Tilapäisasukkaita pahassa maailmassa

”Uskossa nämä kaikki – – julistivat julkisesti, että he olivat vieraita ja tilapäisasukkaita siinä maassa.” (HEPR. 11:13)

1. Mitä Jeesus sanoi seuraajiensa asemasta maailmaan nähden?

”HE OVAT maailmassa”, sanoi Jeesus opetuslapsistaan. Mutta hän selitti: ”He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta.” (Joh. 17:11, 14.) Näin Jeesus ilmaisi selvästi tosi seuraajiensa aseman ”tähän asiainjärjestelmään” nähden, jonka jumala on Saatana (2. Kor. 4:4). Vaikka he elävät tässä pahassa maailmassa, he eivät olisi osa siitä. He olisivat tässä järjestelmässä ”muukalaisia ja tilapäisasukkaita” (1. Piet. 2:11).

He elivät tilapäisasukkaina

2, 3. Miksi Hanokin, Nooan, Abrahamin ja Saaran voidaan sanoa eläneen ”vieraina ja tilapäisasukkaina”?

² Jehovan uskolliset palvelijat ovat ammoisista ajoista saakka erottuneet jumalattomasta maailmasta, jossa he ovat eläneet. Ennen vedenpaisumusta Hanok ja Nooa ”vaelsivat  tosi Jumalan kanssa” (1. Moos. 5:22–24; 6:9). He kumpikin saarnasivat rohkeasti Jehovan tuomioita Saatanan pahaa maailmaa vastaan. (Lue 2. Pietarin kirjeen 2:5 ja Juudaksen kirjeen 14, 15.) He toimivat oikein, vaikka ihmiset heidän ympärillään olivat jumalattomia. Siksi Hanok ”miellytti Jumalaa hyvin” ja Nooa ”osoittautui moitteettomaksi aikalaistensa keskuudessa”. (Hepr. 11:5; 1. Moos. 6:9.)

³ Jumalan kehotuksesta Abraham ja Saara luopuivat mukavasta kaupunkielämästä Kaldean Urissa ja ottivat vastaan haasteen elää paimentolaisina vieraassa maassa (1. Moos. 11:27, 28; 12:1). Apostoli Paavali kirjoitti: ”Uskon vaikutuksesta Abraham kutsun saatuaan totteli lähtemällä paikkaan, joka hänen oli määrä saada perinnöksi, ja hän lähti, vaikkei tiennyt, minne oli menossa. Uskon vaikutuksesta hän asusti muukalaisena lupauksen maassa niin kuin vieraassa maassa ja asui teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat hänen ohellaan sen saman lupauksen perillisiä.” (Hepr. 11:8, 9.) Paavali sanoi tällaisista uskollisista Jehovan palvelijoista: ”Uskossa nämä kaikki kuolivat, vaikkakaan he eivät saaneet lupausten täyttymystä, mutta he näkivät ne kaukaa ja toivottivat ne tervetulleiksi ja julistivat julkisesti, että he olivat vieraita ja tilapäisasukkaita siinä maassa.” (Hepr. 11:13.)

Varoitus israelilaisille

4. Mikä varoitus israelilaisille esitettiin, ennen kuin he asettuivat asumaan maahansa?

⁴ Abraham sai paljon jälkeläisiä, ja aikanaan heistä järjestettiin Israelin kansa, jolla oli oma lakikokoelmansa ja maansa (1. Moos. 48:4; 5. Moos. 6:1). Israelilaisten ei tullut koskaan unohtaa, että heidän maansa kuului todellisuudessa Jehovalle (3. Moos. 25:23). He olivat kuin vuokralaisia, joilla on velvollisuus kunnioittaa omistajan toiveita. Heidän piti myös muistaa, ”ettei ihminen elä yksistään leivästä”, ja pitää huoli siitä, ettei aineellinen hyvinvointi saisi heitä unohtamaan Jehovaa (5. Moos. 8:1–3). Ennen kuin israelilaiset asettuivat asumaan maahansa, heille esitettiin varoitus: ”On tapahduttava, että kun Jehova, sinun Jumalasi, vie sinut siihen maahan, jonka hän esi-isillesi Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille vannoi antavansa sinulle, suuret ja kauniit kaupungit, joita et ole rakentanut, ja talot, jotka ovat täynnä kaikkia hyvyyksiä ja joita et ole täyttänyt, sekä hakatut vesisäiliöt, joita et ole hakannut, viinitarhat ja oliivipuut, joita et ole istuttanut, ja kun olet todella syönyt ja tullut kylläiseksi, varo, ettet unohda Jehovaa.” (5. Moos. 6:10–12.)

