Lukijoiden kysymyksiä

Miksi Psalmien kirjan numerointi on erilainen eri raamatunkäännöksissä?

Ensimmäinen kokoraamattu, jossa oli sekä lukujen että jakeiden numerot, oli Robert Estiennen vuonna 1553 julkaisema ranskalainen käännös. Tosin Psalmien kirjassa oli ilmeisesti jonkinlainen jaottelu jo kauan ennen tätä, koska se koostui useiden eri ihmisten sepittämistä yksittäisistä psalmeista eli lauluista.

Nähtävästi Jehova antoi ensin Daavidille tehtäväksi koota psalmeja julkista palvontaa varten (1. Aikakirja 15:16–24). Yleisesti uskotaan, että myöhemmin Esra, joka oli pappi ja ”taitava jäljentäjä”, järjesti koko Psalmien kirjan lopulliseen muotoonsa (Esra 7:6). Psalmien kirja koottiin siis yksittäisistä psalmeista.

Kun Paavali piti ensimmäisen lähetysmatkansa aikana puhetta eräässä synagogassa Pisidian Antiokiassa, hän lainasi Psalmien kirjaa sanoen: ”Kuten myös toiseen psalmiin on kirjoitettu: ’Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minusta on tullut sinun Isäsi.’” (Apostolien teot 13:33.) Nämä sanat ovat myös nykyisissä Raamatuissa toisessa psalmissa, jakeessa 7. Monien psalmien numerointi on kuitenkin erilainen eri raamatunkäännöksissä. Tämä johtuu siitä, että toiset käännökset perustuvat heprealaiseen masoreettiseen tekstiin ja toiset kreikkalaiseen Septuagintaan, joka on 100-luvulla eaa. valmistunut käännös heprealaisesta tekstistä. Esimerkiksi latinalaisessa Vulgatassa, josta monet katoliset Raamatut on käännetty, käytetään Septuagintan mukaista psalmien numerointia, kun taas Uuden maailman käännöksessä ja joissain muissa käännöksissä noudatetaan masoreettisen tekstin numerointia.

Millaisia eroja tästä sitten syntyy? Heprealaisessa tekstissä on yhteensä 150 psalmia. Septuagintassa psalmit 9 ja 10 sekä psalmit 114 ja 115 on kuitenkin yhdistetty yhdeksi psalmiksi. Lisäksi psalmit 116 ja 147 on kumpikin jaettu kahdeksi psalmiksi. Vaikka psalmien yhteismäärä pysyy samana, psalmien 10–146 numero on Septuagintassa yhtä numeroa pienempi kuin heprealaisessa tekstissä. Näin ollen tuttu 23. psalmi onkin psalmi 22 esimerkiksi Douay-käännöksessä, joka noudattaa latinalaisen Vulgatan numerointia, joka puolestaan perustuu Septuagintaan.

Myös joidenkin psalmien jaejako voi vaihdella käännöksestä toiseen. Jotkin käännökset nimittäin noudattavat ”juutalaista tapaa lukea päällekirjoitus ensimmäiseksi jakeeksi”, kuten McClintockin ja Strongin Cyclopediassa sanotaan, mutta toiset eivät. Jos otsikko tai päällekirjoitus on pitkä, se lasketaan usein jopa kahdeksi jakeeksi ja psalmin jakeiden määrä kasvaa sen mukaisesti.