Ilmaise kiintymystä perhepiirissä

”POLTA se, jos pystyt! Polta se!” huusi Tohru vaimolleen Yokolle. * ”Niin poltankin”, tiuskaisi hän takaisin ja sytytti tulitikun aikeenaan polttaa heistä otettu valokuva. Sitten hän kivahti: ”Poltan koko talon!” Tohru vastasi läimäyttämällä vaimoaan ja lopetti näin riidan väkivallalla.

Kolme vuotta aiemmin Tohru ja Yoko olivat aloittaneet yhteisen elämänsä onnellisena avioparina. Mikä sitten oli mennyt vikaan? Vaikka Tohru vaikutti miellyttävältä mieheltä, hänen vaimostaan tuntui, ettei hän osoittanut kiintymystä häntä kohtaan eikä yleensä piitannut hänen tunteistaan. Aivan kuin hän ei olisi pystynyt vastaamaan vaimonsa kiintymykseen. Yoko ei voinut kestää sitä, joten hän muuttui yhä harmistuneemmaksi ja vihaisemmaksi. Hänellä alkoi ilmetä unettomuutta, ahdistuneisuutta, ruokahaluttomuutta, ärtyisyyttä ja masennusta, ja hän sai jopa paniikkikohtauksia. Heidän perheensä pingottunut ilmapiiri ei kuitenkaan tuntunut vaivaavan Tohrua. Hänestä se oli aivan luonnollista.

”Kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”

Tällaiset ongelmat ovat yleisiä nykyään. Apostoli Paavali ennusti, että meidän ajallemme olisi tunnusomaista, että ihmiset olisivat ”vailla luonnollista kiintymystä” (2. Timoteukselle 3:1–5). Se alkuperäinen kreikkalainen sana, joka tässä on käännetty ilmauksella ”vailla luonnollista kiintymystä”, liittyy läheisesti sanaan, joka kuvaa perheenjäsenten välillä vallitsevaa luonnollista kiintymystä. Meidän aikanamme tällaisesta kiintymyksestä on totisesti ollut puutetta. Vaikka kiintymystä tunnettaisiinkin, perheenjäsenet eivät ehkä ilmaise sitä kovin usein toisiaan kohtaan.

Monet vanhemmat eivät nykyään osaa ilmaista rakkautta ja kiintymystä omia lapsiaan kohtaan. Jotkut ovat kasvaneet perheissä, joissa ei ole ilmaistu kiintymystä, ja he eivät ehkä tajua, että elämä voisi olla onnellisempaa ja miellyttävämpää, jos kiintymystä tunnettaisiin ja ilmaistaisiin. Tohrun laita oli kaikesta päättäen näin. Kun hän oli lapsi, hänen isällään oli aina työkiireitä, ja hän tuli myöhään kotiin iltaisin. Hän puhui harvoin Tohrulle, ja silloinkin kun hän puhui, hänen sanansa olivat solvaavia. Myös Tohrun äiti kävi kokopäivätyössä, eikä hän viettänyt paljonkaan aikaa Tohrun kanssa. Televisio toimi pojan lapsenvahtina. Perheessä ei kiitelty eikä keskusteltu.

Kulttuuri voi myös olla yksi osatekijä tässä asiassa. Joissakin Latinalaisen Amerikan osissa miehen on toimittava vallitsevan kulttuurin vastaisesti, mikäli hän haluaa ilmaista kiintymyksensä vaimoaan kohtaan. Moniin itämaisiin ja afrikkalaisiin perinteisiin ei sovi kiintymyksen ilmaiseminen sanoin tai teoin. Aviomiehestä voi  tuntua kiusalliselta sanoa vaimolleen tai lapselleen: ”Minä rakastan sinua.” Me voimme kuitenkin ottaa oppia kaikkein huomattavimmasta perhesuhteesta, joka on kestänyt ajan kokeen.

Esimerkillinen perhesuhde

Paras malli perheelle on Jehova Jumalan ja hänen ainosyntyisen Poikansa välinen läheinen suhde. He ilmaisevat rakkautta toisiaan kohtaan täydellisellä tavalla. Se henkiluomus, josta myöhemmin tuli Jeesus Kristus, nautti lukemattomia tuhansia vuosia onnellisesta suhteesta Isäänsä. Hän kuvaili tätä sidettä seuraavin sanoin: ”Minuun hän oli erityisesti mieltynyt päivästä päivään, ja minä iloitsin kaiken aikaa hänen edessään.” (Sananlaskut 8:30.) Poika oli niin varma Isänsä rakkaudesta, että hän saattoi ilmoittaa toisille, että Jehova oli erityisesti mieltynyt häneen päivästä päivään. Hän tunsi olevansa onnellinen Isänsä seurassa kaiken aikaa.

