Todiste rakkaudesta, uskosta ja tottelevaisuudesta

TOUKOKUUN 16. päivän aamu valkeni tänä vuonna kirpeänä ja kuulaana Vartiotornin maatilalla Wallkillissa New Yorkin osavaltiossa. Viimeistellyt nurmet ja kukkapenkit kimalsivat aamuöisen sateen jäljiltä. Lähellä lammikon reunaa lipui tyynen veden pinnalla sorsaemo ja kahdeksan poikasta. Vierailijat ihastelivat kaunista näkymää. He puhuivat hiljaa ikään kuin eivät olisi halunneet rikkoa aamun rauhaa.

Vierailijat olivat Jehovan todistajia, jotka olivat tulleet 48 maasta ympäri maailman, mutta he eivät olleet tulleet ihailemaan maisemia. He olivat kiinnostuneita siitä, mitä tapahtui eräässä suuressa punatiilisessä rakennuksessa, Wallkillissa sijaitsevan Yhdysvaltojen Betel-kompleksin uusimmassa laajennoksessa. Tuon rakennuksen sisäpuolella he hämmästelivät jälleen, vaikka näkymä oli kaikkea muuta kuin hiljainen ja rauhallinen.

Vierailijat katselivat parvelta alapuolelleen levittäytyvää koneiden sokkeloa. Kiiltäväpintaiselle betonilattialle, jonka pinta-ala on suurempi kuin kuusi suurta jalkapallokenttää, on sijoitettu viisi massiivista painokonetta. Täällä painetaan Raamattuja, kirjoja ja lehtiä. Valtavat paperirullat, joista jokainen painaa 1700 kiloa, pyörivät kuin täyttä vauhtia ajavan rekan pyörät. Jokainen 23 kilometriä paperia sisältävä rulla kiertyy auki ja kulkee painokoneen läpi vain 25 minuutissa. Tässä ajassa painokone painaa ja kuivaa painovärin ja jäähdyttää paperin, niin että se voidaan taittaa lehdiksi. Valmiit lehdet kiitävät yläpuolisilla kuljetushihnoilla pakattaviksi ja lähetettäviksi seurakuntiin. Toiset painokoneet painavat kirja-arkkeja, jotka siirretään ripeästi lattiasta kattoon ulottuvaan varastotilaan,  kunnes ne lähetetään sitomoon. Koko prosessi hoituu täsmällisesti ja harmonisesti tietokoneiden ohjauksessa.

Vierailijat kiersivät painon jälkeen sitomossa. Täällä koneet valmistavat kovakantisia kirjoja ja Raamatun loistopainoksia jopa 50000 kappaleen päivävauhdilla. Kirja-arkit niputetaan oikeaan järjestykseen ja sidotaan, minkä jälkeen niiden reunat leikataan. Seuraavaksi kiinnitetään kannet. Kone sujauttaa valmiiden kirjapinojen päälle pahvilaatikot, jotka suljetaan, varustetaan osoitelipuilla ja kootaan kuormalavoille automaattisesti. Lisäksi toisella linjalla kootaan ja pakataan pehmeäkantisia kirjoja jopa 100000 päivässä. Sekin on melkoinen koneisto, jonka lukemattomat moottorit, siirtimet, rattaat, pyörät ja hihnat pyörivät uskomattomalla nopeudella raamatullisen kirjallisuuden tuottamiseksi.

Painon nopea, huippuunsa kehitetty koneisto, joka toimii täsmällisesti kuin kello, on oikea nykytekniikan ihme. Kuten tulemme näkemään, se on myös todiste Jumalan kansan rakkaudesta, uskosta ja tottelevaisuudesta. Mutta miksi painotoiminta oikein siirrettiin Brooklynista Wallkilliin?

Yksi tärkeä syy oli se, että kirjallisuuden painamista ja lähettämistä haluttiin yksinkertaistaa keskittämällä toiminta yhteen paikkaan. Vuosikausia kirjat painettiin Brooklynissa ja lehdet Wallkillissa, ja kummassakin oli oma lähettämönsä. Yhdistämällä nämä toiminnot voitaisiin vähentää henkilökuntaa ja käyttää lahjoitusvaroja paremmin. Lisäksi koska Brooklynin painokoneet olivat käymässä vanhoiksi, Saksasta tilattiin kaksi uutta MAN Roland Lithoman -painokonetta. Ne olivat kuitenkin liian suuria Brooklynin painoon.