5. Miksi Jehova hylkäsi Israelin, ja mille uudelle kansakunnalle hän siirsi suosionsa?

⁵ Tämä varoitus ei ollut aiheeton. Nehemian päivinä joukko leeviläisiä muisteli häpeää tuntien, mitä oli tapahtunut Israelin kansan otettua Luvatun maan haltuunsa. Kun israelilaiset pääsivät asumaan mukaviin taloihin ja heillä oli runsaasti ruokaa ja viiniä, ”he söivät ja tulivat kylläisiksi ja lihoivat”. He kapinoivat Jumalaa vastaan ja jopa tappoivat profeettoja, jotka hän oli lähettänyt varoittamaan heitä. Siksi Jehova luovutti heidät heidän vihollistensa käsiin. (Lue Nehemian 9:25–27; Hoos. 13:6–9.) Myöhemmin Rooman vallan alaisuudessa uskottomat juutalaiset menivät niin pitkälle, että he tappoivat luvatun Messiaan! Jehova hylkäsi heidät ja siirsi suosionsa uudelle kansakunnalle, hengelliselle Israelille. (Matt. 21:43; Apt. 7:51, 52; Gal. 6:16.)

”Ette ole osa maailmasta”

6, 7. a) Miten selittäisit sen, mitä Jeesus sanoi seuraajiensa asemasta maailmaan nähden? b) Miksi tosi kristityt eivät saaneet tulla osaksi Saatanan järjestelmää?

⁶ Kuten edellä osoitettiin, kristillisen seurakunnan Pää, Jeesus Kristus, teki selväksi, että hänen seuraajansa olisivat erossa maailmasta eli Saatanan pahasta asiainjärjestelmästä. Vähän ennen kuolemaansa Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos olisitte  osa maailmasta, niin maailma olisi mieltynyt omaansa. Mutta koska ette ole osa maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta, tämän vuoksi maailma teitä vihaa.” (Joh. 15:19.)

⁷ Oliko kristittyjen määrä oppia hyväksymään maailma, mukautua sen tapoihin ja tulla osaksi sitä, kun kristillisyys leviäisi? Ei. Heidän tuli erottautua Saatanan järjestelmästä, asuivatpa he missä tahansa. Noin 30 vuotta Kristuksen kuoleman jälkeen apostoli Pietari kirjoitti kristityille eri puolille roomalaista maailmaa: ”Rakkaat, kehotan teitä niin kuin muukalaisia ja tilapäisasukkaita karttamaan lihallisia haluja, jotka juuri sotivat sielua vastaan. Säilyttäkää käytöksenne hyvänä kansakuntien keskuudessa.” (1. Piet. 1:1; 2:11, 12.)

8. Miten eräs historioitsija kuvaili varhaiskristittyjen suhdetta maailmaan?

⁸ Historioitsija Kenneth Scott Latourette vahvisti, että varhaiskristityt käyttäytyivät roomalaisessa maailmassa niin kuin ”muukalaiset ja tilapäisasukkaat”. Hän kirjoitti: ”Historian tunnettuja tosiasioita on, että kolmena ensimmäisenä vuosisatanaan kristillisyys sai osakseen jatkuvaa ja usein ankaraa vainoa. – – Syytökset vaihtelivat. Koska kristityt kieltäytyivät osallistumasta pakanallisiin seremonioihin, heidät leimattiin jumalankieltäjiksi. Kun kristityt karttoivat monia yhteiskunnallisen elämän asioita – pakanallisia juhlia, julkisia huveja, joiden he katsoivat olevan täynnä pakanallisia käsityksiä ja tapoja ja pakanallista siveettömyyttä – heitä sanottiin pilkallisesti ihmiskunnan vihaajiksi.”

Eivät käytä maailmaa täysin hyväkseen

9. Miten tosi kristityt todistavat, etteivät he ole ”ihmiskunnan vihaajia”?

⁹ Millainen on tilanne nykyään? Me asennoidumme ”nykyiseen pahaan asiainjärjestelmään” samalla tavoin kuin varhaiskristityt (Gal. 1:4). Siksi monet ymmärtävät meidät väärin ja jotkut jopa vihaavat meitä. Me emme kuitenkaan missään tapauksessa ole ”ihmiskunnan vihaajia”. Rakkaudesta toisiin ihmisiin saarnaamme talosta taloon ja teemme kaikkemme voidaksemme kertoa jokaiselle Jumalan ”valtakunnan hyvää uutista” (Matt. 22:39; 24:14). Toimimme näin, koska olemme vakuuttuneita siitä, että Kristuksen käsissä oleva Jehovan valtakuntahallitus lopettaa pian epätäydellisen ihmishallinnon ja korvaa sen vanhurskaalla uudella asiainjärjestelmällä (Dan. 2:44; 2. Piet. 3:13).