Jopa ollessaan ihmisenä maan päällä Jeesus, Jumalan poika, sai vakuutuksen Isänsä syvästä rakkaudesta. Kun Jeesus oli kastettu, hän kuuli Isänsä äänen: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt.” (Matteus 3:17.) Se oli todella rohkaiseva rakkaudenilmaus Jeesuksen maanpäällisen tehtävän aluksi. Sen että hän kuuli Isänsä ilmaisevan hyväksyntänsä samalla kun hänen muistiinsa palautui koko hänen elämänsä taivaassa, on täytynyt koskettaa hänen sydäntään.

Ilmaisemalla rakkautta kaikkeudenperhettään kohtaan täysimmässä määrin Jehova siis antaa meille mitä suurenmoisimman esimerkin. Jos me hyväksymme Jeesuksen Kristuksen, mekin voimme iloita Jehovan kiintymyksestä (Johannes 16:27). Vaikka me emme kuulekaan sanoja taivaasta, me näemme Jehovan rakkauden ilmaistuna luonnossa, Jeesuksen lunastusuhriin liittyvässä järjestelyssä ja muilla tavoin (1. Johannes 4:9, 10). Jehova jopa kallistaa korvansa rukouksillemme ja vastaa niihin tavalla, joka on meidän kannaltamme paras (Psalmit 145:18; Jesaja 48:17). Kun ylläpidämme läheistä suhdetta Jehovaan, arvostuksemme hänen rakkaudellista huolenpitoaan kohtaan syvenee.

Jeesus oppi Isältään, miten osoittaa empatiaa, huomaavaisuutta, ystävällisyyttä ja syvää kiinnostusta toisia kohtaan. Hän selitti: ”Mitä hän [Isä] tekee, sitä Poikakin tekee samalla tavalla. Sillä Isä on kiintynyt Poikaan ja näyttää hänelle kaiken, mitä hän itse tekee.” (Johannes 5:19, 20.) Me puolestamme voimme oppia ilmaisemaan kiintymystä tarkastelemalla sitä esimerkkiä, jonka Jeesus antoi ollessaan maan päällä (Filippiläisille 1:8).

Miten ilmaista kiintymystä perheessä?

Koska ”Jumala on rakkaus” ja meidät on luotu hänen ”kuvakseen”, meille on mahdollista sekä tuntea että ilmaista rakkautta (1. Johanneksen kirje 4:8; 1. Mooseksen kirja 1:26, 27). Tuo kyky ei kuitenkaan toimi automaattisesti. Voidaksemme ilmaista kiintymystä puolisoamme ja lapsiamme kohtaan meidän täytyy ensin tuntea sitä. Ole valpas ja pane merkille heissä ilmeneviä miellyttäviä ominaisuuksia, niin merkityksettömiltä kuin ne aluksi saattavatkin tuntua, ja anna ajatustesi askarrella niissä. ”Miehessäni [vaimossani tai lapsissani] ei ole mitään viehättävää”, saatat sanoa. Järjestetyssä avioliitossa elävät ovat saattaneet tuntea vain vähän kiintymystä puolisoaan kohtaan. Jotkut eivät ehkä ole halunneet lapsia. Mutta harkitsepa, mitä Jehova tunsi kuvaannollista vaimoaan, Israelin kansaa, kohtaan 900-luvulla eaa. Vaikka hänen profeettansa Elia päätteli, ettei Israelin kymmenen  sukukunnan kansassa ollut ketään muuta Jehovan palvelijaa, Jehova tutki heidät tarkoin ja löysi melkoisen joukon ihmisiä – kaikkiaan 7000 – joilla oli hänen silmissään miellyttäviä ominaisuuksia. Voitko jäljitellä Jehovaa siinä, että etsit hyvää perheesi jäsenistä? (1. Kuninkaiden kirja 19:14–18.)