Jehova tukee työtä

Painotoimintamme tarkoitus on aina ollut levittää hyvää uutista Jumalan valtakunnasta. Aivan alusta pitäen on ollut ilmiselvää, että Jehova on siunannut työtä. Vuodesta 1879 vuoteen 1922 kirjat painatettiin kaupallisissa kirjapainoissa. Vuonna 1922 Brooklynista Concord Street 18:sta vuokrattiin kuusikerroksinen rakennus ja kirjojen painamista varten hankittiin koneita. Tuolloin jotkut epäilivät, selviytyisivätkö veljet urakasta.

Yksi epäilijöistä oli sen yrityksen toimitusjohtaja, joka oli painanut suurimman osan kirjoistamme. Käydessään Concord Streetillä hän sanoi: ”Teillä on nyt käytettävissänne ensiluokkaiset painokoneet, eikä paikalla ole ketään, joka tietäisi edes hiukan siitä, miten käyttää niitä. Puolessa vuodessa koko kalusto on romuna ja tulette huomaamaan, että teidän kannattaa jättää painaminen niille, jotka ovat aina hoitaneet sen ja jotka ovat alan asiantuntijoita.”

Silloinen painonvalvoja Robert J. Martin kertoi: ”Se kuulosti aivan loogiselta, mutta siinä jätettiin Herra pois laskuista, ja hän on aina ollut kanssamme. – – Ei aikaakaan, kun me – – jo valmistimme kirjoja.” Seuraavien 80 vuoden aikana Jehovan todistajat painoivat miljardeja julkaisuja omilla painokoneillaan.

Sitten 5. lokakuuta 2002, Pennsylvaniassa rekisteröidyn Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran vuosikokouksessa, ilmoitettiin, että hallintoelin oli hyväksynyt Yhdysvaltojen haaratoimiston painotoiminnan siirtämisen Wallkilliin. Kaksi uutta painokonetta oli tilattu, ja ne oli määrä toimittaa vuoden 2004 helmikuussa. Veljien pitäisi suunnitella ja toteuttaa painon laajennos ja olla vuoden ja kolmen kuukauden kuluttua valmiita  ottamaan vastaan uudet painokoneet. Seuraavien yhdeksän kuukauden aikana pitäisi saada valmiiksi uuden sitomon ja lähettämön asennustyöt. Joitakuita on saattanut epäilyttää, kun he kuulivat aikataulusta – tehtävä tuntui lähes ylivoimaiselta. Veljet kuitenkin tiesivät, että Jehovan siunauksen turvin se onnistuisi.

”Iloinen yhteishenki”

Veljet käynnistivät projektin luottaen siihen, että Jehovan kansa tarjoutuisi auttamaan halukkaasti (Psalmit 110:3). Mittavaan hankkeeseen tarvittiin enemmän työntekijöitä kuin Betelin rakennusosastoilta riitti väkeä. Yli tuhat ammattitaitoista veljeä ja sisarta tarjoutui Yhdysvalloista ja Kanadasta palvelemaan viikosta kolmeen kuukauteen väliaikaisessa vapaaehtoistyössä. Joitakuita kansainväliseen palvelijaryhmään ja vapaaehtoisjoukkoon kuuluvia rakentajia kutsuttiin mukaan projektiin. Myös alueelliset rakennuskomiteat auttoivat suuresti.

Tarjoutuminen mukaan Wallkillin projektiin merkitsi monille suuria matkakustannuksia ja poissaoloa ansiotyöstä. Silti he tekivät nämä uhraukset ilomielin. Näiden monien vapaaehtoisten majoittaminen ja ruokkiminen antoi Betel-perheelle tilaisuuden ponnistella hankkeen hyväksi. Yli 535 Betel-perheen jäsentä Brooklynista, Pattersonista ja Wallkillista tarjoutui työskentelemään projektilla lauantaisin viikon tavanomaisten tehtäviensä lisäksi. Se miten suunnattomasti Jumalan kansa antoi apuaan tämän historiallisen hankkeen hyväksi, oli mahdollista vain Jehovan tuen ansiosta.