10, 11. a) Miten käytämme maailmaa jossain määrin hyväksemme? b) Mainitse asioita, joissa valppaat kristityt pidättyvät käyttämästä maailmaa täysin hyväkseen.

 ¹⁰ Koska nykyisen asiainjärjestelmän loppu on aivan lähellä, me Jehovan palvelijat tajuamme, ettei nyt ole aika kotiutua tähän kuolevaan maailmaan. Noudatamme apostoli Paavalin sanoja: ”Sanon tämän, veljet: jäljellä oleva aika on supistunut. Olkoot tästä lähtien – – ne, jotka ostavat, kuin ne, jotka eivät omista, ja ne, jotka käyttävät maailmaa hyväkseen, kuin ne, jotka eivät käytä sitä täysin hyväkseen; sillä tämän maailman näyttämö vaihtuu.” (1. Kor. 7:29–31.) Mutta miten nykyään elävät kristityt käyttävät maailmaa hyväkseen? He tekevät sen hyödyntämällä nykyaikaista tekniikkaa ja viestintävälineitä raamatullisen tiedon levittämisessä sadoilla kielillä kautta maailman. He käyttävät maailmaa jossain määrin hyväkseen ansaitakseen elatuksensa. He hankkivat tarpeellisia tuotteita ja palveluita, joita maailmassa on tarjolla. Kristityt pitävät kuitenkin maallisen omaisuuden ja työn oikealla paikallaan ja kieltäytyvät näin käyttämästä maailmaa täysin hyväkseen. (Lue 1. Timoteuksen kirjeen 6:9, 10.)

¹¹ Valppaat kristityt pidättyvät käyttämästä maailmaa täysin hyväkseen, kun on kyse korkeakoulutuksesta. Tässä maailmassa monet pitävät korkeakoulutusta välttämättömänä astinlautana maineeseen ja vauraaseen elämään. Me kristityt kuitenkin elämme tilapäisasukkaina ja pyrimme toisenlaisiin tavoitteisiin. Emme ”kohdista mieltämme siihen, mikä on ylvästä”. (Room. 12:16; Jer. 45:5.) Koska olemme Jeesuksen seuraajia, noudatamme hänen varoitustaan: ”Pitäkää silmänne auki ja varokaa kaikenlaista ahneutta, sillä vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” (Luuk. 12:15.) Nuorten kristittyjen on siis viisasta pyrkiä hengellisiin tavoitteisiin, hankkia vain sen verran koulutusta kuin perustarpeiden täyttämiseksi vaaditaan ja valmistautua palvelemaan Jehovaa ”koko sydämestään ja koko sielullaan ja koko voimallaan ja koko mielellään” (Luuk. 10:27). Näin heistä voi tulla ”rikkaita Jumalalle”. (Luuk. 12:21; lue Matteuksen 6:19–21.)

Älä anna sydämesi rasittua elämän huolista

12, 13. Miten Matteuksen 6:31–33:ssa olevien Jeesuksen sanojen noudattaminen erottaa meidät maailman ihmisistä?

¹² Jehovan palvelijat eroavat maailman ihmisistä myös suhtautumisessaan aineellisiin asioihin. Jeesus neuvoi seuraajiaan: ”Älkää siis koskaan olko huolissanne ja sanoko: ’Mitä me syömme?’ tai: ’Mitä me juomme?’ tai: ’Mitä me puemme yllemme?’ Sillä kaikkia näitä kansakunnat tavoittelevat kiihkeästi. Sillä teidän taivaallinen Isänne tietää teidän tarvitsevan näitä kaikkia. Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” (Matt. 6:31–33.) Monet uskonveljemme tietävät omasta kokemuksestaan, että taivaallinen Isämme antaa heille sen, mitä he tarvitsevat.

¹³ ”Suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.” (1. Tim. 6:6, Kirkkoraamattu 1938.) Tässä on täydellinen vastakohta maailmassa vallitsevalle näkemykselle. Esimerkiksi monet nuoret odottavat naimisiin mennessään, että he saavat heti kaiken haluamansa: täysin kalustetun ja hyvin varustetun asunnon, hienon auton ja uusimmat elektroniset laitteet. Kristityt, jotka ovat tilapäisasukkaita, eivät kuitenkaan anna halujensa ylittää järkevyyden ja mahdollisuuksiensa rajoja. On hyvin kiitettävää, että monet luopuvat joistakin aineellisista mukavuuksista voidakseen omistaa enemmän aikaa ja voimia Jehovan työhön innokkaina Valtakunnan julistajina. Toiset palvelevat tienraivaajina, Betelissä, matkatyössä tai lähetystyöntekijöinä. Miten suuresti me kaikki  arvostammekaan veljiemme ja sisartemme kokosydämistä palvelusta!