Mutta voidaksesi saada toiset perheenjäsenet tuntemaan kiintymyksesi, sinun täytyy ponnistella tietoisesti sen ilmaisemiseksi. Aina kun huomaat jotain kiitettävää, pue arvostuksesi sanoiksi. Kun Jumalan sanassa kuvaillaan pystyvää vaimoa, siinä pannaan merkille kiinnostava piirre hänen perheestään: ”Hänen poikansa ovat nousseet ja alkaneet sanoa häntä onnelliseksi; hänen omistajansa nousee ja ylistää häntä.” (Sananlaskut 31:28.) Huomaa, miten vapaasti perheenjäsenet ilmaisivat arvostuksensa toinen toiselleen. Ylistäessään vaimoaan sanoillaan isä antaa erinomaisen esimerkin pojalleen ja kannustaa tätä kiittämään auliisti puolisoaan sitten, kun hän on naimisissa.

Vanhempien olisi hyvä kiittää myös lapsiaan. Se voi auttaa juurruttamaan itsekunnioitusta lasten sydämeen. Kuinka tosiaankaan kukaan voisi ’rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään’, ellei hän kunnioita itseään? (Matteus 22:39.) Toisaalta jos vanhemmat arvostelevat aina lapsiaan eivätkä lausu heille lainkaan kiitoksen sanoja, lapset voivat menettää helposti itsekunnioituksensa, ja heidän voi olla vaikea osoittaa kiintymystä toisille (Efesolaisille 4:31, 32).

Apua on löydettävissä

Mitä jos et ole kasvanut rakastavassa kodissa? Voit silti oppia ilmaisemaan kiintymystä. Ensimmäinen askel on tunnustaa ongelma ja myöntää, että on tarvetta edistyä. Jumalan sana Raamattu on suureksi avuksi tässä. Sitä voidaan verrata peiliin. Kun peilaamme tutkivasti itseämme Raamatun opetuksiin, näemme peilikuvasta ajattelumme heikkoudet ja puutteet. (Jaakobin kirje 1:23.) Raamattu opettaa, että me voimme oikaista huonot taipumuksemme (Efesolaisille 4:20–24; Filippiläisille 4:8, 9). Meidän täytyy tehdä niin jatkuvasti emmekä saa koskaan ’luopua hyvän tekemisestä’ (Galatalaisille 6:9).

Jostakusta voi olla vaikea osoittaa kiintymystä kasvatuksensa tai kulttuuritaustansa vuoksi. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat kuitenkin, että tällaisia esteitä voidaan voittaa. Mielenterveyden erikoislääkäri tri Daniel Goleman selittää, että ”jopa syvimpiä, lapsuudessa mieleen painuneita tunnetapoja – – voi muuttaa”. Raamattu osoitti yli 1900 vuotta sitten, että Jumalan hengen avulla voidaan muuttaa jopa kaikkein syvimmälle juurtuneita sydämen taipumuksia. Se kehottaa meitä: ”Riisukaa pois vanha persoonallisuus tottumuksineen ja pukeutukaa uuteen persoonallisuuteen.” (Kolossalaisille 3:9, 10.)

Kun ongelma on tunnistettu, perhe voi tutkia Raamattua omat tarpeensa mielessään. Miksi ette esimerkiksi ottaisi selvää, mitä Raamatussa sanotaan ”kiintymyksestä”? Löydätte ehkä tällaisen raamatunkohdan: ”Olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja olette nähneet Jehovan antaman tuloksen, että Jehova on hyvin hellä kiintymyksessään ja armollinen.” (Jaakobin kirje 5:11.) Tarkastelkaa sitten Raamatun kertomusta Jobista keskittyen siihen, miten Jehova oli hellä kiintymyksessään ja armollinen Jobia kohtaan. Haluatte epäilemättä jäljitellä Jehovaa ja olla hyvin helliä kiintymyksessänne ja armollisia perhettänne kohtaan.

 Epätäydellisinä me kuitenkin ”kaikki kompastumme monta kertaa” kielenkäytössämme (Jaakobin kirje 3:2). Me emme ehkä perheen parissa onnistu käyttämään kieltämme kannustavalla tavalla. Silloin tarvitaan rukousta ja Jehovaan turvautumista. Älä anna periksi. ”Rukoilkaa lakkaamatta.” (1. Tessalonikalaisille 5:17.) Jehova auttaa niitä, jotka kaipaavat kiihkeästi kiintymystä perheensä taholta samoin kuin niitä, jotka haluaisivat osoittaa sitä mutta joilla on estoja sen osoittamiseen.