Toiset avustivat rahallisesti. Veljet saivat kirjeen esimerkiksi yhdeksänvuotiaalta Abbylta, joka kirjoitti: ”Olen niin kiitollinen kaikesta työstä, jota teette – kaikkien niiden hienojen kirjojen valmistamisesta. Saatan pian tulla käymään. Isä sanoi, että ensi vuonna! Minulla on sitten nimilappu, niin että tunnette minut. Tässä on 20 dollaria uutta painokonetta varten! Ne ovat viikkorahojani, mutta haluan antaa ne teille.”

Eräs sisar kirjoitti: ”Tässä teille lahjaksi itse virkkaamiani pipoja. Toivoisin, että ne annetaan Wallkillin projektin työntekijöille. Almanakassa sanottiin, että talvesta tulee hyvin kylmä. En tiedä, onko se oikeassa vai väärässä, mutta tiedän, että suuri osa työstä tehdään Wallkillissa ulkona, ja haluan varmistaa, että veljieni ja sisarteni pää pysyy lämpimänä. Minulla ei ole mitään sellaisia taitoja, joita veljet kaipaisivat, mutta osaan virkata, joten päätin käyttää tätä taitoa antaakseni sen, mitä voin.” Lähetyksessä oli 106 virkattua pipoa!

Paino valmistui aikataulun mukaisesti. Painonvalvoja John Larson sanoi: ”Täällä vallitsi iloinen yhteishenki. Kuka voisi kyseenalaistaa Jehovan siunauksen? Projekti eteni valtavan  nopeasti. Muistan, kun toukokuussa 2003 seisoin mudassa katselemassa, kuinka veljet valoivat rakennuksen perustusta. Vajaan vuoden kuluttua seisoin samassa kohtaa katselemassa toimivaa painokonetta.”

Vihkiäisohjelma

Uuden painon ja kolmen asuinrakennuksen vihkiäiset pidettiin Wallkillissa maanantaina 16. toukokuuta 2005. Ohjelma välitettiin Pattersonissa ja Brooklynissa sijaitseviin Betel-komplekseihin samoin kuin Kanadan Beteliin television välityksellä. Kaikkiaan ohjelmaa seurasi 6049 henkeä. Theodore Jaracz, Jehovan todistajien hallintoelimen jäsen, toimi puheenjohtajana ja loi lyhyen yleiskatsauksen painotyön historiaan. Haaratoimistokomitean jäsenet John Larson ja John Kikot kävivät haastattelujen ja videoesitysten avulla läpi sekä rakennusprojektin tapahtumia että Yhdysvaltojen painotoiminnan historiaa. Hallintoelimeen kuuluva John Barr piti loppupuheen ja vihki uuden painon ja kolme asuinrakennusta Jehova Jumalalle.

Samalla viikolla Pattersonin ja Brooklynin beteliläisillä oli mahdollisuus käydä kiertokäynnillä uusissa tiloissa. Vierailijoita kävi tuolloin kaikkiaan 5920.

Miten me suhtaudumme painoon?

Vihkiäispuheessa veli Barr muistutti kuulijoitaan siitä, että niin vaikuttava kuin uusi paino onkin, tärkeintä eivät ole koneet vaan ihmiset. Painamallamme kirjallisuudella on suunnaton vaikutus ihmisten elämään.

Kumpikin uusi painokone voi painaa miljoona traktaattia vain reilussa tunnissa! Kuitenkin jo yhdellä traktaatilla voi olla kauaskantoinen vaikutus jonkun elämään. Esimerkiksi vuonna 1921 ryhmä miehiä työskenteli rautatien huoltotöissä  eräällä rataosuudella Etelä-Afrikassa. Yksi heistä, mies nimeltä Christiaan, huomasi kiskon alle takertuneen paperin. Se oli meidän traktaattimme. Christiaan luki sen hyvin kiinnostuneena. Hän kiiruhti tapaamaan vävyään ja ilmoitti innostuneesti: ”Tänään olen löytänyt totuuden!” Pian tämän jälkeen he pyysivät kirjeitse lisää tietoa, ja Etelä-Afrikan haaratoimisto lähetti heille raamatullista kirjallisuutta. Nuo kaksi miestä tutkivat, menivät kasteelle ja kertoivat Raamatun totuudesta toisille. Tämän ansiosta monet omaksuivat totuuden. 1990-luvun alkupuolella yli sata heidän jälkeläistään oli Jehovan todistajia – ja kaikki lähti siitä, että yksi mies löysi yhden ainoan traktaatin rautatiekiskoilta!

