IHMISKUNNAN historia alkoi traagisesti. Eräs enkeli kapinoi oman Luojansa valtaa vastaan ja houkutteli ensimmäisen naisen, Eevan, syömään kiellettyä hedelmää. Tuo enkeli sanoi Eevalle hänestä ja hänen miehestään Aadamista: ”Ette suinkaan kuole. Sillä Jumala tietää, että juuri sinä päivänä, jona te syötte siitä [puusta], teidän silmänne todella avautuvat ja te tulette varmasti olemaan niin kuin Jumala, niin että tiedätte hyvän ja pahan.” (1. Mooseksen kirja 2:16, 17; 3:1–5.) Tätä kapinallista enkeliä alettiin kutsua ”Panettelijaksi ja Saatanaksi” (Ilmestys 12:9).

Kuunteliko Eeva, mitä Saatana sanoi? Raamatussa kerrotaan: ”Nainen näki nyt, että puussa oli hyvää ravintoa ja että silmät kaipasivat sitä, niin, puu oli haluttava katsella. Siksi hän otti sen hedelmää ja söi sitä. Jälkeenpäin hän antoi myös miehelleen, kun tämä oli hänen kanssaan, ja hänkin söi sitä.” (1. Mooseksen kirja 3:6.) Aadam ja Eeva siis liittyivät Saatanan kapinaan. Tämän vuoksi he menettivät paratiisin ja riistivät sen myös jälkeläisiltään. Lapset, joiden piti syntyä täydellisiksi ihmisiksi ja elää ikuisesti, perivätkin synnin ja kuoleman. (Roomalaisille 5:12.)

Miten Jehova Jumala, kaikkeuden Suvereeni Hallitsija, reagoi? Hän päätti järjestää keinon, jonka avulla synnit voitaisiin antaa anteeksi (Roomalaisille 5:8). Jehova Jumala teki myös hallinnollisen järjestelyn tämän kriisin selvittämiseksi. Siitä käytetään nimitystä ”Jumalan valtakunta” (Luukas 21:31). Tämä Valtakunta, joka on toissijainen Jumalan kaikkeudenhallintoon nähden, perustettiin tiettyä tarkoitusta varten.

Mikä on Jumalan valtakunnan tarkoitus? Millaisia piirteitä siihen liittyy, ja millainen se on ihmisten hallintojärjestelmiin verrattuna? Milloin Valtakunnan oli määrä alkaa hallita? Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.