14. Mitä voimme oppia Jeesuksen kylväjävertauksesta?

¹⁴ Jeesus sanoi kylväjävertauksessaan, että ”tämän asiainjärjestelmän huoli ja rikkauden petollinen voima” voivat tukahduttaa Jumalan sanan sydämessämme ja saada meidät tulemaan hedelmättömiksi (Matt. 13:22). Se että olemme nykyisessä asiainjärjestelmässä tyytyväisiä elämäämme tilapäisasukkaina, auttaa meitä varomaan tätä ansaa. Voimme sen sijaan säilyttää silmämme ”yksinkertaisena” eli ”tarkennettuna”, kohdistettuna ”yhteen suuntaan” – Jumalan valtakuntaan ja sen etujen pitämiseen ensi sijalla elämässämme (Matt. 6:22; alav.).

”Maailma on häviämässä”

15. Mitkä Johanneksen sanat vaikuttavat ratkaisevasti näkemykseemme nykyisestä maailmasta ja käytökseemme?

¹⁵ Me tosi kristityt pidämme itseämme ”muukalaisina ja tilapäisasukkaina” myös siitä tärkeästä syystä, että tiedämme tämän maailman lähestyvän loppuaan (1. Piet. 2:11; 2. Piet. 3:7). Tämä näkemys vaikuttaa ratkaisevasti valintoihimme, haluihimme ja pyrkimyksiimme. Apostoli Johannes varoitti uskonveljiään rakastamasta maailmaa ja sitä, mikä maailmassa on, koska ”maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti” (1. Joh. 2:15–17).

16. Miten voimme osoittaa kuuluvamme erilleen asetettuun kansaan?

¹⁶ Israelilaisille luvattiin, että jos he tottelisivat Jehovaa, he tulisivat ”kaikista muista kansoista – – [hänen] erikoisomaisuudekseen” (2. Moos. 19:5). Kun Israel toimi uskollisesti, se erottui kaikista muista kansakunnista palvonnan ja elämäntavan suhteen. Nykyäänkin Jehova on asettanut itseään varten erilleen kansan, joka poikkeaa selvästi Saatanan maailmasta. Meitä kehotetaan ”torjumaan jumalattomuus ja maailmalliset halut ja elämään nykyisessä asiainjärjestelmässä tervemielisesti ja vanhurskaasti ja jumalista antaumusta osoittaen, odottaessamme onnellista toivoa ja suuren Jumalan ja Pelastajamme, Kristuksen Jeesuksen, kirkkauden ilmeiseksi tuloa, hänen joka antoi itsensä meidän puolestamme vapauttaakseen meidät kaikenlaisesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen kansan, joka on erityisesti hänen omansa, palavan innokas hyviin tekoihin” (Tit. 2:11–14). Tämä ”kansa” koostuu voidelluista kristityistä sekä miljoonista Jeesuksen ”muista lampaista”, jotka auttavat ja tukevat heitä (Joh. 10:16).

17. Miksi voidellut ja heidän toverinsa eivät tule koskaan katumaan sitä, että ovat eläneet tilapäisasukkaina tässä pahassa maailmassa?

¹⁷ Voidelluilla on ”onnellisena toivonaan” hallita Kristuksen kanssa taivaassa (Ilm. 5:10). Kun muiden lampaiden toivo ikuisesta elämästä maan päällä toteutuu, he eivät enää ole tilapäisasukkaita pahassa maailmassa. Heillä tulee olemaan kauniit kodit ja runsaasti syötävää ja juotavaa (Ps. 37:10, 11; Jes. 25:6; 65:21, 22). Toisin kuin israelilaiset, he eivät koskaan unohda kaiken tämän olevan lähtöisin Jehovalta, ”koko maan Jumalalta” (Jes. 54:5). Voidellut sen enempää kuin muut lampaatkaan eivät tule koskaan katumaan sitä, että ovat eläneet tilapäisasukkaina tässä pahassa maailmassa.

Mitä vastaisit?

• Millä tavoin vanhan ajan uskolliset elivät tilapäisasukkaina?

• Miten varhaiskristityt suhtautuivat maailmaan?

• Miten tosi kristityt pidättyvät käyttämästä maailmaa täysin hyväkseen?

• Miksi emme tule koskaan katumaan sitä, että olemme eläneet tilapäisasukkaina tässä pahassa maailmassa?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 18]

Varhaiskristityt karttoivat väkivaltaista ja moraalitonta viihdettä.