Tiesitkö?

Onko Raamatussa mainittu spitaali sama sairaus kuin nykyajan spitaali eli lepra?

Nykyinen lääketieteellinen termi ”lepra” tarkoittaa erään bakteerin ihmisessä aiheuttamaa tautia. Kyseisen bakteerin (Mycobacterium leprae) löysi vuonna 1873 tutkija Gerhard Hansen. Sen on todettu pysyvän elossa ruumiin ulkopuolella nenän eritteissä jopa yhdeksän päivää. On myös havaittu, että niillä, jotka ovat läheisissä tekemisissä leprapotilaiden kanssa, on suurempi riski saada tartunta ja että tauti saattaa levitä muun muassa saastuneiden vaatteiden välityksellä. Maailman terveysjärjestön mukaan vuonna 2007 raportoitiin yli 220000 uutta lepratapausta.

Lepraa epäilemättä sairastettiin Lähi-idässä myös Raamatun aikoina. Mooseksen lain mukaan ne, jotka olivat saaneet ”spitaalitarttuman”, piti panna karanteeniin (3. Mooseksen kirja 13:3–5). ”Spitaaliksi” käännetty heprean sana tsa·raʹʽat ei kuitenkaan tarkoita pelkästään ihmisellä olevaa sairautta. Tsa·raʹʽat saattoi tarttua myös vaatteisiin ja taloihin. Tällaista spitaalia esiintyi villa- tai pellavavaatteissa tai missä tahansa, mikä oli tehty nahasta. Joissakin tapauksissa se saattoi lähteä pois pesussa, mutta jos ”kellanvihreä tai punertava tarttuma” säilyi, vaate tai nahka piti polttaa. (3. Mooseksen kirja 13:47–52.) Taloissa tarttuma ilmeni ”kellanvihreinä tai punertavina syvennyksinä” seinissä. Kivet ja laasti, joissa tarttuma oli, piti irrottaa ja viedä pois ihmisasutuksen luota. Jos spitaali uusiutui, rakennus oli hajotettava ja purkujätteet heitettävä pois. (3. Mooseksen kirja 14:33–45.) On esitetty, että vaatteissa tai taloissa esiintynyt spitaali oli jonkinlaista home- tai ruostesientä, mutta tästä ei ole varmuutta.

Miksi apostoli Paavalin saarnaama sanoma aiheutti Efesoksessa mellakan hopeaseppien keskuudessa?

Efesoksen hopeasepät vaurastuivat valmistamalla ”hopeisia Artemiin pienoispyhäkköjä” (Apostolien teot 19:24). Artemis oli Efesoksen suojelija sekä metsästyksen, hedelmällisyyden ja synnytyksen jumalatar. Artemiin patsasta, jonka sanottiin pudonneen ”taivaasta”, säilytettiin hänelle omistetussa temppelissä Efesoksessa (Apostolien teot 19:35). Tuota temppeliä pidettiin yhtenä antiikin maailman seitsemästä ihmeestä. Pyhiinvaeltajia kerääntyi Efesokseen joukoittain joka vuosi maalis-huhtikuussa, jolloin siellä järjestettiin juhla Artemiin kunniaksi. Suuren kävijämäärän vuoksi kulttiesineillä oli kysyntää. Niitä hankittiin matkamuistoiksi, amuleteiksi ja uhrilahjoiksi jumalattarelle, tai pyhiinvaeltajat veivät niitä kotiin käytettäväksi palvonnassa. Efesoksesta löydetyissä muinaisissa teksteissä kerrotaan kultaisten ja hopeisten Artemis-patsaiden valmistuksesta, ja joissakin kirjoituksissa mainitaan nimenomaisesti hopeaseppien ammattikunta.

Paavali opetti, että jumalankuvat, jotka ”tehdään käsin, eivät ole jumalia” (Apostolien teot 19:26). Hopeasepät tunsivat toimeentulonsa uhatuksi, ja vastustaakseen Paavalin saarnaamista he nostattivat mellakan. Seppä nimeltä Demetrios puki heidän pelkonsa sanoiksi seuraavasti: ”Eikä ole vain sitä vaaraa, että tämä meidän elinkeinomme joutuu halveksituksi, vaan myös, että suuren jumalattaren Artemiin temppeliä ei pidetä enää missään arvossa ja jopa hänen valtasuuruutensa, jota koko Aasian piirikunta ja asuttu maa palvoo, aiotaan alentaa olemattomiin.” (Apostolien teot 19:27.)