Lisäksi Jehova antaa huomaavaisesti apua kristillisen seurakunnan kautta. Jaakob kirjoitti: ”Onko joku keskuudessanne [hengellisesti] sairas? Hän kutsukoon luokseen seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään sivellen häneen öljyä Jehovan nimessä.” (Jaakobin kirje 5:14.) Jehovan todistajien seurakuntien vanhimmat voivat tosiaan olla suureksi avuksi perheille, joiden jäsenillä on ongelmia kiintymyksen osoittamisessa toinen toiselleen. Vaikka vanhimmat eivät olekaan terapeutteja, he voivat auttaa kärsivällisesti toisia uskovia, ei sanomalla heille, mitä heidän pitäisi tehdä, vaan palauttamalla heidän mieleensä Jehovan näkökannan ja rukoilemalla heidän kanssaan ja heidän puolestaan. (Psalmit 119:105; Galatalaisille 6:1.)

Kristityt vanhimmat kuuntelivat aina Tohrun ja Yokon ongelmia ja lohduttivat heitä (1. Pietarin kirje 5:2, 3). Silloin tällöin joku vanhin vieraili heillä vaimonsa kanssa, jotta Yoko voisi hyötyä sellaisen kokeneen kristityn naisen seurasta, joka voisi palauttaa Yokon ”järkiinsä: rakastamaan miestään” (Titukselle 2:3, 4). Ilmaisemalla ymmärrystä ja myötätuntoa toisten kristittyjen kärsimysten ja surujen vuoksi vanhimmat osoittautuvat ”kätköpaikaksi tuulelta ja suojapaikaksi rajuilmalta” (Jesaja 32:1, 2).

Huomaavaisten vanhinten avulla Tohru tajusi, että tunteiden ilmaiseminen oli ongelma hänelle ja että ”viimeisinä päivinä” Saatana hyökkää perhejärjestelyn kimppuun (2. Timoteukselle 3:1). Tohru päätti selvittää ongelmansa. Hän alkoi tajuta, että hänen kyvyttömyytensä ilmaista rakkautta johtui siitä, ettei hän ollut varttuessaan saanut osakseen rakkautta. Tohru tutki hartaasti Raamattua ja rukoili, ja sen ansiosta hän alkoi vähitellen reagoida paremmin Yokon tunneperäisiin tarpeisiin.

Vaikka Yoko oli ollut vihainen Tohrulle, niin kun hän ymmärsi tämän perhetaustan ja näki omat heikot kohtansa, hän pyrki tosissaan näkemään miehensä hyvät puolet (Matteus 7:1–3; Roomalaisille 5:12; Kolossalaisille 3:12–14). Hän pyysi vilpittömästi Jehovalta voimaa rakastaa jatkuvasti miestään (Filippiläisille 4:6, 7). Aikanaan Tohru alkoi ilmaista kiintymystään vaimonsa suureksi iloksi.

Tosiaankin vaikka sinusta olisi vaikeaa tuntea ja ilmaista kiintymystä perheessä, voit varmasti voittaa tuon ongelman. Jumalan sana antaa meille tervettä ohjausta (Psalmit 19:7). Kun tunnustat asian tärkeyden, yrität nähdä hyvää perheenjäsenissäsi, tutkit ja sovellat Jumalan sanaa, turvaudut Jehovaan vilpittömässä rukouksessa ja etsit kypsien kristittyjen vanhinten apua, voit ylittää sinun ja perheesi välillä olevan suunnattomalta tuntuvan esteen (1. Pietarin kirje 5:7). Sinäkin voit tuntea riemua, aivan niin kuin eräs aviomies Yhdysvalloissa. Häntä kannustettiin ilmaisemaan kiintymyksensä vaimoonsa. Kun hän vihdoin sai kerättyä rohkeutta sanoa: ”Minä rakastan sinua”, hän ällistyi vaimonsa reaktiosta. Ilon kyyneleet silmissään vaimo sanoi: ”Minäkin rakastan sinua, mutta tämä on 25 vuoden aikana ensimmäinen kerta, kun sanot sen.” Älä sinä odota yhtä kauan ennen kuin ilmaiset kiintymyksesi puolisoosi ja lapsiisi!

[Alaviite]

[Kuva s. 28]

Jehova antaa apua Sanassaan Raamatussa