Veli Barr totesi, että kirjallisuus jota painamme, tuo ihmisiä totuuteen, pitää heidät totuudessa, kannustaa heitä suurempaan intoon ja yhdistää veljesseuraa. Mikä tärkeintä kirjallisuus, jonka levittämisessä meillä kaikilla on osamme, kirkastaa Jumalaamme Jehovaa.

Miten Jehova suhtautuu painoon?

Veli Barr pyysi kuulijoita miettimään myös, miten Jehova suhtautuu painoon. Hän ei missään tapauksessa ole riippuvainen siitä. Hän voisi panna kivet saarnaamaan hyvää uutista! (Luukas 19:40.) Häneen ei tee vaikutusta myöskään sen monimutkaisuus, koko, nopeus eikä koneiden suorituskyky. Hänhän loi maailmankaikkeuden! (Psalmit 147:10, 11.) Jehova tietää edistyneempiä keinoja tuottaa kirjallisuutta – keinoja, joita ihmiset eivät ole koskaan keksineet eivätkä edes voineet kuvitella. Mitä sellaista Jehova siis näkee, mitä hän todella arvostaa? Varmasti hän näkee tässä painossa palvelijoittensa kallisarvoiset ominaisuudet: heidän rakkautensa, uskonsa ja tottelevaisuutensa.

Veli Barr valaisi rakkauden osuutta. Tyttö leipoo kakun vanhemmilleen. Todennäköisesti se koskettaa vanhempia. Tulipa kakusta millainen tahansa, vanhempia koskettaa heidän lapsensa rakkaus, josta hänen kaunis tekonsa kertoo. Samoin kun Jehova katselee tätä uutta painoa, hän näkee muutakin kuin rakennuksen ja koneet. Hän näkee sen ensisijaisesti rakkaudenosoituksena hänen nimeään kohtaan (Heprealaisille 6:10).

Lisäksi aivan niin kuin Jehova piti arkkia osoituksena Nooan uskosta, hän pitää tätä painoa konkreettisena osoituksena meidän uskostamme. Uskosta mihin? Nooa uskoi siihen, mitä Jehova sanoi tapahtuvan. Me uskomme, että elämme viimeisiä päiviä, että hyvä uutinen on tärkein maan päällä julistettava sanoma ja että ihmisten on elintärkeää kuulla se. Tiedämme, että Raamatun sanoma voi pelastaa ihmisten hengen. (Roomalaisille 10:13, 14.)

Epäilemättä Jehova näkee tämän painon myös osoituksena tottelevaisuudestamme. Kuten tiedämme, hänen tahtonsa on, että hyvä uutinen saarnataan kaikkialla maailmassa ennen kuin loppu tulee (Matteus 24:14). Tällä ja muilla eri puolella maailmaa sijaitsevilla painoilla tulee olemaan osansa tuon tehtävän täyttämisessä.

Samanlainen rakkaus, usko ja tottelevaisuus, jota on osoitettu näiden tilojen rahoittamisessa, rakentamisessa ja käytössä, näkyy tosiaankin Jehovan todistajien innokkaassa toiminnassa kaikkialla, kun he jatkavat totuuden julistamista kaikille, jotka haluavat kuunnella.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 11]

PAINOTOIMINNAN LAAJENEMINEN YHDYSVALLOISSA

1920: Lehtiä painetaan ensimmäisellä rotaatiopainokoneella Brooklynissa Myrtle Avenue 35:ssä.

1922: Paino siirtyy Concord Street 18:ssa sijaitsevaan kuusikerroksiseen rakennukseen. Kirjoja aletaan painaa.

1927: Paino muuttaa vastavalmistuneeseen rakennukseen Adams Street 117:ään.

1949: Yhdeksänkerroksinen laajennos kaksinkertaistaa painon.

1956: Adams Streetin painon tilat kaksinkertaistuvat jälleen, kun Sands Street 77:ään valmistuu uusi rakennus.

1967: Uusi kymmenkerroksinen rakennus mahdollistaa yhtenäisen painon, joka on kymmenen kertaa alkuperäistä rakennusta suurempi.

1973: Wallkilliin rakennetaan toinen paino pääasiassa lehtien painamista varten.

2004: Kaikki kirjallisuuden painaminen, sitominen ja lähettäminen keskitetään Yhdysvalloissa Wallkilliin.