, suhde potilaaseen ja se, kuinka läheinen ystävä hän on, samoin kuin tietysti kysymyksen esittämisen ajankohta voivat kaikki vaikuttaa siihen, hiveleekö kysymys hellästi sielua, tuottaako se tuskaa vai nostaako se pintaan uinuvat pelot.”

Sairas ystävä haluaa todennäköisesti, että hänestä välitetään ja että häntä ymmärretään ja kunnioitetaan. Vakuuta siis hänelle, että hän on sinulle hyvin tärkeä ja että haluat auttaa häntä. Rosemary, jolla on aivokasvain, selittää: ”Minua on rohkaissut suuresti, kun olen kuullut ystävieni sanovan, että he rakastavat minua ja että tapahtuupa mitä tahansa, he ovat tukenani.” (Sananlaskut 15:23; 25:11.)

Tarjoudu auttamaan

RAAMATUN PERIAATE:

”Älkäämme rakastako sanoin tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.” (1. JOHANNEKSEN KIRJE 3:18.)

▪ Tarpeet voivat muuttua, kun ystäväsi diagnoosin jälkeen alkaa saada hoitoa. Kaiken aikaa hän saattaa kuitenkin tarvita apua. Sen sijaan että tarjoutuisit yleisluonteisesti – ”soita, jos tarvitset jotain” – yritä esittää jokin nimenomainen ehdotus. Voit käytännössä osoittaa välittäväsi ystävästäsi, kun tarjoudut auttamaan vaikkapa sellaisissa päivittäisissä askareissa kuin ruoanlaitossa, siivoamisessa, pyykinpesussa, silittämisessä, asioiden toimittamisessa tai ostoksien tekemisessä. Tai ehkä voit viedä hänet terveyskeskukseen tai sairaalaan saamaan hoitoa. Ole luotettava ja säntillinen. Pidä sanasi ja täytä lupauksesi. (Matteus 5:37.)

”Voimme olla avuksi potilaalle, teemmepä mitä tahansa, suurta tai pientä, rakentaaksemme sillan sen kuilun yli, joka on potilaan sairauden ja terveen elämän välillä”, kirjoittaa Rosanne Kalick. Samaa mieltä on Sílvia, joka on selvinnyt syövästä kahdesti. ”Se että eri ystävät veivät minut päivittäin toiseen kaupunkiin saamaan sädehoitoa, oli hyvin rentouttavaa ja lohduttavaa. Matkalla juttelimme kaikenlaista, ja hoidon jälkeen pysähdyimme aina juomaan kahvit. Se sai minut tuntemaan oloni jälleen normaaliksi.”

Älä kuitenkaan oleta tietäväsi tarkkaan, mitä ystäväsi tarvitsee. ”Kysele, kysele, kysele”, ehdottaa Kalick ja lisää: ”Älä ota ohjia  omiin käsiisi halutessasi auttaa. Siitä voi olla vain haittaa. Jos et anna minun potilaana tehdä mitään, saatatkin viestittää minulle, etten osaa tehdä mitään. Minun täytyy saada tuntea, että pystyn itse päättämään asioistani. Minun täytyy saada tuntea, etten ole uhri. Auta minua tekemään se, mihin pystyn.”

Ystäväsi täytyy todennäköisesti saada tuntea, että hän kykenee määräämään omista asioistaan. Adilson, jolla on aids, sanoo: ”Sairaana ei halua tuntea olevansa syrjässä, ikään kuin olisi täysin kykenemätön tai kelpaamaton mihinkään. Sitä haluaa olla avuksi, vaikka vain pienissäkin asioissa. On hyvä tuntea pystyvänsä tekemään vielä jotain! Se kannustaa jatkamaan elämää. Pidän siitä, että minun annetaan päättää – ja että ratkaisujani kunnioitetaan. Sairastaminen ei merkitse sitä, ettei voisi edelleen täyttää osaansa isänä, äitinä tai jossain muussa roolissa.”

Pysy lähellä ystävääsi

RAAMATUN PERIAATE:

”Tosi toveri rakastaa kaiken aikaa ja on veli, joka on syntynyt ahdingon varalle.” (SANANLASKUT 17:17.)

▪ Jos et välimatkan tai joidenkin muiden syiden vuoksi voi käydä ystäväsi luona, voit soittaa hänelle, kirjoittaa hänelle jotain tai lähettää sähköpostia. Mistä voit kirjoittaa? Alan D. Wolfelt, joka antaa neuvoja surun käsittelyyn, ehdottaa: ”Muistelkaa yhteisiä mukavia aikoja. Lupaa, että kirjoitat – – pian uudelleen – ja pidä sitten kiinni tuosta lupauksesta.”

Sinun ei tarvitse epäröidä lähestyä sairasta ystävääsi peläten, että ehkä sanot tai teet jotain, mitä ei pitäisi. Monesti merkitystä on juuri sillä, että olet läsnä. Lori Hope kirjoittaa kirjassaan: ”Me kaikki sanomme ja teemme asioita, jotka voidaan tulkita väärin tai jotka voivat jollain tavoin epähuomiossa loukata toista. Tämä ei ole ongelma. Ongelma syntyy silloin, kun pelkäämme niin kovin tekevämme virheen, että pysyttelemme etäällä jostakusta, joka tarvitsee meitä.”

Vakavasti sairas ystävä voi tarvita sinua nyt enemmän kuin koskaan. Osoittaudu ”tosi toveriksi”. Yrityksesi auttaa eivät ehkä poista ystäväsi tuskaa, mutta voit hyvinkin tehdä vaikeasta tilanteesta siedettävämmän ihmiselle, jota rakastat.

[Alaviite]